helatortain 3 evankeliumisaarna
57. Se taas, että Kristus tuohon ensimmäiseen kohtaan: "Joka uskoo", lisäksi tuo esiin kasteen, viittaa kristikunnassa toteutettavaan ulkonaiseen virkaan. Nämä molemmat hän samoin Matteuksen Evankeliumin viimeisessä luvussa yhdistää: "Opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä" jne. Ensiksikin hän täten osoittaa, ettei se usko, josta evankeliumi saarnaa, saa jäädä piiloon, salaan, aivan kuin riittäisi se, että itse kukin evankeliumin kuulija jää vain omalle kohdallensa uskomaan, tarvitsematta toisille tunnustaa uskoansa, vaan että sen on tultava ilmi. Hän tahtoo koota meidät yhteen ja pitää yhdessä jumalallisen merkin, kasteen, avulla, ei ainoastaan siellä, missä evankeliumia saarnataan, vaan myöskin siellä, missä se omistetaan ja uskotaan: missä ikänä seurakunta ja Kristuksen valtakunta maailmassa olleekin. Ellei näet sitä olisi, ja me olisimme hajallamme, ilman ulkonaista yhteyttä ja merkkiä, niin kristikunta ei voisi levitä eikä loppuun asti säilyä. Mutta hänpä tahtoo jumalallisen yhteyden kautta meidät liittää yhteen niin, että evankeliumi leviäisi yhä vain laajemmalle ja meidän tunnustuksellamme toisiakin sen ääreen saatettaisiin. Kaste on siis evankeliumin opin ja meidän uskomme julkinen todistus kaiken maailman edessä, ja siitä voidaan nähdä, missä ja kenessä Herra hallitsee.
58. Toiseksi Kristus on myöskin asettanut tämän merkin sitä varten, että tiedettäisiin, hänen tahtovan vaikuttaa ja olla voimallisena seurakunnassansa ulkonaisen sanan ja vesikasteen viran kautta. Jokaisen pitää siis ottaa vastaan kaste ja tietää, että Kristus itse hänelle siten todistaa Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen ottavan hänet omaksensa — juuri tätä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastaminen merkitsee,— ja näinkasteen on sanan eli lupauksen ohella määrä olla sen varmana merkkinä ja sinettinä, että meidät kutsutaan Kristuksen valtakuntaan ja liitetään häneen, ja että me olemme, jos uskon kautta hänessä jatkuvasti riipumme, Jumalan lapsia ja iankaikkisen elämän perillisiä, niinkuin toisaalla usein kasteesta olemme sanoneet.
Luther kastesaarna
18
74
Vastaukset
- maan m..
59. Kristuksen järjestys onkin varsin sopiva: hän ei ole valtakuntaansa, jonka on määrä levitä kaikkeen maailmaan, kaikkien luotujen keskuuteen, asettanut monta ja monenlaista muotoa, niinkuin oli ennen juutalaisten keskuudessa, ja niinkuin täytyy olla eri maissa, kansoissa ja kielissä, vaan hän, sivuuttaen kaikki juhlamenot ja ulkonaiset säännöt, valitsee mitä yksinkertaisimman ja yleisimmän merkin, joka kaikkialla on samanlainen. Onhan hänen saarnansakin meillä ja kaikkialla samanlainen: se tekee kaiken, mikä maailmassa on, suuren ja pienen, köyhän ja rikkaan, alhaiset ja ylhäiset Jumalan edessä täysin samanarvoisiksi. Jos joku kaukaa maan ääristä tulisi tarkastelemaan meidän tapojamme, hänen täytyisi tunnustaa täällä olevan juuri saman sanan ja saman merkin, kuin hänkin on oppinut ja saanut.
- maan m..
