Hei!
Olen vasta kuusitoistavuotias, lukion ensi syksynä aloittava nuori. Lakimiehen ala on viimeaikoina alkanut kiinnostamaan minua ja siksi muutama kysymys:
1. Onko lukion kursseilla väliä hakiessa oikikseen? Heikon matikkapääni vuoksi olen päättänyt ottaa lukiossa lyhyen matematiikan, englannissa, äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa olen taas hyvä ja ruotsissani on parannettavaa (mutta teen kovasti töitä parantaakseni sitä)
2. Kuinka paljon yo-kokeissa kirjoitetuilla aineilla on väliä? Olen päättänyt kirjoittaa matematiikan sijasta ruotsin ja reaaliksi mietin yhteiskuntaoppia, filosofiaa, psykologiaa tai elämänkatsomustietoa.
3. Kuinka haastavaa Helsingin oikeustieteelliseen on päästä? Onko hakijoita todella paljon enemmän mitä sisäänottopaikkoja ja pääsevätkö ihmiset sisään helposti ensimmäisellä hakukerrallaan?
4. Ja viimeisenä, millainen on lakimiesten työtilanne? Palkkaakin enemmän minua kiinnostaa nimittäin kouluttautua tulevaisuudessa alalle, jolla riittää töitä.
Tiedän kyllä, että urahaaveeni voivat muuttua seuraavan kolmen vuoden aikana, mutta haluan silti valmistautua jo etukäteen jos lakimiehen ura kiinnostaa minua vielä lukiossakin.
Olen vasta kuusitoistavuotias, lukion ensi syksynä aloittava nuori. Lakimiehen ala on viimeaikoina alkanut kiinnostamaan minua ja siksi muutama kysymys:
1. Onko lukion kursseilla väliä hakiessa oikikseen? Heikon matikkapääni vuoksi olen päättänyt ottaa lukiossa lyhyen matematiikan, englannissa, äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa olen taas hyvä ja ruotsissani on parannettavaa (mutta teen kovasti töitä parantaakseni sitä)
2. Kuinka paljon yo-kokeissa kirjoitetuilla aineilla on väliä? Olen päättänyt kirjoittaa matematiikan sijasta ruotsin ja reaaliksi mietin yhteiskuntaoppia, filosofiaa, psykologiaa tai elämänkatsomustietoa.
3. Kuinka haastavaa Helsingin oikeustieteelliseen on päästä? Onko hakijoita todella paljon enemmän mitä sisäänottopaikkoja ja pääsevätkö ihmiset sisään helposti ensimmäisellä hakukerrallaan?
4. Ja viimeisenä, millainen on lakimiesten työtilanne? Palkkaakin enemmän minua kiinnostaa nimittäin kouluttautua tulevaisuudessa alalle, jolla riittää töitä.
Tiedän kyllä, että urahaaveeni voivat muuttua seuraavan kolmen vuoden aikana, mutta haluan silti valmistautua jo etukäteen jos lakimiehen ura kiinnostaa minua vielä lukiossakin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
1.ei
2.todella vähän
3.erittäin, keskimäärin noin 2,5hakukertaa pääsyyn
4.hyvä, mutta koulutuspaikkojen lisääminen on nyt ollut tapetilla mikä olisi erittäin huono juttu
en suosittele jos ainoat perusteet hakuun ovat status/raha
Väärät motiivit. Mieti vielä muita aloja.
Täytyy vielä todeta, että oikeustiede on sitten lukemista ja lukemista (aamusta iltaan). Ja ne lakitekstit sitten täytyy osata ulkoa.. Eli hyvä muisti on paikoillaan. Sen lisäksi vaaditaan hyvää englannin ja suomen kielen taitoa, suullista että kirjallista.
Mutta, jos kiinnostaa ja jaksaa nähdä tämän vaihen, niin mikä ettei.
Työtilanne on hyvä ainakin tällä hetkellä ja palkka on melko kova.
PS: Jos yhteiskuntaoppi kiinnostaa ja on helppoa, niin voi katsoa hyvinkin yhteiskuntatieteellisen ainevalintoja..
Viitaten viimeiseen lauseeseen: näin on, ellei työllistyminen kiinnosta.
Opiskelen Ruotsissa lakia, meillä lakikirja (käytännössä) aina tentissä mukana, koska niin se työelämässäkin on, finlexistä puhumattakaan. Aikaa jää asioiden todelliseen analysointiin ja ymmärtämiseen. Stadissa opetellaan lakeja ulkoa? Vuonna 2014?
:D
Ja aloittajalle: kannattaa tutustua mahdollisuuteen opiskella Ruotsissa. Mulla ihan lukion lyhyt ruotsi alla, kaikki symppaa kyllä, ja jos on jotain fiksua sanottavaa, mutta sanasto ei riitä, niin ei mua oo koskaan katottu kieroon jos oon englantia heittäny mukaan.
