Taskulampun rekyylin puuttuminen

Onko sillä valolla sitten mitään massaa milloinkaan, vaan mihin perustuu esimerkiksi valon aiheuttama pintojen haalistuminen?

Joku voimahan sitä pintaa kuluttaa.

Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin.

hiukkasen kiihdyin kirjoitti:

Onko sillä valolla sitten mitään massaa milloinkaan, vaan mihin perustuu esimerkiksi valon aiheuttama pintojen haalistuminen?

Joku voimahan sitä pintaa kuluttaa.

Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin.

Lue lisää

"Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin."

Sitä sanotaan Mattiesko Hytöseksi.

hiukkasen kiihdyin kirjoitti:

Onko sillä valolla sitten mitään massaa milloinkaan, vaan mihin perustuu esimerkiksi valon aiheuttama pintojen haalistuminen?

Joku voimahan sitä pintaa kuluttaa.

Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin.

Lue lisää

Fotonilla on ekvivalentti massaenergia, joka saa aikaan fotonille pienen liikemäärän. Valon säteilypaine on maan pinnalla n. 4,6 uPa, joten ei olkapää lähde valon rekyylistä sijoiltaan, vaikka isompikin lamppu olisi.

Kyllä taskulampussakin pätee liikemäärän säilymislaki. Taskulamppu itse saa yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen liikemäärän kuin siitä lähtevät fotonit.
Liikemäärän klassinen yhtälöhän on p = mv, eli se on yhtä suuri kuin massan ja nopeuden tulo. Tämä pätee kuitenkin vain, kun nopeus on pieni valonnopeuteen verrattuna eli suhteellisuusteoriaa ei tarvitse ottaa huomioon. Silloin on käytettävä hieman monimutkaisempaa kaavaa. Ja siitä seuraa, että vaikka fotonilla ei ole massaa (tai niin kuin usein sanotaan, lepomassaa), silläkin on oma liikemääränsä, jota kuitenkaan ei voi laskea kaavalla p = mv, vaan se on p = E/c, eli yhtä suuri kuin fotonin energia jaettuna valon nopeudella.
Osoittautuu, että taskulampusta lähtevien fotonien liikemäärä yhteenlaskettunakin on niin pieni, ettei taskulampun saamaa impulssia vastakkaiseen suuntaan voida huomata.

Jo kauan on kuitenkin pohdittu sitä, voitaisiinko rakentaa niin sanottu fotoniraketti. Siitä lähtisi yhteen suuntaan niin paljon fotonisäteilyä, että pelkästään sen voimasta raketti lähtisi suurella nopeudella päinvastaiseen suuntaan. Selvää on, että siihen ei taskulampun valo riitä alkuunkaan. Tarpeeksi suurienergisiä fotoneja voitaisiinkin riittävän suuressa määrin saada aikaan vain tavallisen aineen ja antimaterian törmäyksessä, niin sanotussa annihilaatiossa, jossa molemmat muuttuvat suunnilleen kokonaan fotoneiksi.
Sitä on ajateltu varsinkin tähtienvälisissä avaruusaluksissa käytettäväksi. Tietenkin siihen liittyy suuria vaikeuksia: maapallolla tai koko aurinkokunnassa ei esiinny antimateriaa luonnostaan, ja sen keinotekoiseen valmistamiseen tarpeeksi suuressa määrin tarvittaisiin suunnattoman paljon energiaa. Eikä sitä myöskään olisi helppo varastoida, sillä jos se törmäisi tavalliseen aineeseen, se myös annihiloituisi ennen aikojaan.

Kolimaatorille tiedoksi että fotoonilla EI ole lepomassaa. Sillä on tietty energia, mikä riippuu sen taajuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kolimaatorille tiedoksi että fotoonilla EI ole lepomassaa. Sillä on tietty energia, mikä riippuu sen taajuudesta.

Kirjoitin Kolimaatorille vahingossa, sorry siitä.

Voiman pystyy varmaan laskemaan, jos tietää valon kulkeman matkan?

Jossain kirjoitettiin, että valolla kestää tulla auringosta maahan 8 minuuttia. Taskulampun valolla kulkee luultavasti sama aika auringon suuntaan.

Jos tiedetään auringon ja maan välinen etäisyys, niin silloin saadaan laskettua ainakin valon keskikiihtyvyys ja kenties sen avulla taskulamppuun kohdistuva keskivoima.

kiihtyvyys vielä kirjoitti:

Voiman pystyy varmaan laskemaan, jos tietää valon kulkeman matkan?

Jossain kirjoitettiin, että valolla kestää tulla auringosta maahan 8 minuuttia. Taskulampun valolla kulkee luultavasti sama aika auringon suuntaan.

