Ihmiset jotka saavat parannuksen armolahjan, ovat mielestäni hyvin rohkeita.Kun itselläni oli kääntyminen lähellä, minut pysäytti vain yksi asia.Läheiset.
Ihanaa varmasti saada olla uskossa elämässään, mutta kuinka pystyy elämään tiedon kanssa, että kaikki ihmiset joita rakastat joutuvat helvettiin.Todella.Kuinka kääntyneet ovat oppineet katsomaan omaa äitiään tai isäänsä ja ajattelemaan että he, jotka eniten maailmassa sinua rakastavat ovat tuomittuja!
"Joka ei pysty isäänsä tai äitiänsä minun vuokseni kieltämään, on tuomittu."Tällä lauseella minua rauhoitettiin seuroissa.Kylläpä rauhoitti.
Olen vieläkin uskon matkalla,etsin paikkaani.Mutta se on varmaa, että kun minä taivaan portille pääsen, seisovat vanhempani ja sisarukseni siinä vierelläni!
Ihanaa varmasti saada olla uskossa elämässään, mutta kuinka pystyy elämään tiedon kanssa, että kaikki ihmiset joita rakastat joutuvat helvettiin.Todella.Kuinka kääntyneet ovat oppineet katsomaan omaa äitiään tai isäänsä ja ajattelemaan että he, jotka eniten maailmassa sinua rakastavat ovat tuomittuja!
"Joka ei pysty isäänsä tai äitiänsä minun vuokseni kieltämään, on tuomittu."Tällä lauseella minua rauhoitettiin seuroissa.Kylläpä rauhoitti.
Olen vieläkin uskon matkalla,etsin paikkaani.Mutta se on varmaa, että kun minä taivaan portille pääsen, seisovat vanhempani ja sisarukseni siinä vierelläni!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen usein ajatellut omaa uskoani (uskon Jumalaa ja Jeesukseen täydestä sydämestäni) ihmistenmielen kautta. Ihmiset ovat armottomia mutta Jumala on onneksi armollinen.
Aivan lapsena jo mietin tilannetta jossa yksin olisin pelastunut ja koko muu perhe joutuisi helvettiin.Ajatus sai minut itkemään ja oli kovin ahdistunut.
Joskus tuntuu kuin kuuluminen johonkin uskonnolliseen liikkeeseen olisi hyvin itsekäs teko.Oman edun hakemista.Lähimmäisen rakkaus on aivan unohduksissa.
myös niille, jotka ovat olleet lapsesta asti uskovaisia.On epäuskoisia läheisiä tai lapset kieltävät uskon.
Luuk 14:25-35:
"Jeesuksen mukana kulki suuri joukko ihmisiä. Hän kääntyi ja sanoi heille:
"Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni. Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi. Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä: 'On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.'
"Tai jos kuningas on lähdössä taisteluun toista kuningasta vastaan, niin kai hän ensin istuutuu harkitsemaan, pystyykö hän kymmenellätuhannella miehellä kohtaamaan vihollisen, joka on tulossa kahdenkymmenentuhannen miehen voimalla. Ellei hän siihen pysty, hän lähettää rauhanneuvottelijoita, kun vihollinen on vielä kaukana.
"Tietäkää siis: yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on.
"Suola on tarpeellista. Mutta jos suolakin menettää makunsa, millä se saadaan taas suolaiseksi? Ei sillä ole käyttöä, ei pellossa eikä tunkiossa. Pois se heitetään. Jolla on korvat, se kuulkoon!"
Toisaalta, lohtu on tässä:
” Silloin puuttui Pietari puheeseen ja kysyi: "Entä me? Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua." Jeesus vastasi: "Totisesti: kuka ikinä minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, äidistään, isästään tai lapsistaan tai pelloistaan, hän saa satakertaisesti: nyt, tässä maailmanajassa, taloja, veljiä ja sisaria, äitejä ja lapsia ja peltoja -- tosin myös vainoa -- ja tulevassa ajassa hän saa iankaikkisen elämän. Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä." (Mark 10:28-31)
Niin, toivoisin, että jokaisella vl-ihmisellä olisi läheisiä ei-vl-sukulaisia. Näinhän usein onkin, osa lapsista jättää uskon ja puolisokin voi olla "epäuskoinen". Hyvä näin. Silloin vl-ihmiset joutuvat kasvotusten omien valintojensa epäinhimillisen piirteen kanssa.