60. Muissa suhteissa on maailmassa erilaisuutta: ei ole kylää, ei taloa eikä kansalaista, jolla ei olisi oma omituinen tapansa. Kristityt ovat kuitenkin sellaista kansaa, joilla, kristillisyytensä ansiosta, kaikilla on sama oppi, sama kieli, samat merkit, samoin kuin heillä on kauttaaltaan sama usko ja tunnustus, että Kristuksen valtakunta kaikkialla todellakin olisi rakkauden, yksimielisyyden ja rauhan valtakunta. Sen säilyminen maailmassa näin yhdenlaatuisena, kaikkien perkeleitten ja niiden suojattien uhallakin, on mahdollista vain siten, että Kristus jumalallisella voimallansa pitää sitä voimassa loppuun asti. Huomaammehan ja koemme joka tapauksessa, että vaikka perkele rakentaa monenlaisia joukkokuntia, nämä taas menevät hajalle ja kukistuvat omaan saamattomuuteensa. Kuinka lukemattomia lahkoja ja hirmuisia johtajia perkele näiden viidentoista vuosisadan kuluessa onkaan nostattanut evankeliumia vastaan, vakaasti päättäen peräti hävittää tai ainakin pirstoa Kristuksen valtakunnan! Kaikesta huolimatta sama saarna, usko, kaste ja kaikki on muu säilynyt. Maailman itsensäkin, ellei se olisi niin itsepintaisen sokea ja paatunut, pitäisi huomata ja käsittää näin suuri Herran voima ja valta.
- maan m..
maan m.. kirjoitti:
60. Muissa suhteissa on maailmassa erilaisuutta: ei ole kylää, ei taloa eikä kansalaista, jolla ei olisi oma omituinen tapansa. Kristityt ovat kuitenkin sellaista kansaa, joilla, kristillisyytensä ansiosta, kaikilla on sama oppi, sama kieli, samat merkit, samoin kuin heillä on kauttaaltaan sama usko ja tunnustus, että Kristuksen valtakunta kaikkialla todellakin olisi rakkauden, yksimielisyyden ja rauhan valtakunta. Sen säilyminen maailmassa näin yhdenlaatuisena, kaikkien perkeleitten ja niiden suojattien uhallakin, on mahdollista vain siten, että Kristus jumalallisella voimallansa pitää sitä voimassa loppuun asti. Huomaammehan ja koemme joka tapauksessa, että vaikka perkele rakentaa monenlaisia joukkokuntia, nämä taas menevät hajalle ja kukistuvat omaan saamattomuuteensa. Kuinka lukemattomia lahkoja ja hirmuisia johtajia perkele näiden viidentoista vuosisadan kuluessa onkaan nostattanut evankeliumia vastaan, vakaasti päättäen peräti hävittää tai ainakin pirstoa Kristuksen valtakunnan! Kaikesta huolimatta sama saarna, usko, kaste ja kaikki on muu säilynyt. Maailman itsensäkin, ellei se olisi niin itsepintaisen sokea ja paatunut, pitäisi huomata ja käsittää näin suuri Herran voima ja valta.
61. Kristus katsoo riittävän sen, että hän lausuman ensimmäisessä kohdassa sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan", mutta toisessa: "Mutta joka ei usko" jne., kastetta toistamiseen mainitsematta. Näin siitä syystä, että asia jo ensimmäisessä osassa tuli riittävästi ilmaistuksi, ja edelleen, että siitä toisaalla on käsky annettu, esimerkiksi Matteuksen Evankeliumin viimeisessä luvussa: "Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Tästä siis ei seuraa, että kaste voitaisiin jättää suorittamatta, tai että hyväksyttäisiin jonkun mahdollinen huomautus, että hänellä on usko eikä hän siis tarvitse kastetta. Se näet, josta tulee uskova kristitty, varmaankin myös halulla omaksuu merkin, että hänellä itsessään olisi sekä Jumalan todistus omasta autuudestaan että sen varmistus, ja että hän koko elämänsä ajan sillä saattaisi itseään vahvistaa ja lohduttaa, jopa sitä julkisesti tunnustaa koko maailmalle. Nämä molemmat ovat näet oleellisia kristitylle, niinkuin Paavali Roomalaiskirjeen 10. luvussa (Room. 10:10. jakeessa) sanoo, että Jumalan edessä sydämellä uskotaan ja maailmalle suulla tunnustetaan. Saattaahan kuitenkin käydä niin, että joku uskoo, vaikka ei olekaan kastettu, ja toisaalta taas eräät, jotka ottavat vastaan kasteen, eivät todella usko.