Jos tiedetään auringon ja maan välinen etäisyys, niin silloin saadaan laskettua ainakin valon keskikiihtyvyys ja kenties sen avulla taskulamppuun kohdistuva keskivoima.

Lue lisää

Valolla ei ole kiihtyvyyttää. Valon nopeus tyhjiössä on aina vakio c. Liikenopeus muuttuu rajapinnassa välittömästi. Ei ääniaaltokaan kiihdytä.

ei kiihtyvyyttä kirjoitti:

Valolla ei ole kiihtyvyyttää. Valon nopeus tyhjiössä on aina vakio c. Liikenopeus muuttuu rajapinnassa välittömästi. Ei ääniaaltokaan kiihdytä.

juuri näin

Se on havaittavissa. Kesällä 1983 olin nuorena lukiolaispoikana kesäyliopiston holografian kurssilla Joensuussa. Labroissa tehtiin itse hologrammeja käyttäen 0,5W Kr -laseria. Alkuun ei meinannu millään onnistua, vaikka oli tärinäeristetyt pöydät yms. Sit ruvettiin kelaa, josko valon säteilypaine aiheuttaisi valokuvauslevyn liikahduksen. Fiksattiin levy kiinni pidikkeeseen sinitarralla ja saatiin homma pelittämään.

Tää on ihan tosijuttu, mulla on edelleen kurssista muistona kaksi valmistamaani hologrammia.

Taskulamppu ei liiku valonnopeudella. Mutta vaikka se liikkuisi 90 % valonnopeudesta, lähtisi valo siitä katsoen sekä eteenpäin, että taaksepäin valonnopeudella. Sitä tarkoitta se, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Yhteenlasku ei toimi relativistisilla nopeuksilla, vaan silloin on käytettävä Lorez muunnosta.

piouy87t087 kirjoitti:

Taskulamppu ei liiku valonnopeudella. Mutta vaikka se liikkuisi 90 % valonnopeudesta, lähtisi valo siitä katsoen sekä eteenpäin, että taaksepäin valonnopeudella. Sitä tarkoitta se, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Yhteenlasku ei toimi relativistisilla nopeuksilla, vaan silloin on käytettävä Lorez muunnosta.

Lue lisää

Niin, Lorenz-muunnoksen ansioistahan nopeasti liikkuva elää omasta mielestään vanhemmaksi mitä hitaammin tai paikallaan olevat. Jotkut yrittävät soveltaa teoriaa myös autoillessaan.

Mutta miksi taskulamppu ei liikkuisi valonnopeudella? Jos sitä kiihdytetään tyhjiössä jatkuvasti, niin jossain vaiheessahan se saavuttaa väkisin valonnopeuden.

nopeusmittaaja kirjoitti:

Niin, Lorenz-muunnoksen ansioistahan nopeasti liikkuva elää omasta mielestään vanhemmaksi mitä hitaammin tai paikallaan olevat. Jotkut yrittävät soveltaa teoriaa myös autoillessaan.

Mutta miksi taskulamppu ei liikkuisi valonnopeudella? Jos sitä kiihdytetään tyhjiössä jatkuvasti, niin jossain vaiheessahan se saavuttaa väkisin valonnopeuden.

Lue lisää

Niinpä, heti kun se fikkari saa jostain äärettömän määrän energiaa, on valonnopeus saavutettu... helppo homma...

Ylinopeustutka kirjoitti:

Niinpä, heti kun se fikkari saa jostain äärettömän määrän energiaa, on valonnopeus saavutettu... helppo homma...

Mihin tarvitaan ääretön määrä energiaa, kun kerran valonnopeuskin on rajoitetttu siihen vajaaseen 300000:een kilometriin per sekunti?

Tyhjiössä ei ole edes ilmanvastusta ja jos kiihdytys tehdään rauhallisessa paikassa avaruutta, niin edes gravitaatiovoimat eivät vie sanottavammin energiaa kiihdytykseltä.

nopeusmittaaja kirjoitti:

Mihin tarvitaan ääretön määrä energiaa, kun kerran valonnopeuskin on rajoitetttu siihen vajaaseen 300000:een kilometriin per sekunti?

Tyhjiössä ei ole edes ilmanvastusta ja jos kiihdytys tehdään rauhallisessa paikassa avaruutta, niin edes gravitaatiovoimat eivät vie sanottavammin energiaa kiihdytykseltä.

Lue lisää

Ettei tarvitse kaavaa väntää, niin asian voi ajatella seuraavasti.
Nopeuden lähestyessä valonnopeutta kohteen kokema aika lähestyy nollaa. Kiityvyys vaatii energiaa, eli voima kertaa aika. Kun aika lähestyy rajatta nollaa, ei mikään voima voi saada enää aikaan lisäkiihtyvyyttä. Periaatteessa massa voi lähestyä valonnopeutta rajatta, mutta silloin tarvittava energia lähestyy rajatta ääretöntä.

