Ei oikein kerkiä nettiin enää, tässä vähän myöhäistä postia...
Kun serbit riehuivat Balkanilla,
Kirjoittanut: Aabraham, 17.9.2004 klo 17.58
(http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000004684590)
Nimimerkki jees... puhuu Serbian, Pohjois-Irlannin ja USA:n "kristillisistä terroristeista", eli enemmän tai vähemmän nykypäivästä. Aabraham taas alkaa latelemaan kauheuksia kauempaa historiasta. Todellakin, kristinusko on ollut joskus hirmuinen terrorin väline ja kiitos korkeuksille siitä että nuo pahimmat ajat ovat kaukana menneisyydessä.
En väitä etteikö kristittyjä terroristeja olisi nykypäivänäkin, vaan haluan korostaa sen eroa ja pienuutta islmailaiseen terroriin. Väitän ettei raamatun tulkitsemisen tahdissa terrorisoiminen ole mitään verratuna nykypäivän koraanin tulkitsijoiden terroriin (Huom. al-Zargawin päänkatkojien kirjallinen tulkinta: suurinpiirtein "sitokaa heidän silmänsä ja katkokaa kaulansa").
Katsoin kerran yhtä BBC-haastattelua, jossa joku Englannin muslimipamppu alkoi tutulla tavalla vouhottamaan, kuinka P-Irlannin ja Serbian kahakoita ei koskaan kutsuta kristilliseksi terroriksi, eikä ottanut kuuleviin korviinsa haastattelijan huomautuksia siitä kuinka hän oli itse ollut P-Irlannissa tutkimassa asiaa, eikä kyse todellakaan ole mistään uskonsodasta.
Bushin jengi on todellakin röyhkeää sakkia, joka yrittää kristillisyydellään olla tosi hyviä, mutta eivät hekään sitä toimintaansa raamattua siteeraamalla harrasta.
Mielestäni nykypäivän islamilaista ja kristillistä terrorismia ei voi pitää samanlaisena ta ainakaan saman mittakaavan toimintana.
Muslimitkin alkavat pikkuhiljaa tajuta missä mennään. Suosittelen: http://www.muslim-refusenik.com/
Kun serbit riehuivat Balkanilla,
Kirjoittanut: Aabraham, 17.9.2004 klo 17.58
(http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000004684590)
Nimimerkki jees... puhuu Serbian, Pohjois-Irlannin ja USA:n "kristillisistä terroristeista", eli enemmän tai vähemmän nykypäivästä. Aabraham taas alkaa latelemaan kauheuksia kauempaa historiasta. Todellakin, kristinusko on ollut joskus hirmuinen terrorin väline ja kiitos korkeuksille siitä että nuo pahimmat ajat ovat kaukana menneisyydessä.
En väitä etteikö kristittyjä terroristeja olisi nykypäivänäkin, vaan haluan korostaa sen eroa ja pienuutta islmailaiseen terroriin. Väitän ettei raamatun tulkitsemisen tahdissa terrorisoiminen ole mitään verratuna nykypäivän koraanin tulkitsijoiden terroriin (Huom. al-Zargawin päänkatkojien kirjallinen tulkinta: suurinpiirtein "sitokaa heidän silmänsä ja katkokaa kaulansa").
Katsoin kerran yhtä BBC-haastattelua, jossa joku Englannin muslimipamppu alkoi tutulla tavalla vouhottamaan, kuinka P-Irlannin ja Serbian kahakoita ei koskaan kutsuta kristilliseksi terroriksi, eikä ottanut kuuleviin korviinsa haastattelijan huomautuksia siitä kuinka hän oli itse ollut P-Irlannissa tutkimassa asiaa, eikä kyse todellakaan ole mistään uskonsodasta.
Bushin jengi on todellakin röyhkeää sakkia, joka yrittää kristillisyydellään olla tosi hyviä, mutta eivät hekään sitä toimintaansa raamattua siteeraamalla harrasta.
