Hoitovirheet ovat jo kolmannella

Vaihtoehtona on että jätetään kokonaan hoitamatta saatais silloin porukka pallolla lharvenemaan luonnollisella valinnalla.

Nuo pidot vaikuttavat kovin epätoivoiselta vedolta!

Kyse on osin myös siitä, että nykyään pystytään pitämään hengissa paljon vaikeammassa tilassa olevia moniongelmapotilaita, joiden kohdalla pienikin viba voi olla kohtalokas.
Suuri tekijä on tietenkin kiire ja stressi joka johtuu liian vähäisestä hoitohenkilökunnasta.

Tulihan se sieltä. Koska esität rahapulaa?

Sama lehti, joka kaksi päivää sitten kertoi hoitovirheiden olevan kolmannella sijalla ( " Syöpä- ja sydänsairaudet tappavat tiuhimmin länsimaissa....hoitovirheisiin kuolee Suomessa arviolta 700-1 700 ihmistä vuosittain. ") ...toteaa alla olevassa linkissä: "joka talvi kylmä sää aiheuttaa keskimäärin 2 500-3 000 lisäkuolemaa."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014012717976888_uu.shtml

Kylmä sää tappaa siis noin kolminkertaisen määrän hoitovirheisiin nähden, mutta se ei ole edes kolmen kärjessä.

Kyseessä taisi olla tälläkin kerralla ns dzurnalismi:

"Hoitovirheet kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Tällaista saatiin taas kerran lukea mm. Iltalehdestä. Iltalehti eli Hilkka Karvonen kertoo, että asiasta uutisoi ensimmäiseksi Tekniikka ja Talous. Siinä taas Kari Kortelainen ”Kehittyneiden maiden kolmanneksi yleisintä kuolinsyytä et ehkä halua tietää” -otsikolla varustetussa jutussa lainaa New Scientist-lehteä. Se taas on lämmitellyt vanhan lukeman USAssa 225 000 hoitovirheisiin vuosittain kuolevasta ihmisestä. Tosin kertoen, että se on vain usein siteerattu luku. Mutta onko väite totta? Ja mistä luku on saatu?

Luku löytyy alunperin neljäntoista vuoden takaa, Eli Barbara Starfield kertoi sen kommenttipuheenvuorossaan JAMAssa:

Starfield B. Is US health really the best in the world?. JAMA. 2000; 284(4):483-4

Tarkoitus oli esittää, että USAn terveydenhoitojärjestelmä on (tai oli silloin) huonompi kuin monen muun maan. Starfield ei ollut asiaa tutkinut. Hänen ilmoittamansa luku pohjautui kolmeen lähteeseen:

Leape LL.1992. Unnencessary surgery. Annual Review of Public Health. Vol. 13: 363-383

Lazarou J, Pomeranz BH Corey PN 1998 Incidence of adverse drug reactions in hospitalized patients: a meta-analysis of prospective studies. A Meta-analysis of Prospective Studies. JAMA. 1998;279(15):1200-1205

Phillips DP, Christenfeld N, Glynn LM Increase in US medication-error deaths between 1983 and 1993 Lancet. 1998 Feb 28;351(9103):643-4.

Phillipsin arvio oli, että lääkkeistä johtuvia kuolemia tuli 7400 vuonna 1993. Eniten olivat tarkastelujaksolla hänen mukaansa lisääntyneet mustien miesten kuolemat. Leape ei itse tutkinut asiaa vaan hän siteerasi Yhdysvaltain kongressille tammikuussa 1976 esitettyä komitea-arviota, että turhia leikkauksia tehtäisiin vuosittain yli 2 miljoonaa ja näistä tulisi 12 000 ylimääräistä kuolemantapausta. Valitettavasti komitea oli arvioinut leikkauksien määrän väärin, kylmästi päättänyt, mikä osuus näitä on turhia ja samoin arvannut kuolemantapausten määrän. Väärien leikkausten prosenttiluku oli napattu McCarthyn vuonna 1972 esittämästä alustavasta, lähinnä hatusta vedetystä arviosta, joka ei oikeastaan edes koskenut vääriä leikkauksia vaan sellaisia, joiden tarvetta ei ole vahvistettu.