1 - Valonnopeutta ei voi ylittää.
2 - Valonnopeus on kaikille tarkkailijoille vakio.
3 - Luonnonlait ovat samat kaikille havaitsijoille.
Einsteinin postulaatteja.

Väite; Jos kyseiseen taskulamppuun asetetaan kello ja se lähetetään kohti Proxima Centauria (etäisyys 4,7 valovuotta) sellaisella kiihtyvyydellä, että sen saapuessa sinne kello on käynyt tasan vuoden, emme ole rikkoneet ainuttakaan Suhteellisuusteorian postulaattia. Emme vaikka tietyssä mielessä olemme matkanneet 4,7 kertaista valonnopeutta.

Todiste; Taskulampun valo on siihen nähden etääntynyt siitä 300'000 km/s koko matkan (joten se on vakio ja se ei ole ylittänyt sitä).

Seuraus; Ulkopuolisen tarkkailijan, eli sen kaverin joka lähetti taskulampun matkaan, näkemys ei kuitenkaan vastaa tätä (kolmas postulaatti). Hänen mukaansa valo, joka lähti taskulampusta juuri kun se lähti matkaan ennätti perille ennen taskulamppua ja siltä kesti 4,7 vuotta, joten taskulampulta kesti kauemmin. Toisin sanoen; Kellot joita taskulamppu ja ulkopuolinen tarkkailija käyttävät eivät enää vastaa toisiaan. Koska nopeus on matka jaettuna siihen käytetyllä AJALLA, ei myöskään havaitut nopeudet vastaa toisiaan.

Ulkopuolisesta tarkkailijasta taskulampun nopeus oli varmasti yli 0,9c, eli 90% valonnopeudesta. Taskulampusta nopeus oli joko 0c (kun sitä verrattiin valoon) tai keskimäärin 1400000 km/s (kun sitä verrattiin aikaan joka tarvittiin kahden avaruuspisteen, Auringon ja Proxima Centaurin, välisen matkan kulkemiseen).

Joten, kyllä ja ei. Voit kiihdyttää yli 300'000 km/s. Ei, et voi kiihdyttää yli valonnopeuden. Ne ovat tietyssä mielessä aivan eri asioita.

Väärin.
"Taskulampusta nopeus oli joko 0c (kun sitä verrattiin valoon) tai keskimäärin 1400000 km/s (kun sitä verrattiin aikaan joka tarvittiin kahden avaruuspisteen, Auringon ja Proxima Centaurin, välisen matkan kulkemiseen).
Joten, kyllä ja ei. Voit kiihdyttää yli 300'000 km/s. Ei, et voi kiihdyttää yli valonnopeuden. Ne ovat tietyssä mielessä aivan eri asioita."

Taskulampun koordinaatistossa Auringon ja Proxima Centaurin välinen välimatka kutistuu kuten Lorenzin muunnos kertoo. Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä ja se on n. 300 000 km/sek. Sitä ei voi ylittää.

piouy87t087 kirjoitti:

Taskulamppu ei liiku valonnopeudella. Mutta vaikka se liikkuisi 90 % valonnopeudesta, lähtisi valo siitä katsoen sekä eteenpäin, että taaksepäin valonnopeudella. Sitä tarkoitta se, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Yhteenlasku ei toimi relativistisilla nopeuksilla, vaan silloin on käytettävä Lorez muunnosta.

Lue lisää

Jos taskulamppu kulkee taaksepäin valonnopeudella, niin ulkopuolelta tarkkaillessa ei pitäisi nähdä lainkaan siitä lähtevää valoa.

mikä faktaa. Fotonin massaenergia ei muutu vaikka valomäärä olisi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Fotonilla ei ole lepomassaa. Ekvivalentti massaenergia kyllä.

Fakta kirjoitti:

mikä faktaa. Fotonin massaenergia ei muutu vaikka valomäärä olisi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Fotonin massaeneria muuttuu kuitenkin kääntäen verrannollisena aallonpituuteen.

Tuo valonnopeuden ylittämättömyys on mielenkiintoinen asia.

Miettikääpä tätä:

on 3 kohdetta, joista keskimmäinen on planeetta, 2 muuta voivat olla joko planeettoja tai sitten vaikkapa avaruusaluksia tai -asemia.

Jos B on planeetta, ja A ja C voivat olla joko planeettoja tai muita kohteita, niin
kohteet sijaitsevat näin: A ---- B ---- C (huom: kohde B:n ulkoreuna on tuossa kaaviossa mainittu B).

Eli A ja C ovat vastakkaisilla puolilla kohteesta B katsoen.

Kohteessa B on valmiina 2 kpl moduloitua valoa vastaanottamaan suunniteltuja vastaanottimia, ja ne on molemmat kytketty samaan tietokoneeseen.

