Olen kuulostellut saarnapuheita kaikkialta Suomen siionista. Että kuka saarnamies ja missä ensi kerran saarnaa syntyvyyden säännöstelyn ei-synniksi. Siis antaa nimenomaan saarnassa ymmärrystä tai lupausta ehkäisyyn. Vahvistaa se minkä monet uskovaiset kokevat oikeaksi kun uupumus kasvaa viiden alle kouluikäisen kanssa.
Missä on saarnassa menty lähimmäksi? Kertokaapa kuulumisia. Sen toki itsekin olen kuullut että sikiösurmapuheet muut vanhojen saarnamiesten pelottelut ovat kaikonneet. Mutta milloin kuullaan saarnaajan suusta sanoma jossa irtaudutaan vanhoillislestadiolaisuuden tunnetuimmasta ilmiöstä.
Helppoa ei ole muuttaa julistusta - siis ehkäisyn vastaisuutta - toiseksi sen kestettyään lähes viisikymmentä vuotta. Raadollistahan erehtyminen on. Mutta ihan selvää että helppoa ei ole sen harhaksi myöntäminen.
Joku nimeltään tuntematon uskovainen kirjoittaja antoi 5.10.2013 Kotimaa-lehdessä ymmärrystä nykytilanteeseen. Julkisuudessa ei haluta tunnustaa että uskovainen voi kokea ehkäisyn välttämättömänä oman ja lastensa terveyden nimissä. Kirjoitus liittyy Pauliina Rauhalan kirjaan (Taivaslaulu). Sen voi lukea täältä http://www.kotimaa24.fi/paeivaemies-taivaslaulu/
Tässä lainausta: "Vai onko vaarana, että koko kristillisyyden oppi murenee, jos myönnetään, ettei ehkäisykielto ole enää autuuden ehto? Tullaanko silloin myöntäneeksi, että ne menneiden sukupolvien surulliset tarinat olivatkin ihmisopin aiheuttamia tragedioita, ei Jumalan sanan noudattamista ja taivaan autuudessa palkkansa saavaa ristin kantamista? Olisiko kollektiivinen tai henkilökohtainen syyllisyys liian suuri kannettavaksi? Olisiko heitä liian monta, joilta pitäisi pyytää anteeksi vääriä valvomisia?"
Siis kertokaa: Kuka saarnamies ja minkä paikkakunnan rauhanyhdistyksellä ensi kerran saarnaa syntyvyyden säännöstelyn ei-synniksi. Siis antaa saarnassa lupausta ehkäisyyn.
Missä on saarnassa menty lähimmäksi? Kertokaapa kuulumisia. Sen toki itsekin olen kuullut että sikiösurmapuheet muut vanhojen saarnamiesten pelottelut ovat kaikonneet. Mutta milloin kuullaan saarnaajan suusta sanoma jossa irtaudutaan vanhoillislestadiolaisuuden tunnetuimmasta ilmiöstä.
Helppoa ei ole muuttaa julistusta - siis ehkäisyn vastaisuutta - toiseksi sen kestettyään lähes viisikymmentä vuotta. Raadollistahan erehtyminen on. Mutta ihan selvää että helppoa ei ole sen harhaksi myöntäminen.
Joku nimeltään tuntematon uskovainen kirjoittaja antoi 5.10.2013 Kotimaa-lehdessä ymmärrystä nykytilanteeseen. Julkisuudessa ei haluta tunnustaa että uskovainen voi kokea ehkäisyn välttämättömänä oman ja lastensa terveyden nimissä. Kirjoitus liittyy Pauliina Rauhalan kirjaan (Taivaslaulu). Sen voi lukea täältä http://www.kotimaa24.fi/paeivaemies-taivaslaulu/
Tässä lainausta: "Vai onko vaarana, että koko kristillisyyden oppi murenee, jos myönnetään, ettei ehkäisykielto ole enää autuuden ehto? Tullaanko silloin myöntäneeksi, että ne menneiden sukupolvien surulliset tarinat olivatkin ihmisopin aiheuttamia tragedioita, ei Jumalan sanan noudattamista ja taivaan autuudessa palkkansa saavaa ristin kantamista? Olisiko kollektiivinen tai henkilökohtainen syyllisyys liian suuri kannettavaksi? Olisiko heitä liian monta, joilta pitäisi pyytää anteeksi vääriä valvomisia?"
