Eräs telottajista oli S - alkuinen sukunimi Liedon rauhakylästä tai Maariasta.
Tappaja myöhemmin surmasi itsensä - sekosi varmaan tunnonvaivoihinsa.
JoukkoOS oli JR 35. Isäni kertoi että tuo "S" oli mennyt vapaaehtoisesti
teloittamaan. Tapaus lienee jossain Viipurin lähellä tapahtuneen kesä-
heinäkuuss 1944. Teloittaja pakeni jonnekin ehkä ruotsiin jossa tappoi
itsensä.
Ikävä juttu. Suomen valtion kuuluisi maksaa korvausta uhreille sillä
tuollaiset pikaoikeudet eivät kuulu oikeusvaltioon.
Tappaja myöhemmin surmasi itsensä - sekosi varmaan tunnonvaivoihinsa.
JoukkoOS oli JR 35. Isäni kertoi että tuo "S" oli mennyt vapaaehtoisesti
teloittamaan. Tapaus lienee jossain Viipurin lähellä tapahtuneen kesä-
heinäkuuss 1944. Teloittaja pakeni jonnekin ehkä ruotsiin jossa tappoi
itsensä.
Ikävä juttu. Suomen valtion kuuluisi maksaa korvausta uhreille sillä
tuollaiset pikaoikeudet eivät kuulu oikeusvaltioon.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ainakin lappeenranna luhtiniemen teloitukseet olivat erään sotatuomarin
erikoisalaa. Sotatuomari oli vapaamuurari ja arkisto katosi salaperäisellä
tavalla.
Mainittakoon nyt, että tämä varatuomari Tapaninen oli hyvä ystävä maalaisliittolaisille Kekkonen-Korsimo sakille. Kekkonen itse Haminan vallien siviilitappaja. Korsimo rääkkääjä vankileiriltä ja sotakarkuri Turkuun jatkosodassa. Sellaisia sankarimiehiä sitä vaan on!
Eikä se arkisto hävinnyt, vaan Tapaninen poltti sen peloissaan itse. Siksi Huhtiniemen asiat eivät selviä, tai ne muut yli 400 "vankia, jotka katosivat" heinäkuussa 1944.
Ihmettelen miksi oripääläiset eivät vaadi oikeutta, mutta ehkä liika sidonnaisuus
kepuun estää sen. Toisella surmatulla oli kaksi pientä lasta. Toinen surmatuista
saattoi olla mulle jotain kaukaista sukuakin.
Kaikki oripääläiset ei varmaan tiedä mitä tapahtui v 1944.
Tiedän toisen ammutun nimen mutta en löytänyt sitä hautausmaalta, enkä
toistakaan jonka ikä ja kuolinaika olisi sopinuta. En kylläkään käynyt koko
hautausmaata läpi. Saattaa olla että he päätyivät täällä puhuttuun Luhtiniemen
joukkohautaan sotatuomarien toimesta.
Ampujan nimen tiedän ja aon sen täällä julkiistaa joskus. (Sxxxxxxa).
Eikös tuo Huhtiniemen alue käyty joku vuosi sitten läpi maatutkalla. Ei sieltä löytynyt kuin se tsaarinaikainen kolerahauta. Ja sitten ne 400 "teloitettua" olivat palanneet -44 kesällä takaisin joukko-osastoihinsa. Asia uutisoitiin selkeästi. Mutta jos lukee vain Loimaan lehteä ja kuuntelee outoja huhuja niin jutut Huhtiniemestä jaksavat vaan kiertää.
Vain puhtoisen valkoisen Suomen armeijan maineen vaalijat tietää "400 kadonneen palanneen joukkoihinsa". Tutkijat eivät, eikä numeronussijavääpelit, eikä mikään sukulaisten tietoverkko.