Ja tietokoneen vieressä on pommi, joka räjähtää vuoden päästä, jos ei sitä ennen syötetä pommiin koodeja K1 ja K2. Lisäksi pommi on suunniteltu niin, että se räjähtää, jos sen koteloa yritetään avata tai rikkoa tai jos pommia yritetään siirtää.

Koodi K1 on kohteessa A ja K2 on kohteessa C.
Sekä A että B lähettävät koodin kohti B:tä, molemmat samaan aikaan moduloidun valon avulla, sanotaan että lähete on moduloitu lasersäde, joka on tarkasti kohdistettu B:ssä olevaan vastaanottimeen, kumpikin omaansa.

Etäisyys A-B on 0.8 valovuotta, samoin Etäisyys B-C on 0.8 valovuotta.
Ja siis siitä, kun koodit lähetetään B:hen (kumpikin 0.8 valovuoden päästä) siihen, kun pommi räjähtää, jollei se saa oikein sekä koodia K1 että K2, on aikaa tasan vuosi.

Alkutilanteessa siis kohteiden A ja C välillä on 1.6 valovuoden etäisyys.
Ja aikaa pommin räjähtämiseen on vuosi.

Oletetaan vielä, että kumpikin lähettäjä 1. lähetyksen jälkeen toistaa koodin 100 kertaa mahdollisten satunnaisten häiriöiden välillä; koodi lähetetään kerran tunnissa 100 tunnin ajan.

Räjähtääkö pommi, vai saako räjähdyksen estettyä, kun vastaanottimet siirtävät koodin tietokoneelle, ja tietokone edelleen pommille?

Et taida ymmärtää edes mistä on kysymys. Lepomassaton hiukkanen voi liikkua vain valonnopeudella, jos sillä on energiaa ja lepomassallinen liikkuu aina alle valonnopeuden.

Miten pitkään valolla kuluu nollasta 300000 nopeuteen kiihdytyksessä?

Nolla sekuntia tasan.

Ei ylity. Väliaineessa voi jokin hiukkanen liikkua nopeammin kuin valo liikkuisi väliaineessa, mutta ei yli sen, mitä valo liikkuu tyhjiössä.
Wiki: "Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.[1] Hiukkanen ei siis ylitä valonnopeutta tyhjiössä, vaan itse eristeessä/aineessa, jossa valon nopeus on hitaampi"

"Jos taskulampun jättää palamaan avaruuteen, niin lähteekö se kiihdyttämään pikkuhiljaa etiäpäin, siis toiseen suuntaan mihin valo pojottaa?"

Kyllä. Olettaen siis, ettei taskulampun kuoren lämpenemisestä aiheutuva infrapunasäteilyn emissio saa sitä liikkumaan johonkin muuhun suuntaan.

Pioneer -luotaimien liikkeessä havaittu teoriasta poikkeava anomalia (hidastuminen) mietitytti tutkijoita monen monta vuotta, kunnes lopulta sen syy selvisi. Kävi ilmi, että satelliittien RTG - ydinparistojen tuottama lämpö kuumensi satelliitin Auringosta poispäin osoittavaa päätä ja siitä aiheutunut lämpösäteily tuotti satelliitin liikettä vastustavan voiman.

Ilmiötä ei olisi havaittu, ellei Pioneer - luotaimien kiihtyvyyttä olisi pystytty niiden hyrrävoimiin perustuvan stabiloinnin vuoksi mittaamaan hämmästyttävällä tarkkuudella luokkaa 1E-10 m/s^2 (0.0000000001 m/s^2).

On vain pimeys.

Miksi säteilypainetta on kuitenkin käytännössä havaittu? Pientä selitystä!

Säteilypaine kuitenkin aiheutuu massattomien fotonien liikemäärästä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Säteilynpaine

Aurinkotuuli on kuitenkin eri asia koska se aiheutuu massallisesta hiukkasvirrasta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkotuuli

Tottakai voi, tunteehan äänen kehossaan kovaäänisessä konsertissakin. Äänenpaine on ääniaallon aiheuttama hetkellinen ilmanpaineen vaihtelu. ja äänenpaineen yksikkö on pascal. Ääntä ei ole olemassa lainkaan avaruuden ilmattomuudessa.

Millä lihaksilla valo saa silmänpohjaan osuessaan näköaistin aktivoitumaan, jos valon liikemäärä on nolla?

Anonyymi kirjoitti:

Millä lihaksilla valo saa silmänpohjaan osuessaan näköaistin aktivoitumaan, jos valon liikemäärä on nolla?

Valolla on energiaa.

Lue kyseisen kirjoittajan profiilia klikkaamalla hänen aiemmat viestit niin ymmärrät ne jatkossa oikeassa asiayhteydessään.