Voisitko katsoa minulle, olen monesti tänne kirjoittanut, mutten ole saanut asiallista vastausta. Kaikenlaiset irvileuat tuntevat ylemmyyttä pilkatessaan kysyjää tai kysymyksen aihetta. Siispä kysyn vielä kerran: Olen levoton, enkä tiedä miten minun kuuluisi toimia löytääkseni oman paikkani työelämässä. Puolisoni sairastaa syöpää ja pelkään menettäväni hänet. Siksi työasiat tuntuvat niin tärkeiltä, että olisi joku pakopaikka, kun pitää myös elää, eikä antaa pelolle suunnatonta valtaa. En osaa luottaa mihinkään ja takaraivossa takoo ajatus, että vielä on haettava omaa paikkaani, enkä uskalla luottaa esimieheni sanaan, että saan olla tämänhetkisessä paikassa niin kauan, kuin suinkin haluan.
Tuntijasi
hoitotyöntekijä
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.