Mietin sinua, hyviä hetkiä. Nauruasi, juttelua, sitä kun olit lähellä ja kuinka hyvältä se tuntui. Muistan olemuksesi, kätesi, sen kun silitin päätäsi.
Olisitko arvannut, että sinulle käy vielä hyvin, kun taas minä hajoan tähtipölyksi ennen aikojaan.
Olisitko arvannut, että sinulle käy vielä hyvin, kun taas minä hajoan tähtipölyksi ennen aikojaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
en kyllä tunnistanut tästä itseäni.. muuta kuin vertauksestasi ''talvi ja aurinko''
Muuten osuisi. Itse olen jo hajonnut tähtipölyksi. Pikkuhiljaa kokoan palasia yhteen. Vai yksi iso pala jää puuttumaan. Juuri se pala joka saa minut ja (hänet) loistamaan.
No se on hyvä, jos sinulla on voimia koota palasia yhteen. Kunpa minullakin olisi tuo ajattelutapa: "elämää se vain on". Mutta ei ole koskaan ollut, mahtoikohan hänkään tietää..
Tämä minun muistelemani ihminen käsittääkseni sai sen mitä kaipasi.
Meneekö minne suunnalle?
017