Suomalainen tahtoo omakotitalon,
unelma numero 1: Jonakin päivänä haluan asua omakotitalossa
Punainen tupa ja perunamaa – tai ainakin näppärä ok-talo ja oma piha. Tämä on suomalaisten unelma ja tutkittu tieto siitä, mitä asuminen parhaimmillaan on.
Omakotitalo vaatii tosin vähän omaa osaamista, ja monilla kasarmiasukkailla voisi mennä sellaisessa sormi suuhun. Tavat nimittäin kielivät siitä, että monet eivät osaa hoitaa edes kerrostaloasuntoaan lainkaan. Tavallisimmin ongelmia aiheuttaa se, ettei asukas puhdista lattiakaivoa tai ilmanvaihtoventtiileitä, vaan hiusten poistamiseen lattiakaivosta soitetaan huoltoyhtiö apuun, Isännöintiliitosta kerrotaan. Taloyhtiöiden kokouksiinkaan ei viitsitä osallistua.
Ihmiset haluavat päästä vähällä eivätkä osaa tehdä itse mitään. Asunto-osakeyhtiön perusfunktio on, että talossa voi vain asua ja asukkaalle kerrotaan, jos häneltä odotetaan jotakin ja vaikka pyydettäisiinkiin itse imuroimaan esim. ilmanvaihtoventtiilien suulta niin sitä ei tehdä vaan huoltoyhtiö tulee hoitamaan puhdistuksen ja laittaa siitä laskun.
Toisaalta suomalaisilla olisi petraamista naapureiden huomioon ottamisessa. Tässä mielessä moni varmasti sopisi paremmin omalle tontilleen, mutta siitä huolimatta elävät muista välittämättä ja metelöimällä kommuunissa ja heittävät vettä yöllä ja vetävät vessan ja joku alapuolella herää lorinaan.
Helsingin vanha kantakaupunki on ylivertaisen haluttua aluetta ja siellä asuntotuotanto on tarjontalähtöistä siinä mielessä, että rakennetaan sinne mitä tahansa kuraa halvalla ja huonosti ulkomaalaisella työvoimalla nopeasti, heikkotasoisista materiaaleista asunnon nimellä, se menee kyllä kaupaksi.
Asumisen luullaan olevan kallista Suomessa, mutta itse asiassa se ei ole kansainvälisesti vertailtuna:
Vuonna 2012 keskimäärin 11,7 prosenttia euromaiden asukkaista käytti asumiseen yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Suomessa vastaava tilanne oli vain 4,5 prosentilla väestöstä, ilmenee Eurostatin tilastoista. Saksassa näin sinnitteli 16,6, Ruotsissa 9 prosenttia ihmisistä.
Eurostatin mukaan on yleistä, että asuminen nielaisee yli 40 prosenttia niiltä, joilla on asuntolaina. Suomi on yksi poikkeustapauksista, joissa näin käy useammin vuokra-asujille. Vuokra-asujilla asuminen lohkaisee tuloista ison osan, omistusasujilla taas ei. Etenkin kun laina on maksettu niin velaton omistusasuja käyttää tuloistaan asumiseen vain jopa 5-10%.
Ahtauteen liittyvää kurjuutta ei Suomessa juuri ole. Eurostatin tilastojen mukaan Suomi on ahtaista asuinoloista kärsivien määrällä mitaten Euroopan parhaimmistoa.
Vuonna 2012 liian ahtaasti asuvia oli Suomessa kuusi prosenttia ihmistä, kun euroalueen keskiarvo on yli 11 prosenttia.
Ahtaimmin ja kurjimmin Suomessa asutaan Helsingin kantakaupungin alueella vanhoissa 20-30-luvun taloissa. Eritoten kantakaupungissa on vain vähän isompia lapsiperheille sopivia asuntoja ja loputtomat määrät pienenpieniä ahtaita yksiöitä. Suomalaisten käytössä oleva tila on kasvanut viime vuosikymmenet, mutta lisäneliöt ovat kertyneet pääasiassa omakotitaloihin.
Kunnon kansalainen asuu omistusasunnossa ja tämä näkyy myös tilastoissa joissa Suomi heiluu omistusasumisen maana. Ja onhan siinä etuja – omistusasunto tuo vakautta ja kerryttää omaisuutta.
Ymmärrys omistusasumisen paremmuudesta välittyy myös rakentamisen kautta. Vuokrataloiksi tarkoitetuissa kohteissa ei paljoa kysellä asukkaiden mieltymyksiä tai jätetä tilaa muuntelulle, mikä vaikuttaa viihtyvyyteen. Tämä taas aiheuttaa sitä että vuokra-asujat vaihtavat asuntoa tiuhaan.
unelma numero 1: Jonakin päivänä haluan asua omakotitalossa
Punainen tupa ja perunamaa – tai ainakin näppärä ok-talo ja oma piha. Tämä on suomalaisten unelma ja tutkittu tieto siitä, mitä asuminen parhaimmillaan on.
