Ostin eräästä kaupasta alekorista diafilmejä joissa oli viimeinen käyttöpäivä 9/2004. Voiko filmejä enää käyttää ja säilyykö ne jääkaapissa vielä vaikka vuodenkin verran ? Osassa niistä oli ASA 64. Millaisissa olosuhteissa tällä voi kuvata ? Voiko enää näin syyspimeällä ja miten sisätiloissa?
diafilmit, joista viim. käyttöpäivä umpeutunut
niiskuneiti
151684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minulla ainakin on se käsitys, että hyvin säilytettynä(paras pakastearkku)filmi säilyy lähes muuttumattomana.Itse olen omasta pakasteesta ottanut filmin, joka on mennyt vuoden yli viimeisen käyttöpäivän ja ei mitään vikaa.Nykyään jos vaikkapa haluaa filmiä halvalla, tilaa Saksasta kunnon erän, pistää pakkaseen, niin rauhassa voi vielä 5-6 vuodenpäästä käyttää,Saksasta kun saa suuremman myynnin johdosta todella tuoretta filmiä.
64 ASA:nen filmi tosiaan on hyvien valaisuolosuhteiden filmi ja syksyllä voi tarvita jalustan tai yksijalan käyttöä, koskapa valotusajat tulevat melko pitkiksi.Muuten erinomaista filmiä, värit loistavat ja rae todella pientä.
Kiitos vastauksesta. Onko sinne Saksaan jotain nettiosoitetta vai mistä niitä diafilmejä voi tilata ?
Ehkä saksanmaalla paras nettiosoite filminostoon on www.technikdirect.de. Muutenkin tuossa firmassa löytyy kaikkea valokuvaukseen liittyvää.Kannattaa tilata kaikenlaista tarpeellista samalla kertaa, toimituskulut 20€/tilaus ja homma hoituu ainoastaan luottokortilla.Tuossa firmassa ehdottomasti laajin valikoima ja hintakin kohdallaan.Tarvittaessa saa diafilmiäkin jopa metritavarana, jos omistaa purkituslaitteen ja tyhjiä kasetteja, joita kai on myös tuon firman valikoimassa.
Helpointa on marssia lähimpään valokuvausliikkeeseen ja pyytää tilaamaan tuoretta tavaraa. Vaatikaa palvelua, älkää turhan takia tehkö tilauksia netistä!
Niin voi tuota nettitilausta harrastaa myös kotimaisten firmojen saitelta, hyviä osoitteita ovat www.telefoto.fi, www.fotohertell.fi ja www.studioKMV.com, joissa hinta myös kohtuullinen ja mustavalkofilmien kohdalla ei isoa eroa ulkomaisiin saitteihin.Parempien diafilmien kohdalla hintaero on yli 30 % tällä hetkellä.Kyllä hajaasutusalueella etäällä isoista kaupungeista alkaa nettitilaus olla ainoa vaihtoehto, jos aikoo dia- tai MV-filmiä hankkia, jokamiehen värinegaa löytyy ehkä suppea valkoima ja niissäkin saattaa olla viimeinen käyttöpäivä lähellä ja jos huoneenlämmössä on säilytetty(asiantunteva liike säilyttää pakasteessa), niin ei varsinaisesti ostohaluja lisää.
Kyllä vähän vanhentuneet filmit tavalliseen räpsyttelyyn käy hyvinkin, riippuen säilytyksestä.
Kannattaa tietenkin kokeilla jos on useampi rulla ja mihinkään tärkeään en käyttäisi. Mulla on pari rullaa -89 mallista keinovalodiaa ja - 98 samaten. Pitää vielä kypsytellä vähäsen ja kuvata sitten vähän "taidetta" ;-).
64 ASAisen käyttökohteet on filmikohtaisia. Tavallinen päivänvalofilmi on tarkoitettu suhteellisen kirkkaaseen valoon, mutta Kodakin EPY 64 keinovalodia on diafilmien aatelia: Tarkoitettu keinovalossa kuvaamiseen pitkillekin valotusajoille, jolloin sen väritasapaino pysyy paremmin kohdallaan kuin monen muun nopeamman filmin. Vastaava 160 ja 320 ASAinen ei kestä yhtä pitkiä valotusaikoja ilman että värit lähtee kippaamaan jonnekkin päin.
