Kaupunki: Ede, Hollanti
Eden tietohallintokustannukset ovat 24% pienemmät kuin vastaavankokoisilla kaupungilla ja vastaavankokoisilla henkilöstömäärillä keskimäärin. Miten noihin säästöihin on päästy? Pääasiassa säästöjä tulee mm. lisenssimaksujen vähäisyydellä. Ne ovat Edessä 92% pienemmät muin muilla - vain 56 euroa/vakituinen työntekijä kun muilla vastaava lukema oli 731 euroa/työntekijä. Ede on päässyt tulokseen siirtymällä käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
https://joinup.ec.europa.eu/elibrary/case/dutch-city-ede-spends-92-percent-less-its-peers-software-licenses
"the introduction of Linux was not an issue to the staff, because the ICT department was already running HP-UX cultural and technological differences between Linux and Windows did not cause anyone to leave the ICT department"
Eden tietohallintokustannukset ovat 24% pienemmät kuin vastaavankokoisilla kaupungilla ja vastaavankokoisilla henkilöstömäärillä keskimäärin. Miten noihin säästöihin on päästy? Pääasiassa säästöjä tulee mm. lisenssimaksujen vähäisyydellä. Ne ovat Edessä 92% pienemmät muin muilla - vain 56 euroa/vakituinen työntekijä kun muilla vastaava lukema oli 731 euroa/työntekijä. Ede on päässyt tulokseen siirtymällä käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
https://joinup.ec.europa.eu/elibrary/case/dutch-city-ede-spends-92-percent-less-its-peers-software-licenses
"the introduction of Linux was not an issue to the staff, because the ICT department was already running HP-UX cultural and technological differences between Linux and Windows did not cause anyone to leave the ICT department"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asiaa pukkaa, hyvä!
Enempää en ehdi kertoa - minun on lähdettävä virtsalle!
Lisenssiosuus on ehkä vain 2% vakituisen työntekijän palkkakustannuksista joten säästöjä on syntynyt pääasiassa muualta. Onhan koko ICT:n kustannukset lähes neljänneksen pienemmät kuin niillä jotka ovat jääneet Microsoftin järjestelmään. Noin nopealla laskutoimituksella lisenssimaksut selittävät siis alle kymmenesosan säästöistä. Väitän että pääasiassa säästö on tullut siitä että toiminta tehostunut eikä uusia laitteita ole tarvinnut hankkia. IE-selain käy vain Windows-järjestelmälle. Sen sijaan Firefoxia voidaan käyttää Windowsin lisäksi myös Linux-työasemissa joita Edessä käytössä.
PS. olen muuten sitä mieltä että päinvastoin kun kirjoituksessa mainitaan, säästöihin päästään myös pienilla paikkakunnilla ottamalla Linux ja avoin koodi käyttöön. Kirjoittaja Adrian Offerman laskettelee tuossa vähän omiaan.
Tuleehan sitä silläkin reilusti säästöä, että Linuxiin siirtymisen myötä voidaan antaa kaikille windows-osaajille potkut ja irtisanoa mm. virustorjunnat ja muut sopimukset jotka maksavat rahaa ja paljon.
IT-alan ammattilainen on katoava ammatti kun puhutaan windows-ammattilaisista. Heitä ei enää tarvita mihinkään.
Totta. Tuo lisenssisäästö on lopultakin vain pieni osa kokonaiskuvaa. Tärkeintä on se että ohjelmistoja voidaan käyttää Linuxilla, Windowsilla tai Macillä. Mutta jos sitoudutaan vain Microsoftin ohjelmistohin niin ne käyvät vain Windowsiin. Jo pelkästään siirtyminen Firefoxiin, Thunderbirdiin ja LibreOfficeen tuo mittavia säästöjä. Kaikkien parasta on tietysti se kun käyttöjärjestelmäksi oletaan Linux-ydintä käyttävä avoimen standardin alusta.
FLOSS:iin siirtymisen kustannussäästöt tulevat juuri seuraavina vuosina jolloin tietokoneiden elinkaaren piteneminen ja se ettei tarvitse panna miestyötunteja tarpeettomaan laitteisto-ohjelmisto-rumbaan tuo isot säästöt. Serveripuolella Windowsin on ollutkin aina heikompi palvelin Linux-palvelimiin verrattuna. Hukka-aika on paljon suurempi ja jopa virrankulutus laskettiin Windows-palvelimissa olevan n. 10% Linux-palvelimia suurempi. Tämä tutkimustieto löytyy myös netistä.