Omakotitalo vaatii tosin vähän omaa osaamista, ja monilla kasarmiasukkailla voisi mennä sellaisessa sormi suuhun. Tavat nimittäin kielivät siitä, että monet eivät osaa hoitaa edes kerrostaloasuntoaan lainkaan. Tavallisimmin ongelmia aiheuttaa se, ettei asukas puhdista lattiakaivoa tai ilmanvaihtoventtiileitä, vaan hiusten poistamiseen lattiakaivosta soitetaan huoltoyhtiö apuun, Isännöintiliitosta kerrotaan. Taloyhtiöiden kokouksiinkaan ei viitsitä osallistua.
Ihmiset haluavat päästä vähällä eivätkä osaa tehdä itse mitään. Asunto-osakeyhtiön perusfunktio on, että talossa voi vain asua ja asukkaalle kerrotaan, jos häneltä odotetaan jotakin ja vaikka pyydettäisiinkiin itse imuroimaan esim. ilmanvaihtoventtiilien suulta niin sitä ei tehdä vaan huoltoyhtiö tulee hoitamaan puhdistuksen ja laittaa siitä laskun.
Toisaalta suomalaisilla olisi petraamista naapureiden huomioon ottamisessa. Tässä mielessä moni varmasti sopisi paremmin omalle tontilleen, mutta siitä huolimatta elävät muista välittämättä ja metelöimällä kommuunissa ja heittävät vettä yöllä ja vetävät vessan ja joku alapuolella herää lorinaan.
Helsingin vanha kantakaupunki on ylivertaisen haluttua aluetta ja siellä asuntotuotanto on tarjontalähtöistä siinä mielessä, että rakennetaan sinne mitä tahansa kuraa halvalla ja huonosti ulkomaalaisella työvoimalla nopeasti, heikkotasoisista materiaaleista asunnon nimellä, se menee kyllä kaupaksi.
Asumisen luullaan olevan kallista Suomessa, mutta itse asiassa se ei ole kansainvälisesti vertailtuna:
Vuonna 2012 keskimäärin 11,7 prosenttia euromaiden asukkaista käytti asumiseen yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Suomessa vastaava tilanne oli vain 4,5 prosentilla väestöstä, ilmenee Eurostatin tilastoista. Saksassa näin sinnitteli 16,6, Ruotsissa 9 prosenttia ihmisistä.
Eurostatin mukaan on yleistä, että asuminen nielaisee yli 40 prosenttia niiltä, joilla on asuntolaina. Suomi on yksi poikkeustapauksista, joissa näin käy useammin vuokra-asujille. Vuokra-asujilla asuminen lohkaisee tuloista ison osan, omistusasujilla taas ei. Etenkin kun laina on maksettu niin velaton omistusasuja käyttää tuloistaan asumiseen vain jopa 5-10%.
Ahtauteen liittyvää kurjuutta ei Suomessa juuri ole. Eurostatin tilastojen mukaan Suomi on ahtaista asuinoloista kärsivien määrällä mitaten Euroopan parhaimmistoa.
Vuonna 2012 liian ahtaasti asuvia oli Suomessa kuusi prosenttia ihmistä, kun euroalueen keskiarvo on yli 11 prosenttia.
Ahtaimmin ja kurjimmin Suomessa asutaan Helsingin kantakaupungin alueella vanhoissa 20-30-luvun taloissa. Eritoten kantakaupungissa on vain vähän isompia lapsiperheille sopivia asuntoja ja loputtomat määrät pienenpieniä ahtaita yksiöitä. Suomalaisten käytössä oleva tila on kasvanut viime vuosikymmenet, mutta lisäneliöt ovat kertyneet pääasiassa omakotitaloihin.
Kunnon kansalainen asuu omistusasunnossa ja tämä näkyy myös tilastoissa joissa Suomi heiluu omistusasumisen maana. Ja onhan siinä etuja – omistusasunto tuo vakautta ja kerryttää omaisuutta.
Ymmärrys omistusasumisen paremmuudesta välittyy myös rakentamisen kautta. Vuokrataloiksi tarkoitetuissa kohteissa ei paljoa kysellä asukkaiden mieltymyksiä tai jätetä tilaa muuntelulle, mikä vaikuttaa viihtyvyyteen. Tämä taas aiheuttaa sitä että vuokra-asujat vaihtavat asuntoa tiuhaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielisairaalla Homppeli-loordilla on aikaa aamusta-iltaan kirjoitella näitä typeryyksiä, ei ole kellokoskella työkiireitä potilaalla. Heh.... Kirjoituksesi toistavat itseään,, sama laulu vuodesta toiseen, työkiireitä " lääkärillä " tosiaan on :d..
Osta mopo ja pakene savelle!