Mielestäni nykypäivän islamilaista ja kristillistä terrorismia ei voi pitää samanlaisena ta ainakaan saman mittakaavan toimintana.
Muslimitkin alkavat pikkuhiljaa tajuta missä mennään. Suosittelen: http://www.muslim-refusenik.com/
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos luit tarkkaan sen kirjoitukseni, josta annoit viitteen, siinä ei ladella kauheuksia pelkästään kauempaa historiasta.
Kirjoituksessani mainitaan myös nykyajan kauheuksia, kuten vaikkapa serbien riehunta Balkanilla, Bushin hallinnon riehunta Lähi-idän öljyalueilla ja vaikkapa (pienenä kuriositeettikauheutena) muutaman tämän palstan ”islam-kriitikon” tällä palstalla harjoittaman uskontoon ja sitä kautta uskovaisiin kohdistettu vihanlietsonta. Toki olisi voitu mainita myös Tšetšeniassa parasta aikaa käynnissä oleva kansanmurha, Tiibetin tuhoaminen ja vaikkapa Vietnamin sota napalmeineen ja mattopommituksineen sekä Ranskan käymä verinen sota Algeriassa – nämä kaksi jälkimmäistä tuottavat tänäkin päivänä tuskaa ja kärsimystä miljoonille ihmisille. Ja muutakin. Muslimimaista olisi tietysti voinut mainita talebanien hirmuhallinto, Etelä-Sudanissa käynnissä oleva kansanmurha, erilaisten sissijärjestöjen terroriteot. Ja muutakin.
Haluan korostaa, että en pyri väittämään, että kristinusko olisi perimmäinen syypää tai olennainen motiivi kauheuksissa, joita kristityt tekevät. Samaten islam ei käsitykseni mukaan suinkaan ole perimmäinen syypää tai olennainen motiivi niissä kauheuksissa, joihin muslimit ovat syyllistyneet.
Pointtini kirjoituksessa oli, että kauheuksien olennaiset syyt ja motiivit ovat yleensä aivan muualla kuin kristinuskossa tai islamissa tai muissakaan uskonnoissa. Mutta – toistan vielä kerran – uskontoja on maailman sivu käytetty ja yhä käytetään kaiken aikaa lietsottaessa sitä vihaa ja niitä asenteita, jotka tekevät hirmutyöt mahdollisiksi. Sitä tehdään tälläkin palstalla. Sen paremmin islam kuin kristinuskokaan eivät myöskään ole kyenneet tällaisia kauheuksia estämään – ja näyttää siltä, että kummankaan edustajat eivät ole kovin sankoin joukoin uskontonsa nimissä pyrkineetkään estämään.*)
Sotien, terrorismin ja kansanmurhien syitä on tutkittu paljon. Yleisiä syitä ovat mm. taloudelliset tekijät (esim. öljyntarve), valtapyrkimykset, kansallistunne ja –ylpeys (tärkeä mm. itsenäisyyssodissa), puolustautuminen hyökkäystä vastaan, kostonhalu, viha ja erilaiset pelot. Tietääkseni koskaan sotia ei synny yhden ainoan tekijän vuoksi. Silloin kun uskonto on eräs tärkeä identiteetin lähde, siihen vedotaan myös. Näin on asianlaita suurin piirtein joka kerta, kun sotiin ja muihin hirmutöihin ryhdytään, aivan riippumatta siitä, mikä ja millainen uskonto on kyseessä. Jos vastapuolen uskonto on erilainen, tavallisesti sitä pyritään mustamaalaamaan ja demonisoimaan. Nämä asiat ovat erittäin selviä jokaiselle historiaan tutustuneelle.
Että kristinuskoa – siis paitsi Raamattua myös kristinopin eri uskonkappaleita ja vaikkapa Lutherin tai kirkkoisien kirjoituksia - käytetään vähemmän sotaan tarvittavien asenteiden lietsomisessa kuin menneisyydessä, perustuu varsin yksinkertaiseen seikkaan: kristinusko on enenevässä määrin menettänyt asemiaan ja korvautunut eräänlaisella materialismilla. Se ei ole yhtä tärkeä ja yleinen identiteetin lähde kuin aikaisemmin. Niinpä sotapropagandassa painopiste onkin viholliskuvien rakentamisessa, pelottelussa jne. – joita toki aina ennenkin on käytetty.
Mitä Pohjois-Irlantiin tulee, jokaiselle valtiotieteilijälle on käsittääkseni itsestään selvää, ettei kyseinen kriisi ole uskonnon synnyttämä. Sen juuret ovat pitkällä menneisyydessä, eikä tässä liene syytä selvitellä niitä. Jos joku muslimipamppu on sellaista väittänyt, hän on ilmeisen tietämätön sekä historiasta että kyseisen alueen nykytilasta.
Mutta aivan yhtä itsestään selvää on, että kyseistä kriisiä on pidetty yllä ja lietsottu _myös_ uskontoon vetoamalla. Näin ovat tehneet sekä protestantit että katoliset eli sekä englantilaismieliset että irlantilaisnationalistit. Asia on erinomaisen hyvin dokumentoitu. Niinpä tässä mielessä voidaan puhua sekä protestanttisesta että katolisesta terrorista. Samassa mielessä voidaan myös puhua islamilaisesta terrorista.
Bush puolestaan on esittänyt edustavansa kristillisyyttä ja käyttänyt sitä hyväkseen oikeuttaakseen politiikkaansa. Tällä hän on pyrkinyt saamaan taakseen Yhdysvaltain varsin laajan kristillisten konservatiivien joukon. Hän siis on todellakin vedonnut Raamattuun ja erilaisiin kristillisiin uskomuksiin. Tässä ja vain tässä mielessä voidaan puhua Bushin harjoittamasta kristillisestä terrorista. Kokonaan toinen asia on, uskooko Bush itse siihen mitä hän puhuu uskonnosta. Hänen käytäntönsä itse asiassa muistuttanee sitä Saddamin vastaavaa. Saddam itse ei tiettävästi ollut harras muslimi, pikemminkin (luultavasti) ateisti. Mutta islam kyllä kelpasi hänen puheeseensa silloin, kun piti innostaa muslimeja taistelemaan suurta Saatanaa vastaan.
Eli kun susi lammasta mielii, syitä löytyy. Omasta ja vieraista uskonnoistakin.
Kiitos linkistä. Ensi katsannolta juttu vaikutti mielenkiintoiselta. Yritän tutustua siihen syvällisemmin pikapuoliin.
*) Pienenä kuriositeettina voinee mainita, ettei tälläkään palstalla ole usein nähty, että joku olisi yrittänyt kristillisen rakkauden nimissä hillitä edes pahimpia ylilyöntejä siinä vihanlietsonnassa, jota muutamat nimimerkit yrittävät harjoittaa kuukaudesta toiseen tällä palstalla ja joka muistuttaa kovasti varsin härskiä sotapropagandaa. Ne tämän palstan kristityt tai kristittyinä esiintyvät, jotka eivät syyllisty itse tällaiseen vihanlietsontaan, sivuuttavat sen vaiti ollen (hiukan niin kuin samarialaista lukuun ottamatta matkustavaiset sivuuttivat ryöväreiden uhrin) ja tyytyvät evankelisoimaan muslimeja. Arvata saattaa, millä mielellä muslimit tällaista evankeliumia lukevat. Eipä se kaikkia muitakaan oikein tässä ympäristössä ja tällaisten taholta tulleena innostane.
Kunnioitan kykyäsi suoltaa asiantuntevaa ja asiallista tekstiä. Olet selvästi tämän palstan lahjakkain kirjoittaja. Itse olen niin laiska, että yritän nyt vain nopeasti tuoda esille muutaman mielipiteeni.
1. Luin kyllä kirjoituksesi ja otin huomioon myös nykyajan viitauksesi. Pointtini oli, että Serbiassa, P-irlannissa ja Bushin toimissa kristinusko on ikävä lisämauste, kun taas muslimien terrorismissa islam toimii polttoaineena. Aika runollista, mutta toivottavasti tarpeeksi kuvaavaa. Tämä on vain tietenkin henkilökohtainen mielipiteeni.
2. Pidän itsestäänselvyyteeenä että eri uskontoja voi käyttää ikävästi omiin tarkoitusperiinsä, ja pidän sitä siksi kohtalaisen latteana lausahduksena. Hyyödyllistä tietoa mies-81:lle ja kumppaneille.
3. Väitän että Islamin perimmäinen olemus tekee siitä paremman terrorin välineen kuin kristinusko. Puhumattakaan buddhalaisuuteen vertaamisesta.
4."Muslimimaista olisi tietysti voinut
mainita talebanien hirmuhallinto, Etelä-Sudanissa käynnissä oleva kansanmurha,
erilaisten sissijärjestöjen terroriteot. Ja muutakin."
Ehkä suurin ongelma islamilaisessa maailmassa on, ettei näistä asioista pystytä keskustelemaan avoimesti, ja aletaan aina syyttelemään muita. Tätä muslimi-refusenikki Irshad Manjikin manailee. Kristittyjä fanaattikkoja voidaan taas haukkua avoimesti maanrakoon länsimaisessa yhteiskunnassa.
5. "Että kristinuskoa – siis paitsi Raamattua myös kristinopin eri uskonkappaleita ja
vaikkapa Lutherin tai kirkkoisien kirjoituksia - käytetään vähemmän sotaan
tarvittavien asenteiden lietsomisessa kuin menneisyydessä, perustuu varsin
yksinkertaiseen seikkaan: kristinusko on enenevässä määrin menettänyt
asemiaan ja korvautunut eräänlaisella materialismilla. Se ei ole yhtä tärkeä ja
yleinen identiteetin lähde kuin aikaisemmin. Niinpä sotapropagandassa
painopiste onkin viholliskuvien rakentamisessa, pelottelussa jne. – joita toki aina
ennenkin on käytetty. "
Täysin samaa mieltä!
Kiitos kauniista sanoistasi. Yritän vielä vastata mielenkiintoiseen kirjoitukseesi.
>>1. Luin kyllä kirjoituksesi ja otin huomioon myös nykyajan viitauksesi. Pointtini oli, että Serbiassa, P-irlannissa ja Bushin toimissa kristinusko on ikävä lisämauste, kun taas muslimien terrorismissa islam toimii polttoaineena. Aika runollista, mutta toivottavasti tarpeeksi kuvaavaa. Tämä on vain tietenkin henkilökohtainen mielipiteeni. >>
- Pitänee pitkälti paikkansa sikäli, että muslimeissa lienee enemmän uskovaisia kuin kristityn nimellä kulkevissa, joille taas uskonto ei useinkaan paljoa merkinne. Siispä muslimien kohdalla uskontoa on helpompi käyttää ”polttoaineena” kiihottamiseen – ja myös toki (mikä on tärkeätä muistaa) hyvien asioiden edistämiseen! Kristinuskolla ei ole enää tässäkään suhteessa kovin paljoa merkitystä varsinkaan rikkaimmissa länsimaissa.
Että islamia käytetään tällä tavoin nimenomaan nykyään, johtunee ennen kaikkea maailmantilanteesta - joka ei todellakaan ole suotuisa niiden kansojen kannalta, jotka tunnustavat islamin uskonnokseen.
>>2. Pidän itsestäänselvyyteeenä että eri uskontoja voi käyttää ikävästi omiin tarkoitusperiinsä, ja pidän sitä siksi kohtalaisen latteana lausahduksena. Hyyödyllistä tietoa mies-81:lle ja kumppaneille. >>
- Asia lienee todellakin itsestään selvyys. Asiasta lienee kuitenkin hyvä muistuttaa, koska se helposti unohdetaan erityisesti oman uskonnon kohdalla, jos ja kun halutaan keskittyä vieraan uskonnon haukkumiseen. Tällainen ”unohtaminen” on valitettavan yleistä kaikkien tuntemieni suurien uskontojen kohdalla.
>>3. Väitän että Islamin perimmäinen olemus tekee siitä paremman terrorin välineen kuin kristinusko. Puhumattakaan buddhalaisuuteen vertaamisesta. >>
- Mitä tarkoitat islamin tai kristinuskon perimmäisillä olemuksilla? Sitäkö, miten ne on yleensä ymmärretty vaiko sitä, miten ne pitäisi ymmärtää. Entä buddhalaisuuden kohdalla?
- Jos tarkoitat sitä, miten ne on yleensä ymmärretty, tässä kannattaa todellakin ajatella historiaa. Jos islamin perimmäinen olemus tekisi siitä paremman terrorin välineen kuin kristinuskosta, sen olisi pitänyt näkyä islamin 1500-vuotisen ja vastaavasti kristinuskon yli 1900-vuotisen historian aikana.
- Mutta: Millä mittapuulla tahansa mitataankin, kristityn nimellä käyneet ovat historiansa aikana terrorisoineet maailmaa aivan toisessa mittakaavassa kuin muslimin nimellä käyneet. Itse asiassa kristityn nimellä käyneet ovat terrorisoineet (so. hyökänneet, valloittaneet, orjuuttaneet, vainonneet ja tappaneet) enemmän kuin muiden uskontojen edustajat yhteensä koko maailmanhistorian aikansa. Valitettavasti maallistumisen lisääntyminen ei ole muuttanut tätä tilannetta: Maallistuneet kristityt ja kristinuskosta luopuneet ovat osoittautuneet jos mahdollista vieläkin vaarallisemmiksi kuin uskovaisemmat edeltäjänsä.
- Jos tarkoitat kristinuskon syvimmällä olemuksella Jeesuksen Vuorisaarnaa ja Rakkauden Käskyä, niistä ei todellakaan pitäisi löytyä juuri mitään perustetta terrorin harjoittamiseen. Kaikkialla maailmassa, missä ne suinkin tunnetaan, ne ovat käsitykseni mukaan herättäneet ihailua ja kunnioitusta. Mutta näillä ei valitettavasti ole ollut paljoakaan käytännön merkitystä viimeisten 1900 vuoden aikana. Ne ovat jääneet ennen kaikkea juhlapuheiden tasolle - ja valitettavan usein niihin on vedottu lähinnä itsevanhurskauttamistarkoituksessa.
- Jos tarkoitat islamin syvimmällä olemuksella Koraania ja sen käskyjä, ne puolestaan vaikuttavat monin paikoin – siis tavallisen, länsimaisen humanismin näkökulmasta tarkasteltuna – jotenkin ”raadollisemmilta”, vähemmän korkealentoisilta kuin Jeesuksen sanat. Mutta niillä näyttäisi olleen käytännönkin merkitystä myös siinä, mitä ihmiset kaikkialla maailmassa pitävät hyvänä. Koraani on yleensä ymmärretty ja ymmärretään aivan eri tavalla, kuin miten sen esimerkiksi jotkut tämän palstan edustajat tahtovat ymmärtää. Muslimiryhmien harjoittama laajamittainen terrorismi on aika uusi ilmiö. Kristittyinä esiintyneiden tai kristinuskosta kokonaan luopuneiden harjoittama laajamittainen terrori ei valitettavasti ole uusi eikä näytä merkkejä laantumisestakaan.
- Mitä buddhalaisuuteen tulee, sen syvemmillä opeilla oli laajempaa merkitystä erityisesti Intiassa politiikassa ja muissa käytännön asioissa lähinnä kuningas Asokan aikana ja jonkin verran sen jälkeen. Sitten hinduismi kastijärjestelmineen otti uudestaan ylivallan. Myöhempi käytännön buddhismi puolestaan tuki Tiibetin feodaalista järjestelmä, Indo-Kiinaan keskenään sotivien valtioiden järjestelmiä, myös mongolien imperiumeja. Maailmanhistoriasta buddhalaisuus on nykyään jäänyt syrjään vaikuttavana tekijänä. ”Jalo buddhalaisuus” on lopultakin harvojen ihmisten harjoittamaa oman valaistumisen (tai oman identiteetin) etsimistä – ja eritoten länsimaissa usein pelkkä new age-ilmiö. Tämä ”jalo buddhalaisuus” on ehkä verrattavissa rooliltaan ja vaikutuksiltaan muiden uskontojen (mm. kristinuskon ja islamin) mystisiin, syvähenkisiin liikkeisiin.
-
>>4."Muslimimaista olisi tietysti voinut
mainita talebanien hirmuhallinto, Etelä-Sudanissa käynnissä oleva kansanmurha,
erilaisten sissijärjestöjen terroriteot. Ja muutakin."
Ehkä suurin ongelma islamilaisessa maailmassa on, ettei näistä asioista pystytä keskustelemaan avoimesti, ja aletaan aina syyttelemään muita. Tätä muslimi-refusenikki Irshad Manjikin manailee. Kristittyjä fanaattikkoja voidaan taas haukkua avoimesti maanrakoon länsimaisessa yhteiskunnassa. >>
- Pitänee paikkansa, että avoin keskustelu on muslimimaailmassa luvattoman vähäistä ja että muiden syyttely on aivan liian yleistä. Mutta peiliin katsominen on aina vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos ja kun koetaan, että ollaan voimakkaan hyökkäyksen kohteena, että ollaan ikään kuin nurkkaan ajettuja, kaiken aikqaa puolustuskannalla – ja kaiken aikaa häviöllä. ”Sodassa tapetaan totuus ensimmäisenä”. Rauhanomaisessa tilanteessa – esim. tämän hetken Suomessa, Ruotsissa jne. – taas itsetutkiskelu on paljon helpompaa. Ei meilläkään esim. maailmansotien aikana mitään avointa keskustelua suvaittu.
>>5. "Että kristinuskoa – siis paitsi Raamattua myös kristinopin eri uskonkappaleita ja
vaikkapa Lutherin tai kirkkoisien kirjoituksia - käytetään vähemmän sotaan
tarvittavien asenteiden lietsomisessa kuin menneisyydessä, perustuu varsin
yksinkertaiseen seikkaan: kristinusko on enenevässä määrin menettänyt
asemiaan ja korvautunut eräänlaisella materialismilla. Se ei ole yhtä tärkeä ja
yleinen identiteetin lähde kuin aikaisemmin. Niinpä sotapropagandassa
painopiste onkin viholliskuvien rakentamisessa, pelottelussa jne. – joita toki aina
ennenkin on käytetty. "
Täysin samaa mieltä! >>
Siispä pyrkikäämme siihen, että maailmassa olisi vähemmän viholliskuvien rakentelua, pelottelua ja vastaavaa – ja sen voimme alkaa omissa piireissämme! Ne synnyttävät lisää vihaa ja samanlaista toimintaa niissä, joista näiden toimintojen avulla rakennetaan vastapuoli ja jotka pyritään demonisoimaan.
"Jos tarkoitat islamin syvimmällä olemuksella Koraania ja sen käskyjä, ne puolestaan vaikuttavat monin paikoin – siis tavallisen, länsimaisen humanismin näkökulmasta tarkasteltuna – jotenkin ”raadollisemmilta”, vähemmän korkealentoisilta kuin Jeesuksen sanat"
Islamin syvimpään olemukseen kuuluu mielestäni voimakas dogmaattisuus. Älä tee sitä, älä tee tätä, pyllistä viisi kertaa päivässä, huuhtele sieraimesi, naiset miehet pitää olla erillään joka paikassa, ei saa käyttää kultaa jne. Siis että joku kirja(t) kertoo suurin piirtein kaikki mitä pitää ja ei saa tehdä.Tätähän se saatanallisten säkeiden Salman (sama nimi kuin kirjailijalla)persialainenkin valitteli. Salman siis toimi Muhammadin haamukirjoittajana ja kännipäissään selitteli kaverilleen, kuinka tuo mies alkoi tulla aina vaan kahjommaksi sääntöjensä kanssa ja siitä kuinka hän muutteli Muhammedin sepityksiä omaksi ilokseen. Hieman fiktiolla höystettyä faktaa, mutta silti niin kuvaavaa. Toisaalta voimme tietenkin lyödä päätämme seinään ja ihmetellä kuinka Muhammed saattoi kirjoitustaidottomana (mitä ei ole todistettu ja mikä on lisäksi hyvin epätodennäköistä)luoda koraanin tuosta vain.
