Olen tässä jonkun aikaa katsellut seuraavaa venettä, enkä vain keksi enää mitään argumenttia miksi seuraava veneeni ei olisi pilothouse mallinen.
Tilat kuin traditionaalisessa, itseasiassa paremmat. Voi huonossa kelissä ajaa sisältä, hyvällä kelillä ulkoa. Ankkurissa/satamassa näkee ulos, ja tietää mitä' tapahtuu, kulussa näkee kaikki ulos ja tietää mitä tapahtuu.
Kyllä perunakellareiden aika on ohi.
Monelle se vaan ei ole mahdollista, sillä laiturissa on se oma perunakellari, jonka pyyntihinta on jotain ihan muuta kuin kauppahinta.
Siirtykää nykyaikaan.
Tilat kuin traditionaalisessa, itseasiassa paremmat. Voi huonossa kelissä ajaa sisältä, hyvällä kelillä ulkoa. Ankkurissa/satamassa näkee ulos, ja tietää mitä' tapahtuu, kulussa näkee kaikki ulos ja tietää mitä tapahtuu.
Kyllä perunakellareiden aika on ohi.
Monelle se vaan ei ole mahdollista, sillä laiturissa on se oma perunakellari, jonka pyyntihinta on jotain ihan muuta kuin kauppahinta.
Siirtykää nykyaikaan.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Paljon on hyviä puolia tavallisissa purjehdusolosuhteissa mutta kovissa olosuhteissa olisi mieluummin sukelliuspurjeveneessä jossa on vähemmän ikkunoita ja matalampi runkorakenne.
Kyllä minä olisin mielummin esim tällaisessa veneessä kovalla kelillä kuin yhdessäkään nykyajan halpaperunakellarissa.
http://www.boat24.com/de/Segelboote/Carena 38 MS/detail/98073/
ei se kuitenkaan ympärimenoissa ole hyvä
Ja miksiköhän se ei ole hyvä siinä?
>> Siirtykää nykyaikaan. > Tilat kuin traditionaalisessa, itseasiassa paremmat. > Voi huonossa kelissä ajaa sisältä, hyvällä kelillä ulkoa. > Ankkurissa/satamassa näkee ulos, ja tietää mitä tapahtuu, kulussa näkee kaikki ulos ja tietää mitä tapahtuu.
Jäi laittamatta linkki Endeavourin pilot housen kuvaan. Tässä se on:
http://www.charterworld.com/news/wp-content/uploads/2012/02/Sail-yacht-Endeavours-Sea-Trials-a-Success.jpg
Tässä moderni versio:
http://www.cornellsailing.com/wp-content/uploads/downloads/Yachting World-aventura4-oct2013.pdf
Jimmy Cornellin tarkoituksena on tehdä seuraava pallonkiertonsa luoteisväylän kautta. Siksi hän päätyi suojaiseen rakenteeseen.
Laitetaanpa tähän n. sata kertaa halvempi ratkaisu, jolla nuori australialaispari purjehti luoteisväylän. Videot kannattaa katsoa! Tähystystä varten Teleport-veneessä on kaksi kääntyvää "juustokupua".
http://www.yachtteleport.com
Pointtini on se, että vene hankitaan käyttötarkoituksen ja budjetin mukaan. Kaikkiin tarkoituksiin sisäohjaamo ei ole optimaalinen ja halveksimasi "perunakellarikin" on joillekin tietoinen valinta!
Whangareissa (NZ) näin kuinka rikkoutuneita sprayhoodeja korvattiin kiinteillä epoksi-sandwich plexi-ikkuna rakenteilla. Ammattilaisen design ja viimeistelty työ oli siisti! Vahinko, ettei ole kuvamateriaalia.
Hakron linkissä on traditionaalinen malli. Siksi aloittajan kysymyksen asettelu on huono. Ehkäpä halveksintaa osoittava perunakellarikin kuvaa hänen näkemystään. Termejä ovat myös dog house, deck saloon, "kiinteä sprayhood". Dog house on traditionaalinen, samoin kuin flush deck (=perunakellari?).
Ei unelmissa tarvitse olla niin budjettiriippuvainen.
Alkuperäisen kysyjän seuraava vene on pilothouse, nykyinen siis ei. Joten kysymys on unelmoinnista ",sillä laiturissa on se oma perunakellari, jonka pyyntihinta on jotain ihan muuta kuin kauppahinta."