Silloin, kun tappotuomari Tapaninen poltti arkistonsa talonsa mukana, meni paperitodisteet. Savuna ne meni, kun silloisen sota-arkiston johtaja kyseli niiden perään ja Tapaninen olisi saanut ehdottoman vankeustuomion valtion salaisten paperien kätkemisestä ja säilyttämisestä.
Vallisaaren ja Suomen linnan bunkkeriarkistoista muuten ajettiin samoihin aikoihin venekuormin salaista sotilaspaperia Tilkan lämpölaitokseen. Kesähelteellä ei voitu kuumuutta ajaa vesipatteristoihin, joten laitettiin Meilahden sairaalan polttolaitos samaan tehtävän. Veljeni oli vilkuillut papereita, havaiten niissä juuri 1918 tappotuomiomateriaalia ja jatkosodan vastaavia. Sota-arkistossahan on monien viikkojen puutteet ko papereista, jota ei voitu tutkija Mrko Tikalle selvitää.
Kun arkistoja vielä poltettiin 1970-luvulla ja nyt ne "on uudelleenkäsitelty", kuten johtajan sanonta kuuluu. Ei koskaan enää voida todistaa 400 katoamisen syytä. Nyt on liikkeellä tutkimus, joka ei ole valmis, jossa kadonneiksi laittaakin luvun 640!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Tapanainen
Tapaus on kyllä todellinen, ja siitä on ollut lehtiartikkeleitakin. Arkistolaitoksen sotasurma-tietokanta kertoo, että Viipurin maalaiskunnassa, Juustilan kylässä ammuttiin 3.7.1944 sotamiehet R.K ja A.M yksiköstä 5./JR35. Muuan lehtijuttu tiesi kertoa, että joukkojen hajoamisen jälkeen oli miehiä koottu yhteen ja erään viiden miehen ryhmän mukaan oli laitettu kirje, jossa rykmentinkomentaja määräsi "ainakin pari miestä ammuttavaksi muille varoitukseksi". joukosta valikoituivat nämä kaksi nuorta miestä. Minkäänlaista oikeudenkäyntiä ei ollut, vaan komentaja sovelsi voimassa ollutta poikkeuslakia.
Toisella ammutuista jäi kaksi pientä lasta orvoiksi.
9600 kuoli sodassa muun syyn kuin vihollisen. Lukumäärä on hirvittävä, tietystii
onnettomuuksia oli paljon mutta missä on lähes 10 000 vainajaa ?????
Turenkissa kuoli junaonnettomuudessa vajaa 50, jne.
Ulskon ette teloitettuja oli 10x määrä virallisiin lukuihin.
Ei kannata trollailla noilla käsittämättömillä 'teloitusluvuilla'. Jonkun viiripään mielestä jokainen taistelussa kadonnutkin on teloitettu. No asiaan: jenkkien wwII:sta tekemän oman selvityksen mukaan 8% tappioista johtui muusta kuin vihollistulesta. Ja olihan tosiaan noita sattumuksia Suomen armeijassa. Krh:n putkiräjähdyksiä, miinaräjähdyksiä, koulutusammunnoissa eri aseilla sattuneita vahinkoja. Miehiä meni myös iikenneonnettomuuksissa, jäihin putoamisissa, työmaaturmissa jne. Ja vielä voi kysyä mihin sairastumiset tilastoitiin.
1918 ei ollut KRH eikä mitään kolautusammuntoja vaan toistappamista mm. Tampereella ammuttiin neljä päivää kaikkea liikkuvaa vielä antautumisenkin jälkeen.
Valkoinen valehistoria kyllä laski kaikki punikit moneen kertaan. Arkistot tosin Varatuomari Toivo Tapanainen poltti. Loput poltatti Kekkonen 1970-luvun alussa Tiĺkassa ja Meilahden lämpölaitoksessa. Siksi ei koskaan enää saada selvyyttä asioihin. Paavolaisen Valkoinen terrori .- kirja on viimeinen jossa on jotakin alkuperäistä tietoa. Nämä nykyiset pohjautuu poikien seikkailukirjoihin ja paskapuheisiin.