- maan m..
maan m.. kirjoitti:
61. Kristus katsoo riittävän sen, että hän lausuman ensimmäisessä kohdassa sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan", mutta toisessa: "Mutta joka ei usko" jne., kastetta toistamiseen mainitsematta. Näin siitä syystä, että asia jo ensimmäisessä osassa tuli riittävästi ilmaistuksi, ja edelleen, että siitä toisaalla on käsky annettu, esimerkiksi Matteuksen Evankeliumin viimeisessä luvussa: "Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Tästä siis ei seuraa, että kaste voitaisiin jättää suorittamatta, tai että hyväksyttäisiin jonkun mahdollinen huomautus, että hänellä on usko eikä hän siis tarvitse kastetta. Se näet, josta tulee uskova kristitty, varmaankin myös halulla omaksuu merkin, että hänellä itsessään olisi sekä Jumalan todistus omasta autuudestaan että sen varmistus, ja että hän koko elämänsä ajan sillä saattaisi itseään vahvistaa ja lohduttaa, jopa sitä julkisesti tunnustaa koko maailmalle. Nämä molemmat ovat näet oleellisia kristitylle, niinkuin Paavali Roomalaiskirjeen 10. luvussa (Room. 10:10. jakeessa) sanoo, että Jumalan edessä sydämellä uskotaan ja maailmalle suulla tunnustetaan. Saattaahan kuitenkin käydä niin, että joku uskoo, vaikka ei olekaan kastettu, ja toisaalta taas eräät, jotka ottavat vastaan kasteen, eivät todella usko.
62. Tämä lausuma käsitettäköön siis niin, että kasteesta on annettu käsky ja että kaste on vahvistettu; sitä siis ei saa halveksia, vaan viljellä, niinkuin sanottiin. Kuitenkaan sitä ei saa liian ankarasti rajoittaa: Jos ken ei voi tulla kasteelle, hän ei silti joudu kadotukseen tuomituksi.
63. Tästä antautuu kaiken kaikkiaan seuraavat neljä tapausta:1) muutamat uskovat ja kastetaan; tämä on Kristuksen yleispätevä käsky ja sääntö, jota on opetettava ja noudatettava; 2) muutamat uskovat, eikä heitä kasteta; 3) muutamat eivät usko, mutta siitä huolimatta heidät kastetaan; 4) muutamat eivät usko, eikä heitä kasteta.
64. Tekstimme itse tekee saman erotuksen. Aina on niin ikään oltu yksimielisiä siitä, ettei sitä, joka uskoo, tuomita kadotukseen, vaikka ei häntä olekaan kastettu. Saattaahan käydä niin, että joku uskoo, mutta, vaikka hän pyytääkin kastetta, kuolema hänet yllättää. Tästä ei ole tarvis sen pitemmältä puhua. - maan m..
maan m.. kirjoitti:
62. Tämä lausuma käsitettäköön siis niin, että kasteesta on annettu käsky ja että kaste on vahvistettu; sitä siis ei saa halveksia, vaan viljellä, niinkuin sanottiin. Kuitenkaan sitä ei saa liian ankarasti rajoittaa: Jos ken ei voi tulla kasteelle, hän ei silti joudu kadotukseen tuomituksi.
63. Tästä antautuu kaiken kaikkiaan seuraavat neljä tapausta:1) muutamat uskovat ja kastetaan; tämä on Kristuksen yleispätevä käsky ja sääntö, jota on opetettava ja noudatettava; 2) muutamat uskovat, eikä heitä kasteta; 3) muutamat eivät usko, mutta siitä huolimatta heidät kastetaan; 4) muutamat eivät usko, eikä heitä kasteta.
64. Tekstimme itse tekee saman erotuksen. Aina on niin ikään oltu yksimielisiä siitä, ettei sitä, joka uskoo, tuomita kadotukseen, vaikka ei häntä olekaan kastettu. Saattaahan käydä niin, että joku uskoo, mutta, vaikka hän pyytääkin kastetta, kuolema hänet yllättää. Tästä ei ole tarvis sen pitemmältä puhua.65. Tällä kohdalla kuitenkin tuo inhoittava kasteenuusijoiden joukkio häpäisee rakasta kastetta, väittäen, että ei ole kastettava sellaista, joka ei ensin usko. Tällä tavalla he pyrkivät tekemään mitättömäksi lasten kastamisen. Koska kuitenkin kasteenuusijoiden erhettä vastaan edellisissä postilloissa ja usein muuallakin on kirjoitettu, emme sitä tällä kertaa ryhdy sen perusteellisemmin tutkimaan. Riittää, kun tiedetään, että Kristus pitää erillään nämä molemmat — ja samoin tekevät apostolitkin —, nimittäin opettamisen eli saarnaamisen ja kastetuksi tulemisen. Kaste näet annetaan vain yhden ainoan kerran — muussa tapauksessahan täytyisi olla paljon pappeja, jos mieli kastaa yhtä usein, kuin on saarnattava ja opetettava —, mutta opetus ja saarna on se parhain, jonka alituisesti on oltava käynnissä.