Määritelläänkö aloittajan kysymyksen asettelu vastauksista?!? Kuinka on neropatti? Vai onkohan se kysymys/aloitus kuitenkin suveneeri, johon sitten vastaillaan...
Ilmeisesti sekoitat osin pilot house ja deck saloon -veneet keskenään. 30-40 -jalkaisissa pilot house -veneissä on vain yksi salonki ja se on ylhäällä ohjauspisteen ohessa. Deck saloon taas viittaa tasalattiaiseen, ilman sisäohjauspistettä olevaan sivuikkunalliseen veneeseen. Joskus on etulasitkin toki, mutta sisältä ei ajeta.
Aventura IV;n hinta on yli 0.5m€ eli tässä lukijakunnassa vain haaveilijoille sopiva valinta.
Kaipa Jimmy tiesi, mitä oli tekemässä, mutta noi nurinpäin kallistetut ikkunat on yllättävä valinta vaativiin olosuhteisiin. Niihin osuva aalto kun tuottaa paljon suuremman dynaamisen kuorman ja sellaisia on tullut sisään päteviksi oletetuista laskelmista huolimatta. Ehkä hyvinkin niistä virheistä on jo opittu laskemaan oikein.
Eteen päin kallistetut ikkunat ovat paremmat. Yöllä ei valot häikäse eikä tähdet ja kuu häiritse.
Päivällä ei aurinko vastaavasti häikäise kalvoa lasiin.
Kestävyys ei ole ongelma.
Nuo ovat selkeät eteenpäin kallistetun ikkunan edut, sitä vartenhan niitä tehdään. Mutta mistä päätellä, ettei kestävyys ole ongelma? Ennalta arvaamattoman pienetkin aallot ovat niitä hajottaneet. Onhan noi Aventuran ikkunat toki paljon pienemmät kuin ne yleisemmin nähdyt moottorijahtien ikkunat, mutta myös paljon alempana ja kansi johtaa niihin suoraan. Eikä moottorijahteja juuri suunnitella luoteisväylälle kulkemaan.
Onko monessakin aallot rikkonut ikkunoita?
Jos on niin kysehän on suunnitteluvirheestä.
Irtoileehan niitä kölejäkin ja tulee muutakin vauriota.
Sama vaikka kansi on tasanen umpikakku niin se hajoaa jos on väärin mitoitettu.
Laivoissa on isoja suoria lasipintoja komentosiltojen seinillä minne jysähtää välillä kymmeniä tonneja vettä, mutta ne kestää kun ne on oikein suunniteltu.
Harvoin se on itse lasi joka sinänsä antaa periks vaan liian keveät rakenteet.
Omistan uudehkon Nauticatin pilothouse -veneen. Sisäohjaamosta tulee ajettua kylmällä, sateisella pläkäkelillä, kun matkat ovat pidempiä. Myös purjehdus sujuu, mutta silloin on lähinnä kyse autopilottiajon vahtimisesta, ei aktiivisesta purjehduksesta. Ohjaamosta ei ole tavalliselle purjehdukselle mitään haittaa ja kulku on samaa kuin muillakin cruisereilla.
Luonnonsatamissa sohvalta aukeava maisema on ensiluokkainen, mutta täysissä palvelusatamissa ollaan puolestaan turhan esillä. Portaita on ohjaamosta alas pentteriin ja peräkajuuttaan, mutta normikoipinen ei niitä edes huomaa.
Korotetun ohjaamon lattian alle mahtuu isot akut, moottori ja tankit. Kapasiteetit ovat omaa luokkaansa, samoin komponenttien saavutettavuus.
Mitään muuta selkeää huonoa puolta en ratkaisussa näe, paitsi normiveneeseen verrattuna kolminkertaisen hinnan. Se on ainoa todellinen syy olla hankkimatta Nauticatia, Regina af Vindötä, CR:ää jne.
Nauticat pilothouse ratkaisu muuten ok, mutta moottorille ym vempeleille pääsemikseksi tarvii purkaa pöytä, lattiat mahd ohjaustuoli pois ja sukeltaa kellariin. Satamassa on rasittava toimenpide, merellä miltei mahdoton. Parempi olisi kun olisi samassa tasossa (siis ei pilot house) ja moottori-/tekniikkatilaan pääsisi oven avaamalla (esim HR, Najad). Isoissa nauiticateissa (esim 52) näin on, mutta pienissä ei.