Kyllä antautumisen jälkeen suojeluskunta ja avustajat murhasivat 8500 - 9000 siviiliä.
Teloittajan sukunimi alkoi N -kirjaimella.
Ilmeisesti tämä Huhtiniemi Lappeenrannasa on vain yksi mahdollinen alue,kysyin aikoinaan eräältä asiaa läheltä seuranneelta henkilöltä tästä Huhtiniemen tapauksesta ja hän kertoi,että puolustusvoimat omistaa paljon maa-alueita Lappeenrannan ympäristössä,mutta niihin ei saada mitään lupaa mennä tutkimään mahdollisia joukkohautoja.
Kaukaalla sotien jälkeen ukot tiesivät kertoa, että yölliset autokuormat olisivat ajaneet Taipalsaareen ja palanneet tyhjinä takaisin. Kertojat oivat olleet työ- ja vartiopalveluksessa Lappeenrannassa, silloisessa siviileiltä tyhjennetyllä sotatoimialueella.
Onko vaikea ymmärtää että ei edes tälläistä 60-luvulla syntynyttä kiinnosta kiveäkään mitä olette sota-aikana tai varsinkaan 1900-luvun alussa touhunneet. Jos menisit vielä 1800 ja 1700 luvun mustaansurmaa kuka tartutti kenellekkin ja kuka salasi kuppansa niin sehän kiinnostaisi jo paljon enemmän. Kannattaa vaikka harrastaa säkkien imemistä niin saat elämälle jonkun tarkoituksen.
Juu, silloin ammuttiin, tehtiin huorin, oli äpäröitä ja pimeää viinaa. Ole onnellinen jos nyt osataan elää paremmin. Emme vain voi mitään jos teidän piti nostaa käsi veljeään vastaan ja nauttia tappamisesta. Ihmiset pärjäisivät paljon paremmin ilman politiikkaa, uskontoa ja silmiä. Kuole katkerana jos siltä tuntuu mutta voit sen tehdä ihan yksinäsi. Katso vaikka olympialaisia ja kannusta Pohjois-Koreaa.
Jutun juuri ei olekaan siinä, että karkureita on teloitettu, vaan siinä että tämä asia kielletään ja salataan. Maailmansodan kaoottisissa loppukahinoissa karkurien ampuminen oli yleistä jokaisessa armeijassa. Miksi siis yritämme uskotella itsellemme, ettei tällaista voisi Suomessa tapahtua?
Yksikin syytön teloitettu on liikaa - monelta meni hermot ja he olisivat
tarvinneet jotain muuta kuin nikkeliä, omien sotilaiden ampuminen on
hirvittävä rikos.
Se että puna-armeija ja saksa tappoi omiaan kuin solkenaan ei saa olla
mikään puolustus - olemme pohjoismaa ja demokratia, historian valkoiset
läikät tulisi täyttää.
Katsoin juuri viikonloppuna sotasurmatietokantaa 1939-1945 ja kyllä siellä näkyi katsomassani tapauksessa kuolisyynä teloitettu. Ja tästä tapauksesta löytyy vielä valokuvia kenttäoikeudesta. Pidän salaamisväitteitä aika kohtuuttomana yleistyksenä.