66. Kristuksen käsky ei siis sisällä sitä, onko kaste toimitettava ennen vaiko jälkeen, vaan se sisältää sen, että saarnatointa on ennen kaikkea pidettävä vireillä ja sitä viljeltävä, huolimatta siitä, seuraako kaste. Ilmeistähän on, että se, joka kerran on kastettu, ei enää kaipaa samaa merkkiä, mutta että me lakkaamatta tarvitsemme sanaa ja saarnaa, jolla usko herätetään, vahvistuu ja pysyy voimassa. Niinpä toteammekin kastamisen uskotun paljon vähäarvoisemmille henkilöille kuin saarnaamisen. Ei Kristus itse — niin sanotaan Johanneksen Evankeliumin 4. luvussa (Joh. 4:2. jakeessa)— kastanut, vaan käski opetuslastensa kastaa; ja pyhä Paavali, 1. Korinttolaiskirjeen 1. luvussa (1. Kor. 1:17. jakeessa), sanoo, ettei häntä ole lähetetty kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ja että hän itse on kastanut ainoastaan harvoja, vaikka muutoin saarnasikin evankeliumia melkein kaikkien pakanoiden keskuudessa. - maan m..
maan m.. kirjoitti:
65. Tällä kohdalla kuitenkin tuo inhoittava kasteenuusijoiden joukkio häpäisee rakasta kastetta, väittäen, että ei ole kastettava sellaista, joka ei ensin usko. Tällä tavalla he pyrkivät tekemään mitättömäksi lasten kastamisen. Koska kuitenkin kasteenuusijoiden erhettä vastaan edellisissä postilloissa ja usein muuallakin on kirjoitettu, emme sitä tällä kertaa ryhdy sen perusteellisemmin tutkimaan. Riittää, kun tiedetään, että Kristus pitää erillään nämä molemmat — ja samoin tekevät apostolitkin —, nimittäin opettamisen eli saarnaamisen ja kastetuksi tulemisen. Kaste näet annetaan vain yhden ainoan kerran — muussa tapauksessahan täytyisi olla paljon pappeja, jos mieli kastaa yhtä usein, kuin on saarnattava ja opetettava —, mutta opetus ja saarna on se parhain, jonka alituisesti on oltava käynnissä.
66. Kristuksen käsky ei siis sisällä sitä, onko kaste toimitettava ennen vaiko jälkeen, vaan se sisältää sen, että saarnatointa on ennen kaikkea pidettävä vireillä ja sitä viljeltävä, huolimatta siitä, seuraako kaste. Ilmeistähän on, että se, joka kerran on kastettu, ei enää kaipaa samaa merkkiä, mutta että me lakkaamatta tarvitsemme sanaa ja saarnaa, jolla usko herätetään, vahvistuu ja pysyy voimassa. Niinpä toteammekin kastamisen uskotun paljon vähäarvoisemmille henkilöille kuin saarnaamisen. Ei Kristus itse — niin sanotaan Johanneksen Evankeliumin 4. luvussa (Joh. 4:2. jakeessa)— kastanut, vaan käski opetuslastensa kastaa; ja pyhä Paavali, 1. Korinttolaiskirjeen 1. luvussa (1. Kor. 1:17. jakeessa), sanoo, ettei häntä ole lähetetty kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ja että hän itse on kastanut ainoastaan harvoja, vaikka muutoin saarnasikin evankeliumia melkein kaikkien pakanoiden keskuudessa.67. Kokoamme siis sanottavamme yhteen: On kiinnitettävä huomio sanaan eli opetukseen eikä tarkattava ihmistä, sitä, uskooko hän varmasti; siinä, missä sana on, on kastekin annettava, niin nuorelle kuin vanhallekin. Eihän sinun asiaksesi ole jätetty ihmisen sydämeen katsomista, sitä, uskooko ken vai eikö usko, eikä se ole mahdollistakaan, se olkoon yksin Kristuksen asiana. Eihän meidän asiamme ole myöskään tarkata sitä, kuinka kukin uskoo, ja kuka omaksuu sanan ja kuka ei, eikä käy päinsä, ettet ryhdy saarnaamaan, ennenkuin etu käteen tiedät, kuka ottaa vastaan ja uskoo, sillä siinä tapauksessa et voi koskaan mitään saarnata. Samoin et myöskään kastetta toimittaessasi saa odottaa, kunnes varmistut siitä, kuka uskoo ja kuka ei, vaan tarkkaa sitä, viljelläänkö ja kuullaanko sanaa ja anotaanko kastetta; silloin on velvollisuutesi suorittaa kaste sekä nuorille että vanhoille. Siinä näet, missä sana, pääasia, on oikeassa käytössä, kaikki muukin on oikeassa käytössä, mutta päinvastoin siinä, missä sana eli opetus ei ole oikea, kaikki muukin on turhaa: ei siinä ole uskoa eikä Kristusta. Sana sen sijaan tuopi ja antaa meille kaiken, sakramentin vaikutuksineen, omantunnon lohdutuksen ja itse Kristuksen, sillä hänen väkensä ja valtansahan tässä on kysymyksessä, niinkuin 110. psalmi (Ps. 110:2. jae) puhuu hänen "valtansa" eli valtakuntansa valtikasta, ja pyhä Paavali, Roomalaiskirjeen 1. luvussa (Room. 3:16. jakeessa), Jumalan "voimasta, itsekullekin uskovalle pelastukseksi".
