Lauantain 25.1.2014 Satakunnan Kansaa on mahdoton lukea sivua 2 pitemmälle törmäämättä Porin kiinteistöjä jatkuvasti piinaavaan sisäilma- ja homeongelmaan. Tilanne on vaikea ja haastava, ja verrattavissa syöpäläisten ja lutikoiden aiheuttamaan riesaan.
Mutta mikä aiheuttaa Porin julkisten ja yksityisten kiinteistöjen sisäilmaongelmat?
On helppo huomata, että tilanne karkasi lapasesta, kun talonmiehistä on aikojen kuluessa luovuttu. Mutta tämä on vain yksi syy. Nykyään kenelläkään ei oikeastaan ole vastuuta ilmanvaihtoasioissa vaikka sinällään asia kuuluu jossain määrin sekä kiinteistön omistajalle, isännöitsijälle että talon huoltoyhtiölle. Mutta yksikään edellä mainituista ei pääasiallisesti vastaa kiinteistöjen sisäilma-asioista, joten siinäpä ongelman ydin; kukaan ei ole vastuussa eikä asia kuulu kenellekään.
Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Yksi syy voi olla virheellisesti toimiva ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Liian pieni ilmanvaihto ilmenee huoneilman tunkkaisuutena, hajuina ja talvella kosteuden tiivistymisenä ikkunoihin ja muille pinnoille. Liian suuri ilmanvaihto ilmenee ilman liiallisena kuivumisena, vetona ja kylmyytenä.
Pe 24.1.2014 tehtiin pistokoe neljään liikekiinteistöön Porin keskustassa. Kaikki kiinteistöt on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Oliko sisäilma-asiat kunnossa? No eipä tosiaan!
Kiinteistö 1. Sisäilma oli parhaiten hanskassa tässä kiinteistössä. Kuten niin usein, sisälämpötila on säädetty liian lämpimäksi ja koska raitisilmaa ei käsitellä lämmön talteenottokennon ja jälkilämmityksen jälkeen, on tuloksena talven pakkaskaudella kuiva sisäilma. Ilman vaihdon määrä: riittävän alarajalla. Kouluarvosana 8.
Kiinteistö 2. Energiansäästö tai muista syistä ilmanvaihto usein pysäytetään tai pienennetään minimiteholle pitkäksi aikaa, mikä merkitsee ilmanvaihdon pienenemistä ja ilmanlaadun huononemista. Tässä kiinteistössä ilmanvaihto pysäytetään kokonaan pitkiksikin ajoiksi ja ilmanvaihdon lisäaikakytkimen käyttö on kaiken järjen vastaisesti kiinteistön käyttäjiltä lukittu. Rahaa säästyy, kun alttarilla on kuvainnollisena polttouhrina sisäilman laatu ja kiinteistön käyttäjän terveys.
Ilmanvaihdon määrä on tarpeettoman suuri, raitisilman ollessa jopa yli 21 asteista ja tietysti pakkasilla erittäin kuivaa ilmaa. Asioista vastaava ei ole tiedostanut, että on muitakin vaihtoehtoja kuin ajaa ilmanvaihtoa täydellä teholla. Puhaltimen voisi yhtä hyvin ohjata 70%:n tai 40 %:n tehoon, viikonpäivästä ja kellonajasta riippuen. Asia ei kuitenkaan "kuulu kenellekään", joten säädöt on täysin retuperällä. Kouluarvosana 6.
Kiinteistö 3. Ilmanvaihdon määrä on maltillinen, mutta riittävä. Talon ylimmän kerroksen lämpövuotojen takia raitisilmaa pidetään hitusen liian lämpimällä ja suunnittelun kukkasena ilmanvaihdon tehoa lasketaan lounasajan jälkeen. Normaali käyttöteho palautuu vasta noin klo. 14-14.30. Tämän jälkeen sisäilman laatu palautuu aistivaraisesti hyvälle tasolle.
