rintaperillinen vai edunsaaja

Henkivakuutus ei muuta perimysjärjestystä, joten A1:lle ei palaa perimisoikeus, koska hänellä on se ollut koko ajan. Testamentilla voisi muuttaa perimisjärjestystä.
Henkivakuutusyhtiö osaa varmasti sanoa, miten tässä toimitaan kun henkivakuutuksen toinen edunsaaja on kuollut. Ja henkivakuutusyhtiö maksaa vakuutuskorvauksen oman päänsä mukaan, teidän ei tarvitse siitä huolehtia.

Jollei vakuutuksenottaja A vakuutussopimuksessa ole toisin määrännyt, A:n henkivakuutussumma joko a) menee kokonaan toiselle vanhemmalle B:lle tai b) menee puoliksi B:lle ja A:n (ei siis C:n) kuolinpesälle eli A:n lapselle A1:lle. (Jollei A:n testamentista muuta johdu, kuolinpesän ainoa osakas on A1 - paitsi jos A:lta jäi leski, jolla on avio-oikeus A:n omaisuuteen, jolloin leskikin on kuolinpesän osakas.) Ratkaisu riippuu siitä, voidaanko tapaukseen soveltaa vakuutussopimuslain 49 §:n 2 momenttia vai eikö voida. A:n sisarukset eivät tule edunsaajiksi kuolleen vanhempansa C:n sijaan.

Vakuutussopimuslaki 6 luku
49 §
"Edunsaajamääräyksen raukeaminen

Edunsaajamääräys raukeaa, jos nimeltä mainittu edunsaaja kuolee ennen sitä vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi. Jos nimeltä mainittuja edunsaajia on useita, jää määräys muiden osalta voimaan. Vakuutuskorvaus on tällöin vakuutustapahtuman satuttua suoritettava elossa oleville edunsaajille myös siltä osin kuin se olisi ollut suoritettava aikaisemmin kuolleelle edunsaajalle, jollei vakuutuksenottaja toisin määrää.

Jos vakuutuksenottaja on kuollut, mutta hänen ilmeisenä tarkoituksenaan on ollut, että elossa oleva edunsaaja saa vain määräosan korvauksesta, suoritetaan kuolleen edunsaajan osuus vakuutuksenottajan kuolinpesälle."

50 §
"Edunsaajamääräyksen tulkinta

Jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään.

Jos edunsaajaksi on määrätty vakuutuksenottajan puoliso, määräys on voimassa sen hyväksi, jonka kanssa vakuutuksenottaja kuollessaan oli avioliitossa. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos puolisoiden avioeroasia oli vireillä vakuutuksenottajan kuollessa tai jos puolisot oli tuomittu asumuseroon, joka vakuutuksenottajan kuollessa ei ollut rauennut.

Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.

Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan puoliso ja lapset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja 3 momentissa tarkoitettujen lasten hyväksi. Jos puolisoa ei ole, rintaperilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa yksin vakuutuskorvauksen. Jos vakuutuskorvaus on jaettava puolison ja rintaperillisten kesken, saavat puoliso ja rintaperilliset kummatkin vakuutuskorvauksesta puolet.

Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin vakuutuskorvauksen. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Perillisille tuleva vakuutuskorvaus jaetaan siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.

Mitä 2–5 momentissa säädetään vakuutuksenottajasta, koskee vastaavasti vakuutettua, jos tämä on eri henkilö kuin vakuutuksenottaja.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6