"MITEN PALJON LÄÄKETIETEELLISISTÄ HOIDOISTA ON NÄYTTÖÄ?
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miksi ihmeessä massapostaat tätä ilmeisesti tahallisesti väärin käännettyä artikkelia.
Näillä kriteereillä kaikki vaihtoehtohoidot kuuluvat 6%:n luokkaan, eli hoitoihin jotka todennäköisesti eivät ole hyödyllisiä.
Tämä on käyty väärinkäsityksineen ja käännösvirheineen läpi jo monta kertaa, mutta vaihtoehtoijoiden tapaan jatkat valehtelua senkin jälkeen kun olet jäänyt kiinni. Moraalitonta.
"Miksi ihmeessä massapostaat tätä ilmeisesti tahallisesti väärin käännettyä artikkelia."
Ei ole käännetty väärin. Tässä alkuperäinen BMJ:n teksti:
"How much do we know?
Clinical Evidence aims to help people make informed decisions about which treatments to use. It can also show where more research is needed. For clinicians and patients we wish to highlight treatments that work and for which the benefits outweigh the harms, especially those treatments that may currently be underused. We also wish to highlight treatments that do not work or for which the harms outweigh the benefits. For the research community our intention is to highlight gaps in the evidence, where there are currently no good RCTs or no RCTs that look at groups of people or at important patient outcomes.
So what can Clinical Evidence tell us about the state of our current knowledge? What proportion of commonly used treatments are supported by good evidence, what proportion should not be used or used only with caution, and how big are the gaps in our knowledge? Of around 2500 treatments covered 13% are rated as beneficial, 23% likely to be beneficial, 8% as trade off between benefits and harms, 6% unlikely to be beneficial, 4% likely to be ineffective or harmful, and 46%, the largest proportion, as unknown effectiveness (see figure 1). Dividing treatments into categories is never easy hence our reliance on our large team of experienced information specialists, editors, peer reviewers and expert authors. Categorisation always involves a degree of subjective judgement and is sometimes controversial. We do it because users tell us it is helpful, but judged by its own rules the categorisation is certainly of unknown effectiveness and may well have trade offs between benefits and harms. However, the figures above suggest that the research community has a large task ahead and that most decisions about treatments still rest on the individual judgements of clinicians and patients.
We are continuing to make use of what is ‘unknown’ in Clinical Evidence by feeding back to the UK NHS Health Technology Assessment Programme (HTA) with a view to help inform the commissioning of primary research. Every six months we evaluate Clinical Evidence interventions categorised as ‘unknown effectiveness’ and submit those fitting the appropriate criteria to the HTA via their website http://www.ncchta.org/ "
Ja tässä siis käännös, josta ei asiavirheitä löydy:
http://www.terveystaito.fi/Pages/ajankohtaista07_3_08.htm
36 % hoidoista on todennäköisesti tehokkaita ja lisäksi 46 % on sellaisia, joista VARMAA tietoa ei ole. Varma tieto edellytti kaksoissokkotutkimusta, jota ei kaikille hoitonuodoille voida tehdä. Jos pysytään totuudessa, niin yli 80 % hoidoista on todennäköisesti tehokkaita, vaikka vankinta mahdollista tieteellistä näyttöä ei olekaan. Tehottomiin kuuluvat esimerkiksi yskänlääkkeet ja useat luontaishoidot.
Ja tarkkaan ottaen myöskään yksittäiset kaksoissokkokokeet eivät tässä ole vielä riittäneet. Yleensä näitä kokeita täytyy tehdä paljon, tulosten olla johdonmukaisia, erojen merkittäviä ja täsmätä kaikkiin ykistätisiin populaatioihin. Esimerkiksi jos jonkun hoidon teho on kattavasti tutkittu tietynikäisillä, tietynkuntoisilla miehillä tai naisilla, niin aineistoon tulee kirjatuksi "ei näyttöä" jollekin alaryhmälle, jonka ikä, sukupuoli tai muu kriteeri ei täsmää.
Aineistossa ei ole myöskään edellytetty, että joku hoitomenetelmä olisi yleinen tai käytössä missään. Esimerkiksi kukaan täysjärkinen tuskin käyttäisi kelvotonta homeopatiaa vaikkapa lasten ADHD: hoidossa. Silti tällä olemattomalla hoidolla on aineistossa tasan sama prosentuaalinen painoarvo kuin yleisellä ja käytännölliseksi todetulla diabeetikon verensokerin seurannalla.
Tuo herra (nseiti, rouva?) 13% on ilmiselvä trolli. Asia on hänelle selitetty niin monta kertaa, ettei voi olla kyse tietämättömyydestä. Kakaramaista provoilua se on.
No kerro, kuka se on, niin bannataan.