Huvittaa vain nämä satavuotta myöhäsä historioitsijat. Toki usein on että lähihistoria ei tunnu tärkeältä ja kauempana on mielenkiintoisempia asioita. Mutta on paljon helpompi katsoa vain lähihistoriaa ja mieluummin tulevaan. Tuskin noista ajoista täydellistä todellisuutta saa kukaan. Kuka ampui kuinka monta? Ja mitä väliä ja hyötyä siitä olisi. Ihan sama kuin joku kertoisi että Napoleonilla oli avioton lapsi tai ampui 200 norjalaista. Ketä se opettaa tai hyödyttää? Kaikki kuolleita. Ketään ei saa tuomiolle. Onko joku viisaampi että kuulee isoisänsä ampuneen jonkun, olosuhteissa joita ei kukaan pysty selittämään. Tai kuulee että isoisä ammuttiin jossain. Oliko karkuri, seonnut vai mitä? Kukaan ei pysty puolustautumaan tai selittämään. Sinäkö tai joku muu olisi oikeutettu tuomitsemaan teoista joista ei ole mitään todisteita? Ehkä huhuja tai arveluita. Jos Eino ampui Sepon. Niin miten näytät toteen mitä tapahtui tai onko se varmasti totta. Tuskin olisi onnistunut silloin tuoreeltakaan ja ei varsinkaan enää. Eikä oikeasti kiinnostakkaan ketään. Sodassa tapahtuneita raakuuksia ei kannata kaivella, enemmin ihmetellä miten mikään maapalsta, aate tai syy voi olla niin suuri että sen vuoksi tapetaan, laitetaan miljoonien ihmisten elämä pilalle? Mikä oli se voima että jotkut eivät suostuneet tappamaan toisia edes kuoleman edessä? Jos se voima olisi kaikilla ei sinunkaan tarvitsisi nyt kaivella vanhoja hautoja ja mörköjä etsiä tai keksiä.
Älä nyt hae Napoleonia apuun vaan pysytään asiassa. Olet melko nuori
etkä ymmärrä näitä asioita. Nyt näistä asioiista voi puhua kun ei ole
neuvostoliittoa kieltämässä ellei sitten eu-kiellä. Koko sotaa ei olisi
ollut elleivät eu NL kummisedät olisi sitä masinoineet. Lännen avulla
NL kävi suomen kimppuun amerikkalaisilla lentokoneilla !
=D
Saitte sitten eu:n sotkettua tähänkin. Japanilta odotetaan anteeksi pyyntöä raakuuksista WWII osalta. Saksa teki mitä teki. Sen kaupunkeja sitten pommitettiin kostoksi. Suomen voi tulkita olleen Saksan apuna tai sitten pakotettuna siihen. Talvisodasta ei ole hirveästi ristiriitoja, NL aloitti. Taustalla oli Saksan kanssa tehty sopimus. Jatkosodassa sitten haettiin korkojen kanssa. Osa odotti suur-Suomea. Saksan häviöön uskon harva, eikä syyttä. Se oli edennyt yskähtelemättä kaikkialla. Voittajat kirjoittaa historian mutta syyttömiä ei ole mikään valtio. Erittäin vaikea ollakkaan ja jälkikäteen helppo tuomita. Mutta näistä voi kaivaa nenää loputtomiin. Miettisit vaikka syitä nais-Leijonien Ruotsi tappioon. Ajankohtaisempaa.
Sori, mut en yhtään jaksa lukee noita sun juttujas. Vaikuttaa aika väsyneeltä.
Eikö olekkin. Jo kuolleen sukupolven kaivelua. Ei kannata eikä kiinnosta. Ehkä teloitettiin sata, ehkä ei. Näiden kirjoitusten aika on kuollut jo nälkään monta sataa Afrikkalaista. Ois pelastettu tietokoneiden hinnalla ja nettimaksuilla. Tosin ei sekään kiinnosta. Liian kaukana.
Historiallisten tosiasioiden pohtiminen on sivistyneiden ihmisten hommaa ja hyvin tarpeellista. Sinun juttusi on aika väsynyttä.
Siihen Huovintien reunalle pieneen mökkiin tuli 1944 syksyllä Haikonen- niminen mies, oka rehenteli olleensa ampumassa karkureita Ilomantsissa.
Ja muuten Silvo Sokka lensi jo rakettikoneella 1948. Rehenteli oikein kaikilla isoilla lehdillä. Tapausta ihmeltiin oikein ulkomaillakin. Kansainvälinen kriisikin oli lähellä mutta onneksi suomalaiset saivat hyssyteltyä sen piiloon. Olisi aika jo sekin totuus kertoa.