Itsellä on vain ihan pieni koira.
Pitääkö isoja koiria pelätä?
Meille eksyi kerran syksyinenä sadeiltana sellainen vasikan kokoinen koira. Otimme sen sisälle yöksi, se oli ihan märkä ja nälkäinen. Sen isäntä löytyi seuraavana päivänä.
Minua vähän pelotti, kun se oli niin iso. Se oli rodultaan vissiin "jämpti".
Pitääkö isoja koiria pelätä?
Meille eksyi kerran syksyinenä sadeiltana sellainen vasikan kokoinen koira. Otimme sen sisälle yöksi, se oli ihan märkä ja nälkäinen. Sen isäntä löytyi seuraavana päivänä.
Minua vähän pelotti, kun se oli niin iso. Se oli rodultaan vissiin "jämpti".
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tulipa vähän pöljästi kirjoitettua. Se koira oli tietenkin jämpti eikä se sen isäntä. Eikä se isäntä löytynyt, vaan se sen koiran isäsntä löysi sen koiran lopulta meiltä. tai siis ...on tätä vaikea selittää..
Märkä turkki, paikalle tuli iso isäntä jne. Niinpä niin...
Älä höpötä!!!
Oli syksyinen sateinen ilta ja meidän koira oli pihalla. Ihmettelin miksi se ei tule pois ulkoa ja sitten huomasin että sillä oli joku kaveri siellä ulkona. Säikähdin että se oli susi, mutta sitten kun avasin oven oma koira tuli ensin sisälle ja se vieras koira tuli perässä.
Se koira oli likämärkä ja sillä oli nälkä. Se oli jonkun metsästäjän koira.
Sen isäntä oli tietysti seuraavana päivänä etsimässä sitä kadonnutta koiraansa ja lopulta tuli meiltäkin kysymään ja näki sen tutun koiransa meiän pihassa.
Oltiin kaikki helpottuneita, kun koira pääsi isäntänsä matkaan. Eikä ollut joutunut suden suuhun tai mihinkään onnettomuuteen.
Se koira oli isokokoinen, pelkäsin sitä, vaikka se oli selvästi ihan hyväluontoinen ja tavallinen koira.
En ole ikinä pelännyt koiria. En isoja enkä pieniä. En ole kai älynnyt.
Mikä on iso,märkä, musta, karvainen ja haisoo kalalle? - Jacques Cousteaun PIPO! Asiaan, itselläni on varsin isokokoinen, on lauhkea koostaan ja karskista ulkonäöstään huolimatta. Ei pure, mutta hyppii reisille ja innostuu nartun nähdessään. Nostaa heti nokkaansa jos jossain olisi reviiriä merkata. Nytkyy silleen melkoisesti.
Sellainen se minun sekarotu-koira on, labbista ja karhukoiraa.
Isoja koiria ei oo noista mikään.
Vaan jotenkin tuntuu että isot koirat ei oo sen pelottavampia kuin pienetkään.
Pienet ehkä arvaamattomampia kun voisi luulla niiden pelkäävän ihmisiä enemmän.
Tanskandoggit ja susikoirat ovat isoja, mutta lauhkeita, koska ne tietävät voimansa. niitten ei tarvitse näyttää. Meillä oli aiemmin rottweiler, jonka luen vaikkapa karhukoiran kanssa samaan luokkaan, mutta oli silti vaikeampi pidettävä. Murinoita säännöllisen epäsäännöllisesti. Ehkä sentyyppiset kannattaa jättää kaupan edessä rauhaan, niinkuin toki kaikki vieraat koirat. Lähestyminen ja kohtaaminen tärkeää.
Sakemannin omistajana sanon,vieras koira on aina arvoitus.Sinällään koiran koolla ei ole mitään merkitystä vaan hihnan toisessa päässä roikkuvan apinan aivojen kapasiteetti on tärkein tekijä.
Vieraaseen koiraan ei kosketa ,ennen kuin koira on koskenut,nuuhkaissut ensin sinua.
Tuossa teidän tilanteessa ei tietenkään koiraa tarvi pelätä vain kunnioitusta molemmin puolin.
Tuo iso koira tietää voimansa on täyttä sontaa.
Koirien maailmassa pelataan auktoriteetillä ei koolla. On alistajia ja alistujia,Esim Tanskandokista ,irlannin susikoirasta tai Bernhardinkoirasta ei välttämättä tulee "laumansa johtajaa".
Iällä on erittäin suuri merkitys.
Sakemanni ottaa johtajan aseman yleensä ,koska omistaa sisäistä auktoriteettiä jo luonnostaan.
Normaalia hyvin kasvatettua koiraa ei tarvi PELÄTÄ,mutta järjen käyttö sallittua.
Mikli koira ei tunne olevansa uhattu,etkä sinä ole uhkaava,normaalijärkinen koira hyväksyy tilanteen.
Koirien maailmassa yksi hienointa on ,että asiat sanotaan heti,niistä ei sipistä selän takana.
Koira näyttää mielipiteensä sinusta ihmisenä välittömästi
ei
Kai sitä vieraita koiria pitää aina hieman varoa, joskaan ei tarvitse ehkä niin pelätä.
Pelko voi erittää ihmisessä adrenaliinia, jonka koira voi haistaa.
Tuo vaan kun tuli vähän yllättäen vieras koira sisälle oman koiran perässä!!! Näin heti, että koira tarvii nyt suojaa ja ruokaakin.
Vaikka vähän pelkäsinkin niin sen koiran tilanne oli tärkeämpi ottaa huomioon!
Jouduin menemään niin sanotusti oman mukavuusalueen ulkopuolelle.