Itsellä aikanaan aloitellessa dia kuvausta sain n.pari vuotta vanhoja kodak 64 asa filmiä toimivat kyllä ihan hyvin.Mitä epäherkempi filmi niin sitä pisempään se yleensä säilyy.Asa 400-800 huononee jo paljon nopeammin.Asa 64 on hyvä filmi esim. kesäisiin kuviin myös kevään aurinkoiset ulkokuvat sopivia.Hyvällä kameralla isot aukot/pitkät ajat pärjää myöskin hämärämmässä.Ei liikkuvien kuvaukseen.Diafilmi ei maksa sen enempää oli yksi tai kaikki onnistunut.Kehitys hinta menee aina kehystys maksaa lisää.
Kehityksen ja kehystyksen hinta riippuu ja roikkuu vähä siitäkin, puhutaanko Kodachromesta vai Ektachrome-tyyppisistä E-6 prosessin filmeistä.
Mikä ero on extra- ja kodakchromella ?
Perusasiaa.
Kodachrome-diat sisältävät kehityksen, paikotellen myös kehykset. Kehitetään Sveitsissä, kestää pari viikkoa. Väritekijät lisätään kehitysprosessissa, joka on varsin mutkikas, 60 vaihetta sanoi joku nähnyt. Saavutetaan erinomainen terävyys ja värien kestävyys. Klassikko oli Kodachrome 25, hitain. edesmennyt. Rinnalla Kodachrome 64, yleisfilmi hyvään valoon. Uusin herkkä Kodachrome 200, synkän pohjoisen pimeyteen.
Likimain kaikki muut diafilmit ovat Ektachrome-tyyppisiä. Niin Fujit kuin Agfatkin. Nykyiset tuntee koodin E-6. Prosessi on yksinkertaisempi ja kehittämöitä on Suomessakin monta. Kiireinen saa parissa tunnissa. Herkkyysvalikoimasta löytyy myös superherkät, jopa yli 400 ISO. Prosessia rukkaamalla (aika tai lämpö) voidaan myös ylikehittää alivalotettu filmi, puhutaan prässäämisestä. Uusimmat hitaat Fujit esimerkiksi ovat terävyydeltään hyvin lähellä KR64-tasoa. Se on syönyt KRn suosiota, samoin hinta.
Näitten ulkopuolelle jää vain mv.dia Agfa Scala, joka käväsee Pariisissa liemissä tai itse tehty mv-kääntökehitys mille vaan hitaahkolle mv-filmille.
Paradoksi on Kodachromen hyvä ajallinen säilyvyys mutta heikko valonkesto projektorikäytössä. Mutaman kymmenen tunnin oleilu projektorilampun hohteessa haalistaa värejä. Ektachromet ei kestä ajallisesti yhtä kauvaa, mutta projektorikäyttöä sietävät paremmin. Täydellisyyteen pyrkivä klassinen diakuvaaja käyttää Kodachromea, mutta tekee tai teetättää siitä esityskopiot Ektachromelle. Ei mitään järkeä, vaikka totta onkin.
Aihetta käsitellään ajoittain
www.valokuva.net
keskustelut/kuvaus filmille
Paljonko se kopiointi maksaa ? Tuleeko halvemmaksi kopioida itse dialta dialle ja kehittää filmi ?
Kun asiakas lähettää tai vie filminsä, niin katsotaanko kehittämöissä, että tuossa tarvitaan prässäämistä vai pitääkö sitä erikseen pyytää ?
Prässääminen tapahtuu kehitysvaiheessa silloin, kun olet vaikkapa valottanut 400 ASA:n 800 ASA:n mukaan.Silloin pitää kehitysvaiheessa mainita asiasta ja yleensä siitä tulee lisähintaa.MV-kuvauksessa tuo on hyvinkin tuttua ja selvät taulukot kehitysajoista eri herkkyyksille löytyvät mm. netistä.
Selvyyden vuoksi: Koko rulla valotetaan samalla herkkyydellä. Prässääminen aavistuksen heikentää laatua ja maksaa lisää, joten ei sitä kannata tehdä jos valo muuten riittää.
Tulee, jos on laitteet ja taitoo, ettei mene paljoa aineita haaskuuseen. Kopioitaessakin laatu heikkenee, jyrkentyy jne, joten ei sitäkään huvikseen kannata tehdä. Tuossa alempana keskustelussa "diojen kopiointi paperikuviksi" siitä onkin juttua, samat ongelmat.