Siis kertokaa: Kuka saarnamies ja minkä paikkakunnan rauhanyhdistyksellä ensi kerran saarnaa syntyvyyden säännöstelyn ei-synniksi. Siis antaa saarnassa lupausta ehkäisyyn.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistysten kattojärjestöstä SRK:sta. Erityisen suurta tuskaa aivopestyille tuottaa heidän entisen oman sisaryhdistysten, siis rauhanyhdistysten keskusyhdistysten ehkäisyoppi. Kyseiset mielisairaat aivopestyt tollot haluaisivat rauhanyhdistysten keskusyhdistysten muuttavan ehkäisyopin sallivammaksi, kuten kondomin, kierukan, e-pillerin ja ääritapauksissa sterilisaation vapaamman käytön, muillekin kuin rikkaille ja uraa luovalle eliitille!
Seurataanpa ja laitetaan paikkakunta kun tulee eteen tällainen.
Miestenillassa eräälle annettiin lupa. Luvan saaneella perheellä vaihtoehdot oli ehkäisy tai uskosta luopuminen. Lupa tuli puhujalta ja asiasta ei saa kertoa miestenillan ulkopuolisille. En ollut tilaisuudessa. Näin nekin asiat leviää, enkä mainitse paikkakuntaa enkä puhujaa, koska en omilla korvillani kuullut.
Olisikohan sisarillassa irronnut samanlainen lupa kipuilevalle äidille?
Tuo mies puhui vaimonsa puolesta. Ei varmasti sisarillassa olisi lupaa tullut, uskoisin. Eräällä ex-paikkakunnallani seurakunta antoi luvan loppuunpalaneelle perheelle. En tiedä, ketä päätökseen osallistui, oliko esim. naisia mukana. Seurapuheessa en ole ikinä kuullut. Kuulen pääasiassa "tahdommehan ja emmehän me tahdo"-tyyppisiä puheita. Tämä ristiriita minua suuresti kiusaa kun "vaikka äiti ja lapsi kuolisivat..." jne.
Tässä tullaan Hemestinkin levittämään naisten keskinäiseen kateuteen, jonka mukaan "kukaan ei saa päästä helpommalla muin minä".
Aina on kauheuksia pakkosynnytysopin vuoksi kokeneita vl-äitejä, jotka eivät missään tapauksessa anna kenenkään ansaita taivaspaikkaansa yhtään itseään helpommalla.
Jos ei ole vielä mistään päin kuultu sallivia sanoja saarnassa niin kysyn toisenkin kysymyksen.
Onko jollain paikkakunnalla pantu merkille että jyrkät sanat olisivat aivan selvästi viime aikoina vaienneet. Että jyrkkyys olisi poissa ihan ihmeellisellä tavoin. Että joku Oonaan siemenjuttua toistava olisi löytänyt toisen teeman
Perusteleeko vl-puhujat insestiä tuolla Oonan jutulla ? Ei kait sentään..
Kertokaa myös, jos sallitaan mennä avioon eivl-kristityn kanssa. Niin kauan kun ei voi avioitua, ei vl voi saada lapsiakaan.
Maallikot ovat yhtä kireitä kuin 70 luvulla mutta teologit eivät. Maallikoihin ei kirkon auktoriteetti kanna mutta pappien täytyy noudattaa jokakin inhimillisyyttä kuten kirkossa. Maallikot ei Jeesusta muista juuri olleenkaan, heillä on vain epäjumalaksi muodustunut seurakunta johon uskoa paastaan. Kunhan nämä hourahtaneet harmaahapset poistuu keskuudestamme niin alkaa Jeesuksen asema tulla keskeiseksi, aivan kuin Raamatussa. Näin uskon.
