Kaksikielisyydestä

Tämä on tarkoitettu eestiläis-suomalaisten perheiden lapsille ja heitä läheltä seuranneille.

Onko tavallista, että suomalaisen ja eestiläisen lapset puhuvat pienestä pitäen kumpaakin kieltä? Miten ympäristö suhtautui, jos kielet menivät teillä sekaisin? Kerroitteko koulussa ja kaveripiirissä, että olitte puolieestiläisiä, vai oliko parempi olla mainitsematta asiasta? Oletteko joskus huomanneet, että nimenomaan eestin ja suomen sekaisin tai vuorotellen puhumiseen suhtauduttaisiin eri tavalla kuin siihen, että toinen kieli on englanti, saksa tai ranska? Minun sukulaisistani muutama puhuu toisena kielenään ruotsia, mutta en ole juuri huomannut heillä kielten sekoittumista.

Kyselen, koska mieheni on eestiläinen ja haluamme keväällä syntyvän lapsemme oppivan myös hänen kielensä. Minua kuitenkin mietityttää se, onko monilla puoliksi eestiläisillä ikäviä kokemuksia viron puhumiseen puuttumisesta. Ääriesimerkkejä kaksikielisyyden suoranaisesta kieltämisestä on Sofi Oksasen romaanissa "Stalinin lehmät", joka ilmeisesti perustuu osittain kirjailijan omiin kokemuksiin.

Käytättekö aktiivisesti kumpaakin kieltä? Ovatko monet viettäneet osan lapsuudestaan Virossa tai lähteneet aikuisina sinne töihin? Onko kaksikielisyys vaikuttanut opintoihinne? Ovatko jotkut teistä toivoneet, että kahden kielen puhumistanne olisi rohkaistu enemmän?
0170
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei viela vastauksia.

Kommentoi aloitusta


pikkubellu kirjoitti:

Tämä on tarkoitettu eestiläis-suomalaisten perheiden lapsille ja heitä läheltä seuranneille.

Onko tavallista, että suomalaisen ja eestiläisen lapset puhuvat pienestä pitäen kumpaakin kieltä? Miten ympäristö suhtautui, jos kielet menivät teillä sekaisin? Kerroitteko koulussa ja kaveripiirissä, että olitte puolieestiläisiä, vai oliko parempi olla mainitsematta asiasta? Oletteko joskus huomanneet, että nimenomaan eestin ja suomen sekaisin tai vuorotellen puhumiseen suhtauduttaisiin eri tavalla kuin siihen, että toinen kieli on englanti, saksa tai ranska? Minun sukulaisistani muutama puhuu toisena kielenään ruotsia, mutta en ole juuri huomannut heillä kielten sekoittumista.

Kyselen, koska mieheni on eestiläinen ja haluamme keväällä syntyvän lapsemme oppivan myös hänen kielensä. Minua kuitenkin mietityttää se, onko monilla puoliksi eestiläisillä ikäviä kokemuksia viron puhumiseen puuttumisesta. Ääriesimerkkejä kaksikielisyyden suoranaisesta kieltämisestä on Sofi Oksasen romaanissa "Stalinin lehmät", joka ilmeisesti perustuu osittain kirjailijan omiin kokemuksiin.

Käytättekö aktiivisesti kumpaakin kieltä? Ovatko monet viettäneet osan lapsuudestaan Virossa tai lähteneet aikuisina sinne töihin? Onko kaksikielisyys vaikuttanut opintoihinne? Ovatko jotkut teistä toivoneet, että kahden kielen puhumistanne olisi rohkaistu enemmän?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu