Ja laittakaa ne sisältämään tapahtumia... Tämä on vastaus toiseen tekstiin:
Minä voisin lukea tekstejänne, jos tietäisin missä niitä oikein julkaisette. Avatkaa stooreillenne blogeja ja laittakaa tänne osoitteita niin että ihmiset voivat lukea teidän harjoitelmianne. Avatkaa vaikka joku ketju tänne, minne laitatte niitä harjoitelmianne muiden luettavaksi tai avatkaa joku muu oma blogi.
Se on ihmeellistä kun kaikki vaan puhuvat stooreista, mutta ei niitä ole nähtävillä yhtään missään. Mitä ne sellaiset kirjoitukset oikein ovat? Tietysti alkuun saa haukkuja, mutta sille ei voi mitään.
Entä jos aloittaisitte omaelämänkerralla ja kirjoittaisitte esim kahden vuoden pätkissä. Kirjoittaisitte mitä teille on tapahtunut ja mitä olette elämässänne tehneet, mitä ihmisiä tavanneet yms eikä niinkään mitään kuvauksia siitä sun tästä vaan siis toimintaa... ajatelkaa vaikka, että teidän elämästänne tehtäisiin joku lyhytfilmi tai dokkari... siinä tarttee olla tapahtumia, koska muuten se ei mene eteenpäin... kuvaukset ovat lavastusta ja ne voisi ehkä paremmin maalata pensselillä tai valokuvata kuin kertoa sanoin... Voittehan te vaikka yhdistellä jotain tekemisiä ja kuvauksia esim: Olin teinityttö ja innostuin ihan hirveästi kutomaan. Olin jatkuvasti puikot kädessä ja lanka loppui jatkuvasti... sain tehtyä todella upeita juttuja, kaikki muut teinitytöt olivat kateellisia... sitten kerran olivat tulleet ikkunasta sisälle ja repineet kaikki työni, leikanneet kaikki palasiksi, sotkeneet lankoja, varastaneet lankoja jne jne... Eikö tässä ole tapahtumaa ja samalla myös jotakin mitä on kuvattu...
Minä voisin lukea tekstejänne, jos tietäisin missä niitä oikein julkaisette. Avatkaa stooreillenne blogeja ja laittakaa tänne osoitteita niin että ihmiset voivat lukea teidän harjoitelmianne. Avatkaa vaikka joku ketju tänne, minne laitatte niitä harjoitelmianne muiden luettavaksi tai avatkaa joku muu oma blogi.
Se on ihmeellistä kun kaikki vaan puhuvat stooreista, mutta ei niitä ole nähtävillä yhtään missään. Mitä ne sellaiset kirjoitukset oikein ovat? Tietysti alkuun saa haukkuja, mutta sille ei voi mitään.
Entä jos aloittaisitte omaelämänkerralla ja kirjoittaisitte esim kahden vuoden pätkissä. Kirjoittaisitte mitä teille on tapahtunut ja mitä olette elämässänne tehneet, mitä ihmisiä tavanneet yms eikä niinkään mitään kuvauksia siitä sun tästä vaan siis toimintaa... ajatelkaa vaikka, että teidän elämästänne tehtäisiin joku lyhytfilmi tai dokkari... siinä tarttee olla tapahtumia, koska muuten se ei mene eteenpäin... kuvaukset ovat lavastusta ja ne voisi ehkä paremmin maalata pensselillä tai valokuvata kuin kertoa sanoin... Voittehan te vaikka yhdistellä jotain tekemisiä ja kuvauksia esim: Olin teinityttö ja innostuin ihan hirveästi kutomaan. Olin jatkuvasti puikot kädessä ja lanka loppui jatkuvasti... sain tehtyä todella upeita juttuja, kaikki muut teinitytöt olivat kateellisia... sitten kerran olivat tulleet ikkunasta sisälle ja repineet kaikki työni, leikanneet kaikki palasiksi, sotkeneet lankoja, varastaneet lankoja jne jne... Eikö tässä ole tapahtumaa ja samalla myös jotakin mitä on kuvattu...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistä ihmeestä nämä pissikset ilmestyvät tänne muutoin asialliselle palstalle???
Mitkä ihmeen pissikset?
Vain pissikset kirjoittavat omaelämänkertoja. Iästä riippumatta. Mummopissikset kirjoittavat varmaankin ahkerimmin omaelämänkertoja.
Sinulla on herkkä ja mielenkiintoinen aloitus.
Tosin aihe on aika privaatti ja ihmiset eivät mielellään anna kurkistaa omiin nurkkiinsa noin vain.
Voisitko/haluaisitko itse ensin kertoa elämästäsi ja luoda siten pohjaa luottamukselle? Ettet esim. käyttäisi väärin ihmisten vuodatuksia - jos siis kertoisit ensin itse omasta elämästäsi, vaikka vain mielenkiinnon herättämisen vuoksi?
Mitä mieltä olet?