Moottoriin pääsee käsiksi yhden luukun avaamalla ja akkuihin toisen. Pöytään tai ohjaajan tuoliin ei kosketa. Hr:n ja Najadin konehuoneratkaisu on tilaa tuhlaava alle 40 -jalkaisissa. Veneen korkein kohta on uhrattu tilalle, jonne on tarvetta päästä noin kerran viikossa. Tilan ohi vie peräkajuuttaan käytävä, jossa kuljetaan kyyryssä. Isoissa veneissä tämä rakenne on OK.
Meille vähävaraisille "luotsitalo" purjehtijoille tehtiin jo vuosia sitten Flipper Futura. Hyvä vaihtoehto.
Kun päälle iskee kahden viikon helle, ovat suuret lasipinnat yhtä helvettiä. Ulkona on 25 asteen helle ja sisällä on 35 asteen sauna. Ei auta minkäänlainen tuuletus. Nukkuminen sellaisessa lämpötilassa on lähes mahdotonta tai joka tapauksessa hyvin tuskallista. Voin kertoa, että kokemusta on asiasta. Ulkopuolisilla heijastinverhoilla voi tilannetta helpottaa, mutta silloin ei näe ulos, joten perunakellarissa ollaan. Tietysti, jos rahasta ei ole pulaa, hankitaan ilmastointi, mutta se onkin sitten ihan toinen tarina. Turha kai mainita, että nykyisessä veneessäni on melko pienet ikkunat, sillä vihaan hikistä sänkyä.
Joo täällä Suomessahan tuo kuuumuus on juuri se ongelmista suurin, kun puhutaan säästä ja sen eri ilmiöistä. Jos haluat keksiä joitain muita argumentteja mollataksesi pilothouse tyyppisiä veneitä, niin toivoisin edes jonkinlaista mielikuvitusta/luovuutta.
Pakko puolustaa 16 17 argumenttia. 3-4 kesää sitten oltiin Ruotsin puolella lomapurjehduksella. Matkalla Nynäshamnista gotlantiin veden lämpötila oli 23-24 astetta (ja sinilevää "riittävästi"). Lämpöä riitti yli oman tarpeen vaikka vene on koko valkoinen, eikä pilot-house. Kesä oli silloin toki normaalia heikkotuulisempi, kaiketi.
Onko sinulla kokemusta veneestä, jossa auringon valo pääsee kuumentamaan sisätiloja? Ymmärrätkö olleenkaan miten hankalaa venettä on tuulettaa. Hellelämmön saaminen pois on joskus täysin mahdotonta, vaikka käyttäisi läppärin tuuletinta illalla tuntikausia. Suomessa on ollut useita hellekesiä, joissa hellepäiviä on parhaimpaan veneilyaikaan yli 20. Keväällä ja syksyllä extralämpö on tervetullutta, mutta keskikesällä suomalainen valkoihoinen tykkää vähän viileämmästä. Kylmyyttä vastaan meillä on lämppärit, mutta ilmastointilaitteisiin ei monellakaan ole panna rahaa, koska tarve on niin vähäistä, varsinkin jos pitää auringonsäteet veneen ulkopuolella.
korjaus: lämppärin, ei läppärin
Eteläisillä vesillä, jolloin helle voi oikeasti haitata, aurinko laskee ajoissa ja yöksi kuumus helpottaa. Muutos lämmössä ratkaisee eniten, ei pelkkä mittarilukema. Ihminen tottuu parissa viikossa lämpöön ja on hyvä olla. Suomessa nyt ei ikinä pääse veneessä hikoilemaan. Asia on kääntöpiirien sisällä tosiasia, ei täällä.
Tuossa veli puhut asiaa !
Teit turhan korjauksen! Tietokoneen tuulettimet ovat halpoja, melko äänettömiä ja niiden virrankulutus on vähäinen, siksi ne ovat suosittuja tuulettimia tropiikissa seilaavissa veneissä. Omaan veneeseeni asensin kaksi sellaista. Lämppärin käyttö tuulettimena ei ole virran kulutuksen takia yhtä edullinen.
Sähkötuulettimia ei tarvita, kun tuulee. Keulaluukun windscoop toimii tehokkaammin.