Eiköhän jokainen tutkinto vaadi työtä(lukemista). Oikis on loppujen lopuksi melko helppoa, 1tentti/kk. 8 op oikiksen tentti on helpot nopat verrattuna siihen, että suorittaisi monta 2op kurssia.
Vaikeinta ehkä on mielenkiinnon ylläpitäminen, jos suorittaa "putken" mukaan.
"… lisäksi vaaditaan hyvää englannin (…) kielen taitoa …" Hahaha!! Oletko kännissä?
Lakitekstejä ei tarvitse osata ulkoa, vaan sisältö on ymmärrettävä. Olennaisimmat asiat (pääasiat ja poikkeukset) on hyvä opetella paremmin, mutta olennaisten asioiden opettelua saa tehdä ihan missä tiedekunnassa vaan yliopistossa. Englanti ja ruotsi hallittava sillä tavoin, että niillä kielillä pärjää, mikään kielinero ei tosiaankaan tarvitse olla. Sen sijaan äidinkieleen kannattaa panostaa lukiossa, äidinkielen arvosanalla on yhteispistekategoriassa haettaessa merkitystä. Juristin työ on pitkälti kirjallisia hommia, pitää osata tiivistää olennainen. Hyvä ulosanti muutoinkin on tärkeää.
Oikis on itse asiassa melkein ainoa tiedekunta, jossa suurin osa oppimateriaalista on suomeksi. Varsinaisia pakollisia englannin kursseja on kaksi.
Luultavasti suuntaus on kuitenkin se, että englannin kielistä materiaalia lisätään, koska EU ja kansainvälistyminen :D
"Englanti ja ruotsi hallittava sillä tavoin, että niillä kielillä pärjää". Ei kiesus, mistä näitä oikein sikiää? Oletko sinäkin kännissä???
Englantia kyllä kannattaisi osata aika hyvin... Juu toki paljon luetaan suomeksi, mutta monissa oppiaineissa syventävässä vaiheessa vastaan tulee kyllä englanninkielistä kirjallisuutta.
Myös ihan perus aineopintotenttien tutkintovaatimuksista osa on englanninkielisiä. Monet niistä voi kylläkin korvata esim istumalla luentosarjoilla. Silti kommentti englannin osaamisesta ei ole ihan tuulesta temmattu.
Ruotsin osalta on sanottava, että vaatimuksena on edelleen virkaruotsi (5op). Se pitää selvittää, jos haluaa valmistua. Siksi parempi opetella ruotsia lukiossa, kuin vasta yliopistossa. Tämä nimimerkillä: "siperia opettaa"
Mistä sait päähäsi että haluat olla lakimies? Työ on tosi raskasta eikä yhtään sellaista kuin telkkaristissa.
1. Lukiokursseilla ei periaatteessa niin väliä ole, mutta kannattaa samantien ottaa yhteiskuntaopin ja taloustiedon kursseja yleissivistyksen takia, jos niitä on tarjolla. Ruotsi olis hyvä saada ees tasolle "hyvä", koska juridiikan maailma on vielä sen verran konservatiivinen, että ruotsin kielen taitoa arvostetaan todella paljon.
2. Aineilla ei juuri ole väliä, mutta esimerkiksi pitkästä matematiikasta saa muistaakseni enemmän lähtöpisteitä kuin lyhyestä. Hyvät arvosanat (käytännössä L:n tai joissain tilanteissa E:n) helpottaa sisäänpääsyä. Nämä tiedot on sitten vuodelta 2008, kun itse hain. :D
3. Onhan se vaikeaa, mutta hyvällä motivaatiolla on ihan mahdollista päästä ekalla yrityksellä sisään. Sisäänpääsyprosentti on yleensä jotain 20 % suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä ehkä 30-40 %. Helpompi kuin eläinlääkis, mutta vaikeampi kuin kauppis.
4. Lakimiesten työttömyysprosentti on perinteisesti aika pieni, jotain 3 %, mutta tuo 3 % onkin sitten käytännössä pelkästään vastavalmistuneita. Työuran alussa voi siis olla aika kivikkoista. Kannattaa tehdä toisin kuin itse tein, eli hankkia työpaikka ennen valmistumista esimerkiksi harjoitteluista tai kesätöistä. Oikiksessa melkein kaikki työskentelevät opintojen ohessa, joten sinunkin täytyy tehdä niin, koska muuten muut saavat liian hyvän kilpailuedun työpaikkoja haettaessa.
Mielestäni oikikseen kannattaa hakea vain, jos on aidosti kiinnostunut alasta. Muuten opiskelu ja siitä seuraava ammatti todennäköisesti maistuu pahasti puulta. Lakimiehen työ on kuitenkin 90 % paperien pyörittelyä ja pilkunviilausta.