rakastava ihminen on henkensä hädässä silloin kun hän pelkää menettävänsä rakkaansa
se on pelottava tunne
se on kuin kuolema
se on pelottava tunne
se on kuin kuolema
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
pystyn kuvittelemaan ja tiedän juu.
vaikka minun rakas ei ole koskaan minun ollutkaan. Mutta silti olen välillä henkeni hädässä.
kuolema mikä erotti :(, joten tiedän tunteen. Koskaan se ei unohdu, pysyy ikuisena pelkona ettei koskaan enää satu kohdalleni.
Niinpä.
Sitä kipua ei voi sanoin kertoa, toivottavasti et joudu kokemaan sitä, enkä minäkään.
Se on samalla omakin kuolema, tyhjyys joka jää elämään vuosia mukana.
Niin se on, rakkaus on voimakkaampi kuin kuolema.
Kerran rakas, aina rakas.
En pelännyt ,koska en rakastanut siksi erosin ,en koskaan rakastanut saatettakoon se hänellekin tiedoksi ,jos joku haluaa..
Siltä musta tuntuu..
itsekin lakkaa olemasta..
rakkaani oothan vielä mun..
Toisit auringon elämään..
no toivossa on hyvä elää ,mutta sun rakkaalle olisi nyt tärkeää viestittää ihan elävässä elämässä mitä tahdot ...
Loin ton tunteen mun exälle tosi usein.. Vaikka erosta onkin jo aikaa, niin ahistaa ajatella jälkeenpäin miten paljon uhkasin häntä juuri tuolla kyseisellä tavalla suhteen aikana. Jos olisin sillon tajunnut kuinka paljon se satuttaa/mahdollisesti jättää jälkiä ihmiseen, en olisi ikinä näin tehnyt. Noh, sitä on viisaampi nykyisin. Toivottavasti exälleni ei vaan jäänyt mitään traumoja, tai muuta vastaavaa.. Olen mies
joo haistahan pitkä paska ,usko mitä exät viestittää ,valehtelevat paskat
Ihminen kasvaa rakkauteen.
Toiset ovat valmiimpia kuin toiset, luonnostaan.
Nyt en ymmärtänyt? :D Mutta joo.. voin tekosistani pitkän paskan vaikka haistaakkin.
voi kuinka hienoja sanoja ,mutta ei realisitisia ..
:D
Meneehän siihen joskus aika paljon aikaa.
Ai että nyt pukkaa kehiin luonnonlasta jos toista.
Ei se mitään. :) Naiset ollaanhan joviaaleja toisillemme, ollaanhan? Emmehän enää saata toisiamme epäoikeitettuihin valoihin ilkeämielisesti..
Itse en vaan tiedä mitä ajatella..
Nyt oon itkeny, tosi paljon. Eilenillalla ja tänään. Luulen että ala vähitellen tulla ymmärretyksi sellaisena millainen olen.
Kaikkine haavoinineni ja unelmineni.
Pieni olen. Melkein kuin lapsi.
"Ainoastaan sydämellään näkee hyvin." Antoinen de Saint-Exupery: Pikkuprinssi
Ihmisiä pitää auttaa löytämään rakastava sisimpänsä.
Joskus siinä on paljon tekemistä.
Suhteen loppuminenkin voi olla pelottavaa. Vaikka ongelmia olisi enemmänkin ja rakkaus hiipunut. Mutta suhteessa aina kaksi, mietin mitä itse mokasin. Mitä jos mokaan myöhemminkin mahdollisessa uudessa suhteessa, miten pitää rakkaus kasassa. Yritän oppia.
tiedän liian hyvin
usko, toivo, rakkaus
nämä kolme eivät koskaan kuole
Kaikkea p*skaa tekin jaksatte tänne jauhaa. Se nyt ei ole sama asia kuin et jos joutuu raa an väkivallan kohteeksi ja pahoinpidellään henkihieveriin (ja sen jälkeen sairaalaan).
No pahoinpitelijä kyllä tietää ihan varmasti tänäkin päivänä olevansa vihattu meidän suvussa ja minun ystäväpiirissä. Ainoa minkä itse vielä hankkisin, olisi lähestyskielto. Mielummin elinikäinen.
Muuta sanottavaa minulla ei ole hänelle tähän (eikä muuallekaan) sille henkilölle (miespuoliselle) kuin hyvästi.
sairas ei voi rakastaa
Silloin varmasti täytyy löytää rohkeutta tehdä asialla jotain.
Tiedän, tuttu kokemus ja tunne.