"Asia on hänelle selitetty niin monta kertaa, ettei voi olla kyse tietämättömyydestä."
Skepojen selittelyt ovat joko tietämättömyyttä tai tahallista harhaanjohtamista. Tämän voi jokainen itse todeta, kun materiaali löytyy kokonaisuudessaan tästä ketjusta.
Jos olet havainnut artikkelissa todellisia virheitä, niin tietenkin informoit niistä artikkelin laatijaa, että hän korjaa esittämäsi, perustelemasi virheet.
Nuo esityksesi eivät vielä vaikuta oikein tieellisiltä!
Artikkelissa ei ole virheitä, vaan varsin asenteellisessa ja tarkoitushakuisessa käännöksessä, kuten täällä on jo aikaisemmin esitetty. Kun kerran tiedät postanneesi saman tekstin useita kertoja, niin löydät varmaan ihan itse kommentin käännösvirheisiin.
>Artikkelissa ei ole virheitä, vaan varsin asenteellisessa ja tarkoitushakuisessa käännöksessä, kuten täällä on jo aikaisemmin esitetty.<
Ketjussa on sekä alkuperäinen artikkeli että käännös, joten jokainen voi itse todeta että käännös on virheetön.
Käännös on virheetön.
Olen diplomitulkki.
>Käännös on virheetön. Olen diplomitulkki.
Persoonallisuushäiriösi on edennyt asteelle, jolla yrität vakuuttaa itseäsi kuvitteellisesta identiteetistäsi.
Aloitetaanpa alusta:
"How much do we know?" ei taida suomeksi kääntyä ihan näin
MITEN PALJON LÄÄKETIETEELLISISTÄ HOIDOISTA ON NÄYTTÖÄ?
BMJ.n aineisto sisältää myös homeopatiaa ja muuta törkyä. Miksi huuhaayrittäjä haluaa kääntää nämä lääketieteellisiksi hoidoiksi?
"Clinical Evidence verkkojulkaisussa"
Mitään tällaista ei alkuperäisessä tekstissä tietenkään ole, joten käännösvirheen sijaan on syytä puhua asiavirheestä.
"lehden asettama tutkijaryhmä"
Tällaistakaan ei alkuperäisessä ole. Ei lehti ole asettanut mitään ryhmää. Höpöttäjä ei ole vaivautunut selvittämään, mitä hän on kääntämässä ja on sitten keksinyt läppää itse.
"2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa" verrataanpa:
Of around 2500 treatments covered
Jaahas. Kääntäjä päätti lisätä väliin itse sanan lääketieteellistä. Tämä lienee ollut ihan tahallista. Olisi ollut kiusallista muistuttaa huuhaaväkeä, että aineistossa olleet esim. homeopatiaa koskevat arviot ovat todella murskaavia.
"RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin"
Tämä ei ole myöskään käännöstä. Kaveri ei osaa englantia eikä ole perehtynyt terveydenhoitoon eikä edes minkään tutkimuksen tekemiseen, koska hän kuvittelee, että RCT tarkoittaa satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta. Olisko kannattanut googlettaa tai kysyä joltain?
"hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus."
Sori vaan mutta tällaistakaan ei alkuperäisessä ole. Huuhaavatkaaja on itse päättänyt itse lisätä pätkän tähän ilmeisesti siksi, että hän ei tajua lukemaansa ollenkaan.
Nyt hörhö jräki pikkuhiljaa käteen. Tämä ei ole virheetön käännös. Asiavirheet ovat sitä luokkaa, että ei tässä voi puhua käännöksestä ollenkaan. Kuka lieneekin käännöksen tehnyt, niin hän oikein alleviivaa, että tutkimusosaamista ei ole, englanti ei taitu eikä hän tajua alkutekstisät mitään. Tai sitten kyseessä on kyyninen yritys rahastaa ja halveksia porukkaa, jolta aikoo nyhtää rahaa panettelulla.
Sinä olet oman valintasi tehnyt ja tekeytynyt hyödylliseksi idiootiksi joka sissimarkkinoi mitä tahansa huuhaata, kunhan se kuulostaa vaihtoehtoiselta ja markkinoija osaa käyttää hyväksi sinun katkeroitumistasi terveydenhoitoa kohtaan.
Ei skepokaan löytänyt yhtään oleellista asiavirhettä käännöksestä, vaikka koittaakin sekavalla hörhöttelyllä peittää sen tosiasian, että käännös on täysin ok. Tämän voi jokainen itse tarkistaa, aineisto löytyy tästä ketjusta.
Siinä on nyt hörhö päättänyt antaa ns. vaihtoehtoisen merkityksen sanoille yhtään, oleellinen, virhe, käännös, tosiasian ja ok.
Sama ohje käännösten kanssa!