Tämä iltapäivällä tapahtuva ilmanvaihdon "kyykyttäminen" on hyvin outoa eikä palvele kenenkään etua. Filosofiana paperilla on se, että joskus 80-luvulla kaikki lähtivät lounaalle samaan aikaan, joten ilmanvaihdon tarve on noin tunnin ajan minimaalinen. Sopiva hetki säästää energiaa eli rahaa kytkemällä ilmanvaihdon puhallin pienelle.
Nykyään kaikki ihmiset eivät käy lounalla samaan aikaan, joten tällainen koneellisen ilmanvaihdon kyykyttäminen kesken työpäivän sillä tavalla, että asia on aistinvaraisesti huomattavissa on enemmän kuin outoa. Kouluarvosana 8.
Kiinteistö 4. Täällä säätetään talvella energiaa. Mahdollisesti pelkkä poistoilmapuhallin on päällä. Raitisilmakanavat eivät tutkimushetkellä puhaltaneet juuri yhtään ilmaa. Korvausilma revitään siten "vähän joka paikasta".
Ilmanvaihdon volyymi on alakanttiin, voisi jopa sanoa riittämättömäksi. Aistivaraisesti ilman laatu käy heikoksi iltapäivän loppupuolella, kun työntekijät ovat hengittäneet työpäivän aikan hapen pois huoneilmasta. Sisälämpötilaksi mitattiin kylmimmässä työpisteessä 19 astetta. Kouluarvosana 6.
Yhdessäkään tutkimuskohteessa sisäilma ei ollut kiitettävää, mutta toisaalta yhdessäkään liikekiinteistöistä ei ole nimettyä henkilöä, jonka vastuualueelle voisi sisäilma-asioiden osoittaa kuuluvan.
Porin kaupunkikin on tajuamassa, että sitä saa mitä tilaa! Ollaanpa kulkisessa- tai liikekiinteistössä, jos sisäilma-asiat eivät ole kenenkään vastuulla, ei niitä luonnollisesti hoideta. Nykytilanteessa olisi oikeastaan ällistyttävää, jos sisäilmaongelmia ei olisi.
Mutta mikä aiheuttaa Porin julkisten ja yksityisten kiinteistöjen sisäilmaongelmat?
On helppo huomata, että tilanne karkasi lapasesta, kun talonmiehistä on aikojen kuluessa luovuttu. Mutta tämä on vain yksi syy. Nykyään kenelläkään ei oikeastaan ole vastuuta ilmanvaihtoasioissa vaikka sinällään asia kuuluu jossain määrin sekä kiinteistön omistajalle, isännöitsijälle että talon huoltoyhtiölle. Mutta yksikään edellä mainituista ei pääasiallisesti vastaa kiinteistöjen sisäilma-asioista, joten siinäpä ongelman ydin; kukaan ei ole vastuussa eikä asia kuulu kenellekään.
Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Yksi syy voi olla virheellisesti toimiva ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Liian pieni ilmanvaihto ilmenee huoneilman tunkkaisuutena, hajuina ja talvella kosteuden tiivistymisenä ikkunoihin ja muille pinnoille. Liian suuri ilmanvaihto ilmenee ilman liiallisena kuivumisena, vetona ja kylmyytenä.
Pe 24.1.2014 tehtiin pistokoe neljään liikekiinteistöön Porin keskustassa. Kaikki kiinteistöt on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Oliko sisäilma-asiat kunnossa? No eipä tosiaan!
Kiinteistö 1. Sisäilma oli parhaiten hanskassa tässä kiinteistössä. Kuten niin usein, sisälämpötila on säädetty liian lämpimäksi ja koska raitisilmaa ei käsitellä lämmön talteenottokennon ja jälkilämmityksen jälkeen, on tuloksena talven pakkaskaudella kuiva sisäilma. Ilman vaihdon määrä: riittävän alarajalla. Kouluarvosana 8.
