Tietämättömyys aiheuttaa turhia ikkunavaihtoja.

Lämpökamera näyttää selkeästi ikkunoiden lämpövuodot. Jos osaa tulkita oikein niin B&D pistelämpömittari on hyvä vuotoilman paljastaja.

Tottahan tuo.

Ikinä en ole kuullut kenenkään teettävän ikkunaremonttia sen takia, että lasit ovat kelvottomat lämmöneristyksen osalta. Aikanaan lisäiltiin lisälaseja, kun oli yksinkertaisia- tai kaksinkertaisia laseja ikkunoissa. Uudemmissa kaikissa hyvät lasit, jopa erinomaiset siltä kantilta.

Ongelma todellakin pokissa tai ikkunoitten tiivistyksessä. Ja erittäin usein ikkunan pokien ja muun rakenteen välisissä vuodoissa. Mainiten, appi aukoi taannoin vanhan sahanpurueristeisen talonsa seinät lämmöneristyksen takia. Muhat olivat painuneet kymmenisen senttiä. Elikkäs ikkunan alla ja muuallakin oli paikkoja, ilman lämmön eristystä.

Noo, nykyisin villat, sun muut. Mutta se, miten pokat asennettu, sitä voi miettiä. Usein kai laitetaan polyesteria pruutalla. Ilmeisesti toimii ainakin muutaman kymmenen vuoden kokemusten perusteella. Kyse enenpi siitä, onko uretaani pruutattu kunnollisesti.

Ja tiivisteitä on syytä uusia aina joskus. On siitä kai suosituksiakin, jokatapauksessa rikkinäinen tiiviste ei toimi tiivisteenä ja kaikki materiaali väsyy ja muuttaa muotoaan ajanoloon. Tiivisteet halpaa kamaa, vaihtaminen halpaa ja helppoa. Eikä kallista matereiaalinikaan.

Mulla nousi savu päästä aikanaan, kun taloyhtiöömme uusittiin ikkunat ja ovet. Ovissa olikin vikaa. Mutta kun kattelin, yhtään rikkinäistä ikkunalasia en nähnyt koko yhtiössä ja pokatkin kokolailla hyvän näköiset ja maalissa. Joku kauppamies ne uudet ikkunat myi hallitukselle, joka yhtiökokouksessa juosten hyväksytti "pakollisen" ikkunaremontin.

Muutenkin hupaisa remppa. Ei meillä ennen vetänyt, nyt vedontunne jatkuva. Syy, painovoimainen ilmanvaihto, aiemmin korvausilma otettiin tiivisteisiin jätetyistä raoista, nyt tiisivteet tiiviit, joka ikkunanpokassa venttiili, elikkäs reikä suoraan ulos. MYÖS äänieristys muuttui huonommaksi.

Mikäpä siinä, nyt asutaan näin, perkkelleellisen kallis ikkunaremontti on sitten tehty. Mun mielestä pokien kunnostaminen ja siis tiivisteidenkin uusiminen ois maksanut erittäin pienen osan siitä, mitä nyt maksettiin ehyiden lasien vaihtamisesta ehyisiin laseihin. Artisti maksaa, siis mäkin maksoin sen ikkunapokafirman tuloksesta, itelle koko hommasta ei ollut kuin harmia ja asumismukavuuden laskeminen.

Onneksi vielä toistaiseksi terve järki on voitolla. Suurin osa maamme kiinteistöjen haltijoiden ja hallitusten päätöksistä puoltavat vanhojen ikkunoiden huolto- ja tiivistystoimia. Tosin huolto- ja tiivistystoimia suoritetaan erittäin vähän.
Vanhojen ikkunoiden ja ovien kokonaismäärään nähden, vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana uusien ikkunoiden vaihtomäärä on ollut todella vähäinen.
Tosin vaihdetuista ikkunoista ja ovista on iso osa jo vaihtokunnossa.
Nuoremmat osakkeenomistajat sekä hallitusten jäsenet eivät tahdo ymmärtää, että maalilla ja tiivistystöilla saadaan aikaan lähes uusia ikkunoita ja ovia vastaavat vaipan osat. Ikkunat ja ilmanvaihto on toimimaton yhdistelmä.
Lisäksi nämä vaihtointoiset eivät ymmärrä, että huoltovapaata ikkunaa ei ole.

Jos huoltotöiden laiminlyöntien takia, kiinteistön vanhoista ulkopuitteista ja karmeista on korjauskelvottomia (täysin lahoja) yli 10 %.
Silloin korjaus- ja huoltotöiden suorittamisen perusteluna voi olla ainoastaan historialliset ja käsityötaidon säilyttämisen perusteet.

Sama yli 10 % korjauskelvottomien vauriomäärä, koskee myös 60 luvun jälkeen asennetuissa ikkunoissa tai ovissa.
Miksi yleensä on mahdollista, että kiinteistössä on korjauskelvottomia ikkunoita ja
ovia?
Huolletun puuikkunan ja oven elinkaari on loputon.