Jumala peruuttaa pakkosynnyttämisen paikkakunnittain.
Syntyvyydensäännöstely on ollut meidän naisten oikeus jo Suomessa kauan ja näinhän pitäisi olla kaikkialla. Nämä ikävät säännöstelyrituaalit on olleet lessumiesten vallankäyttöä, ei muuta!
"Siis kertokaa: Kuka saarnamies ja minkä paikkakunnan rauhanyhdistyksellä ensi kerran saarnaa syntyvyyden säännöstelyn ei-synniksi. "
Eikös tämä Niemelä, Kiimingin Niemelä.
Onko tietoa milloin tällainen "lupaus olla ehkäisemättä" on lausuttu saarnassa. En ole kiinnostunut puhujasta henkilönä, vaan siitä että onko uskovaisten itse oikeaksi kokema "kohtuullinen suhtautuminen ehkäisyyn" saanut jo ymmärrystä puhujissa. Siltä näyttäisi? Onko samanlaisia uutisia muualta siionista?
Onko millään paikkakunnalla peruutettu pakkosynnytysoppia? Silleen virallisesti saarnassa. Please kertokaa. Ei kai siitä pitkää aikaa ole kun radioidussa suviseurasaarnassakin sanottiin ehkäisyn tarkoittavan sitä että "so long taivaspaikka". Että kyllä meidän nuoretkin ehkäisyn tietävät, vaan kun he haluavat päästä autuuteen...
Luulenpa että meistä uskovista 95% tietää myös saarnamiestenkin itsensäkin tietävän että ehkäisyllä on yhtäpaljon/yhtävähän taivasosuuden kanssa tekemistä kuin polvileikkauksella tai kaksteholinsseillä.
Kenellä saarnamiehellä tai millä paikkakunnalla lopetetaan kahden ehkäisytotuuden kanssa eläminen. Ja sanotaan että tässä asiassa on sielunvihollinen syöttänyt kristillisyydessä pajunköyttä.Vai käykö kuten telkkarin ja parran ja kuorolaulun että se karmea taivaspaikan vievä synti muuttuu pikkuhiljaa ei-synniksi. Että muuttumaton oppi ei muutu vaan oppi pikkuhiljaa vaikenee kaikista omituisimmista asioista. Eipä tarvitse saarnamiestenkään tehdä parannusta pakkosynnytysopin aiheuttamista julmuuksista...
Onko tehty tutkimusta sterilisaatioista ja kohdunpoistoista maantieteellisesti.
Onkohan siellä tilastopiikkiä missä "herran henki lepää" siis Pohjanmaalla. Tulee tuo mieleen, kun kirjoittaja totesi että kohdunpoisto se on se kaunein sana maailmassa. Siis tietenkin lestadiolaiselle, koska muille se on henkisen painostuksen tulos.
Kohdunpoistoleikkauksen jälkeen eivät saarnamiehen helvetintulilla pelottelut auta. Ei silti tule ilkkua saarnamiestä. Naama kannattaa pitää peruslukemilla ja nöyränä pikemminkin.
Olenko paatunut.? Onko minulla vikova mieli?
Minulla nousee mieleen ärsytys kun pohdin saarnamiesten valtaa sanoa kaikista asioista "yhteisen omantunnon nimissä".
En tahdo hyväksyä että 66 vuotias saarnamies sanoo että "emme me hyvän omantunnon piuhtaudessa halua sitä ja halua tätä". Ja asia saattaa liittyä johonkin nuorten maailmaan tai nuoren parin arkeen josta vanha mies ei osaa ymmärtää vähääkään. Ei vaikka haluaisi. Ja hän on voinut saada oppinsa ja sääntömaailmansa vaikka 70-luvulla eikä voi kasvojaan menettämättä muuttaa näkemystään. En minä hänen omaa tuntoa epäile, älköön hänkään minun.
Minusta Jumalan valtakunnassa voisi saarnata oman tunnon vapaudesta. Eikä siitä että "emme me sitä ja emme me tätä..."