Hei! minä olen Hely.
Minulla on kaksi lasta ja olen lievästi CP-vammainen äiti.
Olen kotoisin Kerimäeltä pieneltä idylliseltä paikkakunnalta.
Vammaisuudesta huolimatta en joudu käyttämään mitään apuvälineitä
ja lisäksi asun yksin.
Minulta otettiin lapset huostaan ilman mitään kunnon perusteluja,
Minulle ei myöskään ole kerrottu Miksi?
Vaan väitetään etten pärjää lasteni kanssa, koska olen lievästi CP-Vammainen Äiti.
Sosiaaliviranomaiset eivät anna kunnon perusteluja miksi en voisi huolehtia omista lapsistani.
Aluehallinto viranomaiset ovat tutkineet tapaustani ja sieltä kerrottiin
ettei ole mitään perusteluja ottaa lievasti CP-vammiselta äidiltä hänen rakkaita lapsiaan huostaan.
Jouduimme SOS-Lapsikylään asumaan yhdeksitoista kuukaudeksi.
Sieltä sitten vietiin pojat luotani pois.
Markus oli silloin 2 kk ja jäi sen jälkeen täysin vaille hyvin tärkeää Äidinmaitoa.
Hänet vain vietiin mitään sanomatta minulta pois.
Matias olis 1v, 3kk. kun hänet vietiin minulta päiväunien jälkeen pois.
EX-mieheni lähti samasta paikasta pois.
Olimme siis Punkaharjun SOS-Lapsikylässä kuntoutuksessa.
Siellä he eivät toimineet mielestäni mitenkään oikein.
Nykyään asun isäni talossa.
Leeni Ikonen on minun asianajajani.
Oikeudenkäynti jonka kävimme Sosiaaliviranomaisia vastaan, hävisimme.
Mutta taistelemme ja menemme uudelleen oikeuteen.
Eduskunnan oikeusasiamies on kuullut minun tapauksestani Leeni Ikosen kautta.
Hän on soitellut sinne ja kysynyt miksi Sosiaaliviranomaisten päätökset
ja yleensäkin kaikki paperit kestävät tulla niin kauan minulle.
Miksi päätöksien saaminen voi kestää niin kauan?
Lasten tapaamiset:
Tällä hetkellä saan tavata lapsiani vain kaksi kertaa kuukaudessa.
Ensin oli vielä kamalampaa kun sain tavata vain kerran kuukaudessa heitä.
Edelleen Sosiaaliviranomaiset väittävät että lapseni ovat liian pieniä minun hoitooni.
Lisäksi sanoivat että en tule koskaan saamaan heidän huoltajuutta,
vaikka olen heidän oma rakas äitinsä.
Lapseni ikävöivät minua aivan kauheasti ja minä heitä,
minulla on lääkärin lausunto jossa lukee ettei minulla ole
mitään sellaista sairautta/vammaa joka estäisi lasten hoidon.
Diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta ei voi olla esteenä.
Mutta minkäs teet kun Sosiaaliviranomaisten kynsiin kerran joutuu,
niin paluuta ei ole kuin ypöyksi.
En saa omia lapsiani takaisin turvalliseen kodin lämpöön
äidin luo joka rakastaa heitä yli kaiken.
Lapset vietiin taas kerran sen vuoksi kun minulle määrättiin masennuslääkkeet.
Onko teistä oikein että lapseni vietiin pois eikä minulle annettu edes mahdollisuutta
näyttää että pystyisin täysin huolehtimaan heistä?
Väkisin vain huostaan vaikkei ollut mitään kunnollista näyttöä etten olisi pystynyt
pitämään heistä huolta.
Minulla on kaksi lasta ja olen lievästi CP-vammainen äiti.
Olen kotoisin Kerimäeltä pieneltä idylliseltä paikkakunnalta.
Vammaisuudesta huolimatta en joudu käyttämään mitään apuvälineitä
ja lisäksi asun yksin.
Minulta otettiin lapset huostaan ilman mitään kunnon perusteluja,
Minulle ei myöskään ole kerrottu Miksi?
Vaan väitetään etten pärjää lasteni kanssa, koska olen lievästi CP-Vammainen Äiti.
Sosiaaliviranomaiset eivät anna kunnon perusteluja miksi en voisi huolehtia omista lapsistani.
Aluehallinto viranomaiset ovat tutkineet tapaustani ja sieltä kerrottiin
ettei ole mitään perusteluja ottaa lievasti CP-vammiselta äidiltä hänen rakkaita lapsiaan huostaan.
Jouduimme SOS-Lapsikylään asumaan yhdeksitoista kuukaudeksi.
Sieltä sitten vietiin pojat luotani pois.
Markus oli silloin 2 kk ja jäi sen jälkeen täysin vaille hyvin tärkeää Äidinmaitoa.
Hänet vain vietiin mitään sanomatta minulta pois.
Matias olis 1v, 3kk. kun hänet vietiin minulta päiväunien jälkeen pois.
EX-mieheni lähti samasta paikasta pois.
Olimme siis Punkaharjun SOS-Lapsikylässä kuntoutuksessa.
Siellä he eivät toimineet mielestäni mitenkään oikein.
Nykyään asun isäni talossa.
Leeni Ikonen on minun asianajajani.
Oikeudenkäynti jonka kävimme Sosiaaliviranomaisia vastaan, hävisimme.
Mutta taistelemme ja menemme uudelleen oikeuteen.
Eduskunnan oikeusasiamies on kuullut minun tapauksestani Leeni Ikosen kautta.
Hän on soitellut sinne ja kysynyt miksi Sosiaaliviranomaisten päätökset
ja yleensäkin kaikki paperit kestävät tulla niin kauan minulle.
Miksi päätöksien saaminen voi kestää niin kauan?
Lasten tapaamiset:
Tällä hetkellä saan tavata lapsiani vain kaksi kertaa kuukaudessa.
Ensin oli vielä kamalampaa kun sain tavata vain kerran kuukaudessa heitä.
Edelleen Sosiaaliviranomaiset väittävät että lapseni ovat liian pieniä minun hoitooni.
Lisäksi sanoivat että en tule koskaan saamaan heidän huoltajuutta,
vaikka olen heidän oma rakas äitinsä.
Lapseni ikävöivät minua aivan kauheasti ja minä heitä,
minulla on lääkärin lausunto jossa lukee ettei minulla ole
mitään sellaista sairautta/vammaa joka estäisi lasten hoidon.
Diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta ei voi olla esteenä.
Mutta minkäs teet kun Sosiaaliviranomaisten kynsiin kerran joutuu,
niin paluuta ei ole kuin ypöyksi.
En saa omia lapsiani takaisin turvalliseen kodin lämpöön
äidin luo joka rakastaa heitä yli kaiken.
Lapset vietiin taas kerran sen vuoksi kun minulle määrättiin masennuslääkkeet.
Onko teistä oikein että lapseni vietiin pois eikä minulle annettu edes mahdollisuutta
näyttää että pystyisin täysin huolehtimaan heistä?
Väkisin vain huostaan vaikkei ollut mitään kunnollista näyttöä etten olisi pystynyt
pitämään heistä huolta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jumala auttakoon teitä.
Ota yhteyttä Huostaan otetut lapset ry:n ( HOL ) facebook ryhmään, kerro siellä tämä asia,puhelinnumero löytyy sieltä ja yhteyshenkilö, siellä ne osaavat neuvoa sinua, ainakin siellä on henkilö, joka ohjaa sinua eteenpäin.