Vl:hän eivät ole tässä suhteessa pahimpia. Käsittääkseni jehovalaiset (jos muistan lahkon oikein) vanhemmat eivät suostu olemaan missään tekemisissä lapsensa kanssa, jos hän luopuu uskostaan. Tämäkin osoittaa vain sen, kuinka epäinhimillisiä piirteitä eri ääriliikkeet sisällään pitävät.
Minä uskon lopulta elämän oikeudenmukaisuuteen. Sen pahan, mitä tekee muille ihmisille, joutuu jossain vaiheessa kohtaamaan itse. Tämä taitaa olla yhtenä perusajatuksena kaikissa suurissa maailmanuskonnoissa tavalla tai toisella.
Eihän tuo tarkoita, että ihmistä pitäisi ryhtyä vihaamaan. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, se kuuluu uskovaisellekin.
Tuo vanhemmistaan luopuminen tarkoittaa sitä, että luopuu vanhempiensa opettamasta vakaumuksesta, jos kokee sen itselleen sopimattomaksi. Asiat siis riitelevät, eivät ihmiset.
Olikohan se mormonit vai mikä lahko, jossa uskotaan että taivaaseen mahtuu vain tietty määrä (siis ihan lukumäärä) ihmisiä, ja loput eivät mahdu olivat sitten uskossa tai ei. On tuokin aika kauhea ja jotenkin keinotekoinen ajatus. Kerran uskontotunnilla meillä oli tämän uskonnon edustajia keskustelemassa (lukioaikoina), ja kun heiltä kysyttiin miksi taivaspaikat ovat muka rajatut, he vastasivat joten typerästi että: "Onhan maapallollakin neliöitä vain tietty määtä". Aika uskomatonta.
Tässä vain esimerkki siitä, miten ahdasmielistä tämä taivasajattelu lopulta on eri lahkoissa.
Itse uskon siihen, että hyvät maanpäälliset teot palkitaan kuoleman jälkeen varmasti, kuului sitten mihin uskontokuntaan tahansa. (Ajatellaan vaikka Äiti-Teresaa, hän ei ilmeisesti vl:en mielestä päässyt taivaaseen?) En usko että Jumala olisi niin kapeakatseinen, että johonkin tiettyyn uskonlahkoon kuuluminen olisi hänelle se pääasia ja ykkösjuttu. Suurin merkitys on lopulta ihmisen teoilla, sillä miten hän kohtelee itseään ja muita.
Ei omilla ansioilla taivaaseen päästä!
"Ei omilla ansioilla taivaaseen päästä!"
Vaan...?
Tarkoitatko ettei ihmisen tekemisillä tai tekemättä jättmäisillä olisi mitään merkitystä?
on monenlaista, mutta jos tarkastellaan omia hyviä tekoja ja ansioita Kristinuskon ja Jumalan pelastussuunnitelman näkökulmasta, niin Raamattu antaa siihen yksiselitteisen vastauksen, jonka voi ihminen uskoa tai olla uskomatta ja se on ihmisen oma valinta.
Mark. 16
16 Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, se kadotetaan.
Joh. 3
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman
Mitä hyvää pitää sitten tekemän, että töillään perisi Taivaan? Näin Jeesus vastaa:
Mat 19
16 Ja katso, yksi tuli ja sanoi hänelle: hyvä Mestari! mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin ijankaikkisen elämän?
17 Niin hän sanoi hänelle: miksi sinä kutsut minun hyväksi? Ei ole kenkään hyvä, vaan yksi, Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään sisälle tulla, niin pidä käskyt.
Pidä käskyt, niin sinä pelastut! Kuka voi pitää Jumalan kymmenen käskylain rikkomatta sitä?
Jumalalle kelpaa hyväksi työksi vain lain täydellinen täyttäminen.
etteivät sinun läheisesi tekesi parannusta, jos sinäkin kerta sen teet. Niin on käynyt monissa perheissä.