Lazaroun arvio 106 000 perustuu tutkimuksiin USAsta vuosilta 1966–1996. Luku kattaa arvion lääkevahingoista, lääkkeiden käytön aiheuttamista hoitoon joutumisista ja lääkkeiden yliannostuksista sekä väärinkäytöstä. Luettujen tutkimusten aineistoina ovat esimerkiksi 1960-luvun alun tiedot penisilliiniallergian aiheuttamien kuolemien yleisyydestä.

Eli toimittajien ilmoittama kolmanneksi yleisin kuolinsyy voisi olla totta, jos Suomen terveydenhoitojärjestelmä olisi samalla tasolla kuin se oli USAssa 40–60 vuotta sitten ja jos kaikki silloin esitetyt arvaukset olisivat olleet paikansapitäviä ja niiden esittäjät ylipäätään edes tarkoittaneet sanoa niin. Väitettä on maailmalla ja Suomessa esitetty lähteitä tarkistamatta nyt toistakymmentä vuotta. On jopa ”laskettu” paljonko se tarkoittaa kuolemia Suomessa.

Faktojen kaivaminen ja tarkistaminen vei reilun tunnin. Viitatut lähteet löytää netistä googlella. Niissä käytetyt lähteet samoin. Ennen 1960-luvun alkua tuotetun materiaalin kanssa on vaikeampaa, joten en tarkistanut, onko osa oletuksista vieläkin vanhempaa perua."

Valehtelet. Kyse ei ole hoitovirheistä, vaan iatrogeenisistä, eli hoitoperäisistä syistä. Esimerkiksi eilen uutisoitiin Juha Sipilän keuhkoveritulpan uusiutuneen. Hän käyttää hyvin todennäköisesti nyt ja ainakin muutaman kuukauden veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, joista yleisin on Marevan. Sen käyttöön liittyy riskejä. Jos sellaista syövä kolhii itseään, on vakavan, jopa hengenmenoon johtavat vamman syntyminen paljon todennäköisempää kuin veren hyytymiskyvyltä normaalin henkilön. Jos niin kävisi, se luokiteltaisiin iatrogeeniseksi tapahtumaksi. Tästä riskistä huolimatta Sipilä ja monet muut varmaankin lääkettä käyttävät, koska ilman sitä riskit olisivat vielä suuremmat.

Hörhön logiikalla olisi ilmeisesti aihetta vähäisempään kauhisteluun, jos vaikkap tuhat ihmistä kuolee hoitamattomaan keuhkoemboliaan, verrattuna siihen, että 995 säilyy hengissä, mutta viisi kuolee Marevanin aikaansaamiin verenvuotoihin.

Kertomasi logiikka on aivan sitä omaa logiikkaasi! Muut kuin skepo haluavat tietää myös SYYN miksi ongelmia alkaa kehittyä? Ilman SYYTÄ ei ole niitä ongelmiakaan!

Kaiken järjen mukaan pitäisi puuttua ja korjata ongelman aiheuttanut SYY, eikä lääkitä vain SYYN aiheuttamia seurauksia!

Onko tuossa kertomassasi tapauksessa selvitetty mikä potilaan veressä aiheuttaa taipumusta veritulppaan? Jos verta lääkityksellä vain ohennetaan, niin eihän se vielä sitä alkuperäistä kokkaroitumistaipumusta poista. Veren ohentamisen voisi kuvitella ensiavuksi, mutta tuskinpa se sitä varsinaista ongelmaa poistaa?

Tulipa mieleen!
Kun keskustelu käy nyt kuumana sen kuivaverianalysoinnin ympärillä, niin tässäpä olisikin oiva tilaisuus testata sitä kuivaveren analysoinnin mahdollisuuksia ja tuloksia. Mitä ongelmia sillä menetelmällä saataisiin selville tässä tapauksessa!

Kovinpa ovat yleisiä heittoja nuo esityksesi. Olisikohan syytä tarkastella tapahtumia hieman tarkemmin, ja selvittää esim. veren kokkaroitumistaipumusten syytä! Onko veressä tällaisia tekijöitä?

Mitä tulee Sipilään niin hyvin liikkuva, liikuntaa harrastava kuva miehestä on annettu. Ajoihan hän pyörällä, siis polkupyörällä Oulusta Helsinkiin! Oletettavasti liikkuu muutenkin. Tuskinpa ihan "kylmiltään" tuollaiselle "retkelle" lähtee.