En ole aivan vakuuttunut tästä mutta kokeillahan toki voi. Tietokoneen tuulettimessa on sekin hyvä että niitä voi pyörittää aika pienellä aurinkopaneelilla, ja tarvittaessa jopa lämmittävän absorptorin läpi. Kannattanee valita laatuosa (ja tutkia testejä netistä niin että 1) laakeri kestää 2) matala äänitaso 3) siirtää riittävästi ilmaa. Osa tuulettimista on suunniteltu vaaka-asentoon, osa pystyasentoon ja osa sekä-että. Tätä ohjetta on syytä noudattaa niin laakeri kestää. Kosteutta nuo eivät tietenkään kestä, enkä povaa niille pitkää ikää jos veneilykausi on pitkä ja talvisäilytys ulkona. Toisaalta, uuden saanee parillakympillä.
Joo, useammin sitä kymästä ja sateesta joutuu "kärsimään", kuin kuumuudesta. Ongemana noissa pilothouse-veneissä mislestäni on näkyvyys eteenpäin, veneeseen nähden pieni salonki ja se, ettei kahta perähyttiä oikein saa sopimaan samaan pakettiin. Tuo näkyvyysongelma voi hoitua tuplaratilla, muut ongelmat tietty riittävän suurella veneellä.
Hyvin ne kesti yhden pallonkierron, joskaan tuulettajat eivät pyörineet kuin tarvittaessa. En maksanut lähellekään "paria kymppiä" omistani, sain puoli-ilmaiseksi tietsikoista irrotettuja. Virrankulutus on niin vähäinen, ettei sillä ole juurikaan merkitystä matkaveneessä, jossa muutenkin on aurinkopaneelit.
Sateesta joutuu kärsimään jos kalliille veneelle on pakko saada käyttötunteja vaikka sateisenakin kesänä jotta investointi tuntuisi mielekkäältä. Vähävaraisella on tässä suhteessa helpompaa kun halvan veneen voi sateella jättää laituriin ja tehdä jotain mukavampaa kuin mennä istumaan veneeseen, perunakellariin tai luotsitaloon.
Veneissä on eroja muutenkin. Nuo corten-teräksiset veneet esimerkiksi, joissa on yleensä vielä lämpöeristys rungossa, eivät lämpene ihan parin päivän helteessä.
En sanoisi näin. Eka kokemukseni Karibialta oli 45 ft charter-veneellä, jossa ei ollut lainkaan tuuletusventtiileitä kannella. Yöt olivat kuumuuden takia aika tukahduttavia, koska sadekuuroja tuli tiheästi luukut oli suljettava. Kun kansi kuumeni auringossa, sisällä veneessä oli tukahduttavan kuumaa ja jäähtyminen yöllä oli hidasta. Viilein nukkumapaikka oli avotilassa biminikatoksen suojassa.
Tietysti lämpöön voi tottua vähitellen, mutta se on yksilöllistä.
Kun omalla veneelläni purjehdin trooppisilla vesillä kolmisen vuotta, käytin ankkuripaikoilla ja satamissa "tropiikkikatosta". Kangas ulottui mastosta perään ja siinä oli alaslaskettavat helmat. Erillinen peite levitettiin mastosta vanteista keulastaagiin. Koko kannen peittäminen oli oleellista, koska se esti kannen kuumenemisen auringossa. Sprayhoodin laskeminen alas paransi läpivetoa, jolloin katoksen alla oli mukava olla. Mökkirakennelma kannella, koirankoppi tai pilottikoppi, ei ainakaan paranna tuuletusta - mutta on tietenkin hyvä viileillä latitudeilla seilatessa.
Asensin tietokoneen tuulettimen kierrättämään ilmaa jääkaapin koneistolle. Se lähtee pyörimään, kun termostaatti pyytää lisää kylmää. Veneessäni on koneiston tila suunniteltu liian tiiviiksi. Käyntiajat lyhenivät merkittävästi.
Totta puhut, veneissä on eroja. Sillä sentään ei ole lämpenemisen kannalta merkitystä on runko Corten-terästä tai vaikka Lloyd´s A-luokan terästä. Kannen värillä tai kansikatteella on merkitystä. Vaalea kansi kuumenee vähemmän kuin tumma.
Teräsveneissä kölin lämpö (viileys) varmaankin johtuu runkoa myöten ja kenties voi vaikuttaa sisätilojen lämpöön. Onkohan sillä käytännön merkitystä trooppiissa olosuhteissa?