- muuttis
maan m.. kirjoitti:
67. Kokoamme siis sanottavamme yhteen: On kiinnitettävä huomio sanaan eli opetukseen eikä tarkattava ihmistä, sitä, uskooko hän varmasti; siinä, missä sana on, on kastekin annettava, niin nuorelle kuin vanhallekin. Eihän sinun asiaksesi ole jätetty ihmisen sydämeen katsomista, sitä, uskooko ken vai eikö usko, eikä se ole mahdollistakaan, se olkoon yksin Kristuksen asiana. Eihän meidän asiamme ole myöskään tarkata sitä, kuinka kukin uskoo, ja kuka omaksuu sanan ja kuka ei, eikä käy päinsä, ettet ryhdy saarnaamaan, ennenkuin etu käteen tiedät, kuka ottaa vastaan ja uskoo, sillä siinä tapauksessa et voi koskaan mitään saarnata. Samoin et myöskään kastetta toimittaessasi saa odottaa, kunnes varmistut siitä, kuka uskoo ja kuka ei, vaan tarkkaa sitä, viljelläänkö ja kuullaanko sanaa ja anotaanko kastetta; silloin on velvollisuutesi suorittaa kaste sekä nuorille että vanhoille. Siinä näet, missä sana, pääasia, on oikeassa käytössä, kaikki muukin on oikeassa käytössä, mutta päinvastoin siinä, missä sana eli opetus ei ole oikea, kaikki muukin on turhaa: ei siinä ole uskoa eikä Kristusta. Sana sen sijaan tuopi ja antaa meille kaiken, sakramentin vaikutuksineen, omantunnon lohdutuksen ja itse Kristuksen, sillä hänen väkensä ja valtansahan tässä on kysymyksessä, niinkuin 110. psalmi (Ps. 110:2. jae) puhuu hänen "valtansa" eli valtakuntansa valtikasta, ja pyhä Paavali, Roomalaiskirjeen 1. luvussa (Room. 3:16. jakeessa), Jumalan "voimasta, itsekullekin uskovalle pelastukseksi".
Kasteen halpana pitäminen on synti. Jos vanhemmat eivät vie lastaan kasteelle, he syyllistyvät halveksimaan Jeesuksen käskyä, eli Häntä itseään.
- ei pääse kameli kytt
muuttis kirjoitti:
Kasteen halpana pitäminen on synti. Jos vanhemmat eivät vie lastaan kasteelle, he syyllistyvät halveksimaan Jeesuksen käskyä, eli Häntä itseään.
Tuohonko asti uskosi on sinut johtanut ?!
Kyse täytyy olla seebran ongelmasta.
Kun oli raita isälläni se on minullakin, ja se raita on pakko vanhurskauttaa.
huokaus. - maan m..
muuttis kirjoitti:
Kasteen halpana pitäminen on synti. Jos vanhemmat eivät vie lastaan kasteelle, he syyllistyvät halveksimaan Jeesuksen käskyä, eli Häntä itseään.
No ei tässä ole puhuttu halpana pitämisestä. Joskus kirjoitin tänne aivan samalla tavalla kasteesta kuin Luther tässä ja minut tuomittiin kovin sanoin kasteenhalveksijaksi ym. hurmahengeksi. Häätäjä teki kunniakseni jopa uusia avauksia kommenttieni innoittamana.