Huoltotöiden laiminlyönnit vaurioittaa vaurioittaa kaikka vanhoja sekä uusia ikkunoita ja ovia.

Ikkunoiden ja ovien vuotoilma on suurin yksittäinen syy niiden energiatehottomuuteen. Vuotoilman tukkiminen on edullisin ja tehokkain energiatehokkuuden parannustyö.
Suorittakaa vaikka lämpökamerakuvaus niin havaitsette ja uskotte miksi etenkin vanhat ikkunat ovat energiatehottomia. Samat ilmavuodot löytyvät uusista yli 10 vuotta vanhoista ikkunoista.

Nyt on muuten sellainen tilanne Suomessa pohjoista lukuunottamatta että maassa todella vähän lunta joten viileys tuntuu huoneissa varsinkin jalkotilassa. Jos maassa olisi 60 cm lunta olisi tilanne huomattavan erilainen.

Energian säästön kannalta ikkunoiden vaihto ei tuo investointia takaisin sillä yleensä sillä keinolla säästetään n. 1 000 - 2 000 kwh vuodessa eli suurinpiirtein nykyhinnoilla ehkä 140-280 euroa vuodessa. Kun ikkunoiden vaihto maksaa keskimäärin 15 000 - 20 000 euroa on säästö vuodessa energialaskussa vain reilu 1% eikä taatusti 2% enempää ellei jokainen ikkuna fuskaa todella pahasti.

Menee siis 50- 100 vuotta ennenkuin investointi maksaa itsensä takaisin. Tuona aikana joudut vaihtamaan 2-3 kertaa ikkunat uudelleen. Ikkunoiden vaihto kannattaa vain viihtyvyystekijällä - sitä että käytössä on siistit uudet ja mukavannäköiset kapistukset joiden vierellä ei sitäpaitsi vedä.

Talo luovuttaa eri arvioiden mukaan lämmöstä n. 70% katon kautta. Seinien, ovien ja ikkunoiden kautta loput. Ikkunat muodostavat seinäpinta-alasta yleensä noin 15-20%. Esim. talvisin ikkunoita ei juurikaan availla sen sijaan 3-4 ulko-ovea availlaan tuon tuostakin ja sieltä tulee hetkessä sellainen "lämmönhukka" joiden kehittämiseen ikkunoilla menee monta päivää.

Ilma- (veto) ja vesivuodot ovat suurimmat syyt ikkunoiden ja ovien uusimishaluun.
Seuraavat tosiasiat koskevat vanhoja sekä uusia ikkunoita ja ovia.

Ilmavuodot aiheuttaa huonokuntoiset tai väärln asennetut ikkuna ja ovi tiivisteet.
Lisäksi ilmavuotoja aiheuttaa rakenteiden avonaiset liitoskohdat ja epätiiviit lämpöeristykset.
Liian ohkaiset tai väärin asennetut tiivisteet aiheuttavat kosteus-, vesi- ja puuvaurioita.
Ikkunoiden ja ovien maalivaurioit johtuvat pääasiassa kimmoisuutensa menettäneistä ja väärin asennetuista tiivisteitä.
Vasta pitkällä aikavälillä UV-säteet vaurioittavat maalipintoja.
Veto ja sadevesivauriot eivät ole ikkunoiden ja ovien ominaisuuksia, vaan johtuvat rakenneliitosten ja tiivisteiden huonosta ilma- ja vesitiiveydestä.

Kansalaisten tietämys sekä käytännön osaaminen ikkunoiden ja ovien ilmantiiveys ja tiivistysasioissa on yhtä heikkoa ja olematonta tasoa, kuin kiinteistön haltijoilla ja huoltotoimista päättävillä tahoilla.
Viralliset tiivistysohjeet, Ympäristöministeriö: Korjaustieto.fi

Viimeisten tietojen mukaan, vaihtamalla saa varmemmin vettä ja lämpöä vuotavat ikkunat.

TM rakennusmaailman ja VTT:n tutkimusten yhteydessä 2006 ikkunavalmistajat ilmoittivat " Ikkunavalmistajien on ryhdistäydyttävä".
Kuinka kauan kestää, että ikkunoiden ja ovien valmistajat ryhdistäytyvät ja edes pyrkivät valmistamaan maamme ilmasto-olosuhteisiin sopivia tuotteita.
Vastuuton meno tuntuu jatkuvan.
HS 11.2 "Uusista ikkunoista vetää. Tuhansien ikkunoiden tiivistys- ja asennusvirheet aiheuttavat vetoa ja päästävät vettä sisälle"

Asunto-osakeyhtiöissä ikkunoita ja ovia pilaa eniten Asuntoyhtiölaki ja sen vastuuttomasti laadittu Vastuujakotaulukko.
Taloyhtiö laiminlyö omat ikkunoihin ja oviin kuuluvat huoltovelvoitteet.
Osakkaiden tiedot sekä taidot eivät mahdollista edes alkeellisia huolto- ja tiivistystöitä.
Tästä syystä kerrostalojen uudet sekä vanhat ikkunat ja ovet vaurioituvat hyvinkin lyhyellä aikavälillä korjauskelvottomaan kuntoon.