Kiinteistö 2. Energiansäästö tai muista syistä ilmanvaihto usein pysäytetään tai pienennetään minimiteholle pitkäksi aikaa, mikä merkitsee ilmanvaihdon pienenemistä ja ilmanlaadun huononemista. Tässä kiinteistössä ilmanvaihto pysäytetään kokonaan pitkiksikin ajoiksi ja ilmanvaihdon lisäaikakytkimen käyttö on kaiken järjen vastaisesti kiinteistön käyttäjiltä lukittu. Rahaa säästyy, kun alttarilla on kuvainnollisena polttouhrina sisäilman laatu ja kiinteistön käyttäjän terveys.
Ilmanvaihdon määrä on tarpeettoman suuri, raitisilman ollessa jopa yli 21 asteista ja tietysti pakkasilla erittäin kuivaa ilmaa. Asioista vastaava ei ole tiedostanut, että on muitakin vaihtoehtoja kuin ajaa ilmanvaihtoa täydellä teholla. Puhaltimen voisi yhtä hyvin ohjata 70%:n tai 40 %:n tehoon, viikonpäivästä ja kellonajasta riippuen. Asia ei kuitenkaan "kuulu kenellekään", joten säädöt on täysin retuperällä. Kouluarvosana 6.
Kiinteistö 3. Ilmanvaihdon määrä on maltillinen, mutta riittävä. Talon ylimmän kerroksen lämpövuotojen takia raitisilmaa pidetään hitusen liian lämpimällä ja suunnittelun kukkasena ilmanvaihdon tehoa lasketaan lounasajan jälkeen. Normaali käyttöteho palautuu vasta noin klo. 14-14.30. Tämän jälkeen sisäilman laatu palautuu aistivaraisesti hyvälle tasolle.
Tämä iltapäivällä tapahtuva ilmanvaihdon "kyykyttäminen" on hyvin outoa eikä palvele kenenkään etua. Filosofiana paperilla on se, että joskus 80-luvulla kaikki lähtivät lounaalle samaan aikaan, joten ilmanvaihdon tarve on noin tunnin ajan minimaalinen. Sopiva hetki säästää energiaa eli rahaa kytkemällä ilmanvaihdon puhallin pienelle.
Nykyään kaikki ihmiset eivät käy lounalla samaan aikaan, joten tällainen koneellisen ilmanvaihdon kyykyttäminen kesken työpäivän sillä tavalla, että asia on aistinvaraisesti huomattavissa on enemmän kuin outoa. Kouluarvosana 8.
Kiinteistö 4. Täällä säätetään talvella energiaa. Mahdollisesti pelkkä poistoilmapuhallin on päällä. Raitisilmakanavat eivät tutkimushetkellä puhaltaneet juuri yhtään ilmaa. Korvausilma revitään siten "vähän joka paikasta".
Ilmanvaihdon volyymi on alakanttiin, voisi jopa sanoa riittämättömäksi. Aistivaraisesti ilman laatu käy heikoksi iltapäivän loppupuolella, kun työntekijät ovat hengittäneet työpäivän aikan hapen pois huoneilmasta. Sisälämpötilaksi mitattiin kylmimmässä työpisteessä 19 astetta. Kouluarvosana 6.
Yhdessäkään tutkimuskohteessa sisäilma ei ollut kiitettävää, mutta toisaalta yhdessäkään liikekiinteistöistä ei ole nimettyä henkilöä, jonka vastuualueelle voisi sisäilma-asioiden osoittaa kuuluvan.
Porin kaupunkikin on tajuamassa, että sitä saa mitä tilaa! Ollaanpa kulkisessa- tai liikekiinteistössä, jos sisäilma-asiat eivät ole kenenkään vastuulla, ei niitä luonnollisesti hoideta. Nykytilanteessa olisi oikeastaan ällistyttävää, jos sisäilmaongelmia ei olisi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vastuuhenkilöiden, eli kihojen mukuloille iskee leukemia tai yliajo.
Silmäätekevien lapset hengittelevät homeitiöitä ja kapunki-ilman pikku partikkeleita keuhkorakkuloidensa ytimiin.
Kyllä sairaudet korjaavat satoa aikanaa, jos sisäilmaongelmiin ei puututa.
Paskiaiset kalmistoon
Varokaa Levolaa
Kui?