- LutherinVäärinkäyttö
maan m.. kirjoitti:
No ei tässä ole puhuttu halpana pitämisestä. Joskus kirjoitin tänne aivan samalla tavalla kasteesta kuin Luther tässä ja minut tuomittiin kovin sanoin kasteenhalveksijaksi ym. hurmahengeksi. Häätäjä teki kunniakseni jopa uusia avauksia kommenttieni innoittamana.
Luther ei kyllä puhu Kasteesta merkkinä.
Elämän taistelussa.
KELÄMÄNTA Elämän taistelussa. Koottu tohtori Martti Lutherin kirjoista. Suom. K.Aug. Hilden. 3. p. Helsinki 1946 (SLEY).
Eksyttäjät
Hurmahenget kieltävät ensimmäisen uskonkappaleen
Mitäpä puuttuu meidän hurmahengiltämme ja sakramenttien halveksijoilta kuin se, etteivät.he tiedä eivätkä tahdo tietää mitään meidän lapsenuskostamme:
"Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan." Mitä on vesi?, he sanovat.
Vesi on vesi, kuinka on mahdollista, että se voisi pestä pois synnin ja pelastaa meidät kuolemasta?
He eivät usko Jumalaa olevan, sillä he kieltävät hänen tyonsä.
He kuulevat kyllä korvillaan ja sanovat suullaan: "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen", mutta sydämessään he eivät sitä usko.
-Sillä kun hän itse sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan", ja kun kaikki on mahdollista hänelle, joka on kaikki luonut, miksi sitten ei olisi mahdollista, että vesi samassa puhdistaa ihmisen ja tekee hänet autuaaksi?
Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, sanoo enkeli Gabriel Marialle.
Samoin voitaisiin myös sanoa toisista uskonkappaleista: kuinka se on mahdollista?
Kuinka on mahdollista, että Jumala voi tulla ihmiseksi ja syntyä vaimosta ilman miestä ainoastaan Pyhän Hengen kautta ja puhtaasta neitsyestä?
Kuinka on mahdollista, että neitsyt voi tulla raskaaksi ja synnyttää pojan? Eihän neitsyt voi olla äiti eikä äiti voi olla neitsyt? Järki sanoo, ettei kukaan voi olla samalla kertaa puhdas neitsyt ja äiti.
Ja totta onkin, ettei mikään järki saa näitä sopimaan yhteen. Mutta usko saa ne hyvin sovituiksi yhteen ja sanoo:
"Sinä mieletön, Jumala on kaikkivaltias, sentähden on hänelle kaikki mahdollista."
"Minä en tahdo milloinkaan", sanoi tohtori Carlstadt, "antaa taivuttaa itseäni uskomaan, että Jumala avaa taivaan ja antaa Poikansa astua alas ja sulkee hänet siihet leipään, joka jaetaan sakramentissä."
Tämä on häijyä epäuskoa. Mutta mikähän muu lienee tähän syynä kuin se, ettei hän pidä Jumalaa kaikkivaltiaana?
Sillä se täytyy järjenkin tunnustaa, että myönnetään Jumala kaikkivaltiaaksi, silloin on myös myönnettävä, että kaikki, mitä hän sanoo, voi ja sen täytyy tapahtua.
Kun Jumala kerran on kaikkivaltias ja on luonut taivaan ja maan, niin olisiko mahdotonta, että leipä on Kristuksen ruumis ja viini Kristuksen veri, kun läsnä ovat ne sanat, jotka hän lausuu Matt. 26:26:nnessa: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini... juokaa tästä kaikki, sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." - muuttis
maan m.. kirjoitti:
No ei tässä ole puhuttu halpana pitämisestä. Joskus kirjoitin tänne aivan samalla tavalla kasteesta kuin Luther tässä ja minut tuomittiin kovin sanoin kasteenhalveksijaksi ym. hurmahengeksi. Häätäjä teki kunniakseni jopa uusia avauksia kommenttieni innoittamana.
mm, eikö tuosta Lutherin tekstistä tullut esiin että kasteen halpana pitäminen on synti? Vai onko minulla lukihäiriö?
- maan m..
muuttis kirjoitti:
mm, eikö tuosta Lutherin tekstistä tullut esiin että kasteen halpana pitäminen on synti? Vai onko minulla lukihäiriö?
No kyllä tietysti, mutta ei se nyt ollut ollenkaan pääasia tekstissä.