Kristinuskon nimissä on ilmeisesti terrorisoitu paljon enemmän kuin islamin (tosin P-Intian islamilaiset valloitukset eivät ole kovin hyvin julkituotuja vielä). Todellakin, kyse on mielestäni siitä että kristityiden terroristien on vaikea puolustella tekojaan raamatulla, kun taas muslimifanaatikko voi lähes aina perustella koraanin ja hadithien avulla omat tekosensa. Olenkin muutamaan otteeseen lukenut joidenkin "progressiivisten muslimeiden" valittelusta siitä kuinka he tuntuvat aina jäävänsä alakynteen väitellessään ns. fundamentalistien kanssa.
Länsimaiset humanistit? Laskemmeko heihin myös Salman Rushdien, Taslima Nasrinin, Hirshi Alin, Ibn Warraqin,faithfreedomin Ali sinan ja kaikkien tuon sivuston ex-muslimit, jotka ovat löytäneet islamin raadollisuuden sisältäpäin?
"Muslimiryhmien harjoittama laajamittainen terrorismi on aika uusi ilmiö. "
Voisiko olla myös niin että muslimien historiansa aikana suorittama terroria on yleensä kutsuttu valloitussodaksi?
Pyrkikäämme todellakin viholliskuvien, pelottelun ja vastaavan lopettamiseen, muttä älkäämme myöskään antautuko PC-ideologialle (politically correct) vaan puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä. Islamin oppien kritisointia ei pitäisi automaattisesti lukea vihanlietsonnaksi. Valistuksen aika on vihdoin täysimittaisesti saapunut islamin porteille internetin avulla(vuosisatoja meidän aikamme jälkeen) ja koitos tulee olemaan kova. Koraani kriittisesti tutkittuna ja hadithien kaujeudet ja naurettavuudet ovat vihdoinkin kaikkien ulottuvilla napin painalluksella.
Kautta historiaa, uskonto on joko johtanut ihmisen henkiseen turvaan, tai hyväksikäytetty tietyin tavoittelujen helppoina välineinä, erimielisyyksien lietsomisiin.
Vallitsevat sosiaalliset-,taloudelliset epäkodat sitten lisäsivät väkivaltaisia seurauksia.
Kristillisessa historiassa on liiankin kauan, liiankin monasti sekaantuneet maalliset vallan-sekä ihanuuden himot Jeesuksen koskettavan kauniisiin kertomuksiin.
Myös harvaiset totuudelliset uskovaiset olivatkin hyviä käyttötavaroita.
Jumala on Luoja, joka pitää lupauksensa, että me palaamme Hänen luokseen ja saamme kohtelua oikeudenmukaisesti,riippumatta uskonut tai ei uskonut.
Pelottavaa onkin Hänen tahto, että me valitsemme tiemme ihan kuten me itse haluamme.
Uskonto välikappaaleena käyttävät saavat, juutalaiset, kristityt tai muslmit, ketkä tahansa, oman tekojen mukaan tuomion ilman vääryyttä!
Lietsoo, tappaa, millä nimellä,millä perusteella tahansa, vain Jumalan sanat vievät meidät ikuiseen turvaan.
Vaikka maailmassa tapahtuu aina jotakin, pohjimmiltään, pelastuu se, joka katsoo itsensä omaan peiliin.
Älä jauha sontaa!