Kiinteistöyhtiöissä sekä vuokrataloissa ja pientaloissa ikkunoita pilaa eniten omistajat, jotka laiminlyövät ikkunoiden ja ovien elinkaarihuoltoon liittyvät tiivistykset ja huoltotyöt.

Huolto- ja tiivistystöiden laiminlyöntien takia, koko kiinteistökantamme jopa kerskakuluttaa lämmitysenergiaa.
Tosiasiassa melkein kaikissa kiinteistöissä on 5- 20 % lämpövuodot, jotka nostavat lämmityskustannuksia.
Nämä turhatkin lämmityskustannukset maksaa aina asukas, osakas tai vuokralainen.

Kun noin tunnut tietävän. Millä tiivisteellä kannattaa tiivistää ulkoikkuna ja millä sisäikkuna. Entä terassin sisäovi. Voinko, osaanko suorittaa tiivistyksen itse.

Uudet ovat ainakin uudet . Vaihdoin pari vuotta sitten ok-taloomme uudet selektiivilasi-ikkunat, enkä tosiaankaan vanhoja takaisin ottaisi. Selektiivi lasilla varustetut ovat lähes ikkunavedottomat, eli kylmä ilma ei laskeudu lattialle ikkunan pintaa pitkin ja ikkunaveto on hävinnyt. Kovalla pakkasella on hiukan ikkunavetoa havaittavissa, mutta ei haitaksi asti. Vanhat ikkunat meni vaihtoon, kun mekaaninen käyttöikä loppui, eli pokat ja lukituslaitteet tulivat käyttöikänsä päähän, kestivät lähes 40 vuotta. Meillä ei ole ikkunoiden karmeissa tuuletusventtiileitä, vaan on tuuletusikkunat.

Huolletun puuikkunan elinkaari on yli 100 vuotta.
Huoltamattomattomien puu sekä puu/alumiini-ikkunoiden elinkaari on 40-50 vuotta.

Olen vaihtanut yli 1000 ikkunaa,urani aikane.Useinkin uudet ikkunat ovat,jopa huonompia kun ne vanhat jotka vaihnetaan.
Halvat uudet ikkunat ovat Virosta tuotuja todella kehnoa materiaalia.
Karmit niin heppoisia,että asentaessa varottava etteivät hajoa.
Siistin näköisiä,tosin ja jos oikein asennetaan ok,mutta miksi taloyhtiöt vaihtaa tosi vahvoja hyviä ikkunoita uusiin rimpuloihin,joskus ihmetyttää.
Saranatkin on sellaisia,ettei isoja ikkunoita uskalla avata,jos ei ole joku kannattamassa,koko ajan muuten saranat hajoaa.

Ihmetyttää kuinka vähän kerrostaloissa sekä huoltoyhtiöissä ymmärretään ikkuna-asioita. Täydellinen tietämättömyys jyrää allensa järkevät ja edulliset toimenpiteet.
Ikkunavaihtoa perustellaan: vanhoista ikkunoista vetää ja kuluttavat lämmitysenergiaa.
Jos taloyhtiö tiivistäisi kaikki ikkunat ja ovet, niin veto loppuisi ja lämmityskustannukset laskevat 10 - 20 %. Tosi järkevä ja edullinen tapa.

Energiatehokkaiden ikkunavaihtojen jälkeen saammekin lukea lehdistä: "Jopa uudet ikkunat vetävät tiivistysvirheiden takia", HS.

Onko norjalaiset tai saksalaiset ikkunat laadukkaampia?

Asun Thaimaassa,ja täälläkin osataan tehdä todella hyvin vettä pitäviä ikkunoita.Jotain alumiinin tapaista on pokat ja karmit.Aukeavat liukuoven tapaan,Pokan metallilaita menee reilusti yli karmin niin vesi ei tule sisääm.
Ehkä sadekausi on opettanut.
Vanhanmalliset Thai talot on puukarmilla varustettu ja puu pokat.Ja näkee seinistä,että on vuotanut ja paljon.
Lämpöä ikkunoiden pitää eristää,mutta toisin päin kuin meillä.
35 asteen helteellä hyvä lämmön eristyskyky ei ole pahasta.

Thaimaassa on taidettu oivaltaa, mitä tehtäviä ikkunoilla on.

Kyllä ikkunat ja ovet pysyvät käyttökunnossa sekä ilmatiiviinä yli 70 vuotta.
Yli 100 vuotiaita puuikkunoita on kerrostaloissakin valtavat määrät.
Kaikille kerrostalojen uusille ja vanhoille ikkunoille ja oville kannattaa suorittaa tarkastus ja tarpeelliset huoltotyöt viiden vuoden välein.
Huoltovapaata ikkunaa ei ole.