Eikö tuosta myös selviä, että Lutherkin uskoi ilman kastetta voitavan uudestisyntyä? Vai onko se lukihäiriö sittenkin minulla? muuttis kirjoitti:
mm, eikö tuosta Lutherin tekstistä tullut esiin että kasteen halpana pitäminen on synti? Vai onko minulla lukihäiriö?
Mistä tämä termistö: Kasteen halpana pitäminen, Kasteen halveksiminen, mistä se saa voimansa. Olisiko syy siinä, että joutuisi uudelleen arvioimaan asiat, jos pelastus ei olekkaan kasteessa niinkuin on opittu pitämään. Melkein: Kerran pelastettu aina pelastettu????
- maan m..
LutherinVäärinkäyttö kirjoitti:
Luther ei kyllä puhu Kasteesta merkkinä.
Elämän taistelussa.
KELÄMÄNTA Elämän taistelussa. Koottu tohtori Martti Lutherin kirjoista. Suom. K.Aug. Hilden. 3. p. Helsinki 1946 (SLEY).
Eksyttäjät
Hurmahenget kieltävät ensimmäisen uskonkappaleen
Mitäpä puuttuu meidän hurmahengiltämme ja sakramenttien halveksijoilta kuin se, etteivät.he tiedä eivätkä tahdo tietää mitään meidän lapsenuskostamme:
"Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan." Mitä on vesi?, he sanovat.
Vesi on vesi, kuinka on mahdollista, että se voisi pestä pois synnin ja pelastaa meidät kuolemasta?
He eivät usko Jumalaa olevan, sillä he kieltävät hänen tyonsä.
He kuulevat kyllä korvillaan ja sanovat suullaan: "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen", mutta sydämessään he eivät sitä usko.
-Sillä kun hän itse sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan", ja kun kaikki on mahdollista hänelle, joka on kaikki luonut, miksi sitten ei olisi mahdollista, että vesi samassa puhdistaa ihmisen ja tekee hänet autuaaksi?
Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, sanoo enkeli Gabriel Marialle.
Samoin voitaisiin myös sanoa toisista uskonkappaleista: kuinka se on mahdollista?
Kuinka on mahdollista, että Jumala voi tulla ihmiseksi ja syntyä vaimosta ilman miestä ainoastaan Pyhän Hengen kautta ja puhtaasta neitsyestä?
Kuinka on mahdollista, että neitsyt voi tulla raskaaksi ja synnyttää pojan? Eihän neitsyt voi olla äiti eikä äiti voi olla neitsyt? Järki sanoo, ettei kukaan voi olla samalla kertaa puhdas neitsyt ja äiti.
Ja totta onkin, ettei mikään järki saa näitä sopimaan yhteen. Mutta usko saa ne hyvin sovituiksi yhteen ja sanoo:
"Sinä mieletön, Jumala on kaikkivaltias, sentähden on hänelle kaikki mahdollista."
"Minä en tahdo milloinkaan", sanoi tohtori Carlstadt, "antaa taivuttaa itseäni uskomaan, että Jumala avaa taivaan ja antaa Poikansa astua alas ja sulkee hänet siihet leipään, joka jaetaan sakramentissä."
Tämä on häijyä epäuskoa. Mutta mikähän muu lienee tähän syynä kuin se, ettei hän pidä Jumalaa kaikkivaltiaana?
Sillä se täytyy järjenkin tunnustaa, että myönnetään Jumala kaikkivaltiaaksi, silloin on myös myönnettävä, että kaikki, mitä hän sanoo, voi ja sen täytyy tapahtua.
Kun Jumala kerran on kaikkivaltias ja on luonut taivaan ja maan, niin olisiko mahdotonta, että leipä on Kristuksen ruumis ja viini Kristuksen veri, kun läsnä ovat ne sanat, jotka hän lausuu Matt. 26:26:nnessa: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini... juokaa tästä kaikki, sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi."Eikö olekin ärsyttävää kun Luther ei aina tue omaa vimmaista vainkasteoppia?
- muuttis
maan m.. kirjoitti:
No kyllä tietysti, mutta ei se nyt ollut ollenkaan pääasia tekstissä.
Eikö tuosta myös selviä, että Lutherkin uskoi ilman kastetta voitavan uudestisyntyä? Vai onko se lukihäiriö sittenkin minulla?mm, ei sinulla ole lukia. :-)
Jos Herramme on antanut uskon lapselle, eikä häntä ole viety kasteelle, lapsi pelastuu.