Taas vime viikkojen aikan tullut todettua vanha totuus, että kylmää vastaan pärjää vaatetta lisäämällä, mutta kuuman torjuntaan ei keinoja ole itsellä ole. Sadettakin vastaan voi varautua vaatetuksella, siksi ei veneessäni olekaan kuin minimaalinen luukun peittävä sprayhood. Ja lämpöä vastaan mukava valkoinen puomiteltta. Noilla pärjää täysin, eikä enempää tule vanhoillakaan päivillä, ne ovat jo niin lähellä käsillä. Minä en ainakaan liikaan lämpöön pitkälläkään oleskelulla totu.
"enkä vain keksi enää mitään argumenttia miksi seuraava veneeni ei olisi pilothouse mallinen."
Enkä minä keksi, miksi ikinä vaihtaisin nykyistä, jossa on kunnon sufletti (siis pappateltta) jonka suojista voi ohjata ja navigoida.
Mutta elämäni merimaileista suuri osa on tullut moottoripurjehtijalla, jonka suuren sisäohjaamon ilot on kyllä tullut havaittua ja ymmärrän hyvin miksi sellainen houkuttelee.
Mutta että perunakellari? Jos paatissa on tunnelma ja tuoksu kuin perunakellarissa, niin taitaa olla isomman remontin paikka. Suurin osa veneistä on todella viihtyisiä sisältä, siis sieltä tiikillä ja sametilla jalostetusta salongista.
Olisko toi perunakellareiksi nimittely vähän samaa kuin homeskandit? Kaikki "flush deck" veneet on perunakellareita, vaikka ikinä ei olisi käynyt katselemassa ja haistelemassa sisätiloja. Tietysti runkoikkunat, kun sellaisia on, ovat yleensä pienempiä kuin mökin ikkunat.
Pappateltta on siitä hyvä ratkaisu, että sitä ei tarvitse hellepäivinä pitää tiellä. Kiinteä mökki on siinä aina. Hyvä, jos mökin "tuulilasi" sentään on avattavaa mallia.
Eikös pilot house tarkoita venettä, jossa on kiinteä "sprayhood", myös katto. Sisäohjaamo on asia erikseen. Sisäohjaamoa ei voi kotimaan vesillä yleensä käyttää purjehduksen aikana.
Itselläni on jälkiasennettu pilot house, muttei sisäohjaamoa. En olisi itse sitä tehnyt, ja harkitsin jopa sen poistoa lähinnä näkyvyyden huonontumisen takia. Se on kuitenkin todella kaunista puutyötä, sopii veneeseen, ja lopultakin olen siitä salaa tyytyväinen aina kun kylmää vettä mäjähtää tuulilasiin. Pienten lasten kanssa se on tosi hyvä ja tärkeä heidän viihtyvyytensä takia.
Määritelmän mukaan "pilothouse" on kannella oleva rakennelma, jossa on seisomakorkeus ohjaus.
"Doghouse" on mikä tahansa kannen yläpuolinen rakennelma tähystämistä varten:
Pilot house...Standing headroom enclosure on deck of boat that includes steering station and generally room for others as well to be on deck while out of the weather.
Wheel House...same as Pilot House but generally smaller with chief function being steering.
Dog House- any raised cabin structure above deck level.
Deck Saloon- Raised mid-ships cabin which often does NOT enclose a steering station but provides above deck seating, viewing and comfort for crew with other living quarters on boat generally a few steps downn from saloon.
http://www.sailnet.com/forums/general-discussion-sailing-related/11609-pilot-house-any-other-name.html
Tässä lisää pilothouse-juttua, jonka mukaan pilothouse voi olla pienempikin rakennelma:
http://www.oceannavigator.com/January-February-2003/Heavy-weather-houses/
Asiahan on selvä kuin pläkki. Pilot on tunnetusti luotsi ja house on talo. Veneessä on sitten talo luotsia varten. Jos pilot on vielä skypilot, niin se on merimiespappi ja sellaista varten on veneeseen rakennettu kirkko.
Panin pilothouse-määritelmän luettavaksi arvellen, ettei asia olisikaan jokaiselle "selvä kuin pläkki"!
Jos veneeseen tekee jälkiasennuksena pilothousen, se muuttaa veneen ulkonäköä melkoisesti ja ehkä myös ominaisuuksia. Todennäköisesti puomi on nostettava korkeammalle, jotta pilohouseen saadaan seisomakorkeus. Kakkosohjauspiste pilothouseen lienee helpoiten järjestettävissä hydrauliikalla tai sähköisesti. Välttämättä tee-se-itse pilothouse-rakennelma ei kohota veneen jälleenmyyntiarvoa, vaikka olisikin nykyomistajansa haave.