Ymmärsin niin että jos kasteelle ei ole tarkoituksella viety, kasteen halveksunta on silloin heidän syntinsä, ei lapsen. Eli joo, pelastua voi kastamatonkin, se on Jumalan armovalinta, niinkuin jokaisen uskonlahjankin saaneen kohdalla on. En ole väittämässä että minulla on ainoa oikea ymmärrys, kunhan pohdiskelen. - muuttis
vihne kirjoitti:
Mistä tämä termistö: Kasteen halpana pitäminen, Kasteen halveksiminen, mistä se saa voimansa. Olisiko syy siinä, että joutuisi uudelleen arvioimaan asiat, jos pelastus ei olekkaan kasteessa niinkuin on opittu pitämään. Melkein: Kerran pelastettu aina pelastettu????
vihneen "Melkein: Kerran pelastettu aina pelastettu???? " tekee surulliseksi, koska siinä vihjaat niihin ihmisiin, jotka ovat lapsena kastettuja, mutta luopuneet uskostaan.
Samoin luen tuossa lauseessa olevan ajatuksen, että uskossa oleva on itsessään pyhä, eikä tarvitse sovintoverta uskoontulonsa jälkeen. muuttis kirjoitti:
vihneen "Melkein: Kerran pelastettu aina pelastettu???? " tekee surulliseksi, koska siinä vihjaat niihin ihmisiin, jotka ovat lapsena kastettuja, mutta luopuneet uskostaan.
Samoin luen tuossa lauseessa olevan ajatuksen, että uskossa oleva on itsessään pyhä, eikä tarvitse sovintoverta uskoontulonsa jälkeen.Siis kansainväisesti tunnettu mööpin laki toimii täällä loistavasti. Jos joku voidaan ymmärtää väärin, niin se ymmärretään väärin äärimmäistä tuhoa tuottavalla tavalla.
Se termi. Kerran pelastettu aina pelastettu on äärimmäisen lihallisen vapauden ja suorastaan sanan äärellä paatumuksen merkki. Sellaista käsitystä on olemassa, että Lunastus on niin suuri, ettei sitä VOI menettää eikä näinollen ole väliä mitä tekee uskoontulon jälkeen. Tätä vastustan ja tähän tarjoitukseen sen sanopin.
Sovintoveren rinnalla ainakin Paavalilla on voimakkaasti lihan kuolettaminen ja sen ristiinnaulitseminen. Ristiinnaulittu liha ei riehu vapaana. mutta on kokonaan eri asia, että emme keskeneräisinä tunne vielä kokonaan omaa lihaamme. Siksi meissä uskovissa näkyy vajavuutta toisen uskovan silmissä. Siihen kuuluu Pietarin sana: Rakkaus peittää paljotkin synnit.- muuttis
vihne kirjoitti:
Siis kansainväisesti tunnettu mööpin laki toimii täällä loistavasti. Jos joku voidaan ymmärtää väärin, niin se ymmärretään väärin äärimmäistä tuhoa tuottavalla tavalla.
Se termi. Kerran pelastettu aina pelastettu on äärimmäisen lihallisen vapauden ja suorastaan sanan äärellä paatumuksen merkki. Sellaista käsitystä on olemassa, että Lunastus on niin suuri, ettei sitä VOI menettää eikä näinollen ole väliä mitä tekee uskoontulon jälkeen. Tätä vastustan ja tähän tarjoitukseen sen sanopin.
Sovintoveren rinnalla ainakin Paavalilla on voimakkaasti lihan kuolettaminen ja sen ristiinnaulitseminen. Ristiinnaulittu liha ei riehu vapaana. mutta on kokonaan eri asia, että emme keskeneräisinä tunne vielä kokonaan omaa lihaamme. Siksi meissä uskovissa näkyy vajavuutta toisen uskovan silmissä. Siihen kuuluu Pietarin sana: Rakkaus peittää paljotkin synnit.Kiitos vihne vastauksesta, se selventi tarkoitustasi ja on ok. Täällä vain joku ahkeroi tuoda tuota ajatusta: Kerran kastettu, aina pelastettu, uskoi eli ei.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki2026336Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1442867- 442327
- 952121
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382031Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2311447Naton korkein sotilasjohtaja: Meidän on iskettävä ensin
Olen täysin samaa mieltä ja nämä iskut pitäisi olla jo suunniteltu ja tuhota käytännössä kaikki venäjän hyökkäysmateriaa3091432- 781422
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää131346Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j71305