Tässä päivitetty ranking parhaista opinahjoista, ettei tarvitse arpoa ja arvailla. Kriteerit ja metodit löytyy linkistä. Sijat noudattavat yliopistojen osalta hyvin sitä mitä muutkin rankingit, mutta tässä mukana lisäksi Suomen amkit, koska korkeakouluiksihan ne muualla maailmassa luetaan. Suomessa yliopistot tulee ensin, amkit sitten, poikkeuksena Teatterikorkeakoulu ja Taideakatemia ja pienet yliopistokeskukset. Niiden ja amkien sijoitusta yliopistoihin nähden laskee julkaisutoiminnan vähyys. http://www.webometrics.info/en/Europe/Finland
TOP10-Päivitetty lista
Metropolia 1. amkeista
5217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Metropolia on korkeammalla sijalla kuin Hanken, Sibelius Akatemia tai Lapin yliopisto. Sitten tulee pitkä liuta muita amkeja ja loput taideyliopistot. Oikeastaan tulos ei yllätä.
"Tässä päivitetty ranking parhaista opinahjoista, ettei tarvitse arpoa ja arvailla. Kriteerit ja metodit löytyy linkistä."
Mutta mitä tällä tiedolla oikeastaan tekee?
Kyseinen listaus luokittelee korkeakouluja niiden "web-näkyvyyden" tai vastaavan perusteella:
"Web indicators are considered as proxies in the correct, comprehensive, deep evaluation of the university global performance, taking into account its activities and outputs and their relevance and impact."
Toisaalta, tuossa rankingissa on nähtävästi hyviäkin puolia, koska sivulla väitetään, että se huomioi muita rankingeja paremmin myös humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat ja korkeakoulujen "kolmannen tehtävän". Myönnän kuitenkin, etten ainakaan pikaisella lukemisella ihan täysin ymmärrä, miten sivustolla mainittu "composite indicator" muodostuu ja toimii (http://www.webometrics.info/en/Methodology). Ehkäpä ketjun aloittaja voisi tätä selventää.
Lisäksi hakijan kannalta huomioitavaa: " Candidate students should use additional criteria if they are trying to choose university. Webometrics ranking correlates well with quality of education provided and academic prestige, but other non-academic variables need to be taken into account."
------------
"mutta tässä mukana lisäksi Suomen amkit, koska korkeakouluiksihan ne muualla maailmassa luetaan."
Totta, mutta syy ei ole yksiselitteisesti tuo, vaan tämä:
"[T]here is no classification of the different institutional types, so research-intensive universities are listed together with community colleges or theological seminaries. However the rank segregates all of them so it is not difficult to build sub-rankings for those interested."
Lisäksi joukossa on muutama yliopistokeskus ja vastaava, jotka siis todellisuudessa ovat eri yliopistojen alaisia, joten niitä ei pitäisi erikseen listalla näkyä, ja lisäksi jjoku ihmeen "The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network" (eli jonkinlainen yliopistoverkosto) sekä muutama konservatorio - miksi?
Kaikki tämä hölinä nyt lähinnä siksi, että jos näitä listauksia tuijottaa kritiikittä eikä välitä selvittää taustoja, niin metsään voipi mennä.
-----------------
Terveisin kahdessa suomalaisessa yliopistossa, yhdessä ulkomaisessa yliopistossa, useammassa eri avoimessa yo:ssa opintoja suorittanut ja vieläpä kahdessa amk:ssakin opiskellut ja tutkinnon yliopistosta ja amk:sta suorittanut ja eräässä amk:ssa ajoittain työskentelevä ranking-kriittinen henkilö.
Ainahan kritiikkiä saa esittää, mutta mieluiyen rakentavadti. Eli olisko tarjolla jokin parempi tapa kuin tämä nyt käytössä oleva?
Miksi puolueettomia rankingeja tarvitaan?
Jos puolueettomia rankingeja ei tehdä, niin ihmiset arpoo täällä keskenän tyyliin "mikä on paras, Metropolia, Laurea vai Haaga-Helia"?
Tai sitten vielä pahempaa, joku maalaisliittolainen toimittaja tekee mukatieteellisen tutkimuksen, jolla saa oman paikkakunnan opinahjon näyttämään parhaalta. Kysehän on nimenomaan siitä, mitä asioita vertaillaan. Ainahan kaikista amkeista hyviäkin asioita löytyy, ja niitä asioita kun tutkimuksessa arvottaa enemmän ja jättää vähemmälle huomiolle sellaiset, mitkä ei ole omassa amkissa hyvin, niin näyttää, että oma on paras. Vaikka niin, että jos koulu on saanut kunnalta ilmaiset tilat, niin se kannattaa huomioida kustannustehokkuudessa, koska ei ole vuokrakuluja. Tai jos oma koulu ei ole yliopistokaupungissa, niin painottaa keskeyttämisprosenttia ja valmistumisaikaa, koska yliopistokaupunkien amkeilla liikkuvuus yliopistojen ja amkien välillä näkyy keskeyttämismäärissä (moni aloittaa opinnot amkissa ja jatkaa loppuun yliopistossa, jos pääsi sisään vasta 2. tai 3. hakukerralla) tai opintojen venymisenä jos tekee kahta tutkintoa. Lisäksi kaupungeissa moni on töissä koko opiskeluajan, mikä myös usein venyttää opintoja, vaikka ei olekaan pois työuran pituudesta.
Miksi web-näkyvyyttä mitataan?
Web-näkyvyys on tärkeä mittari, joka kertoo mm onko opinnäytetyöt ja muut tutkimukset ja artikkelitt julkaistu verkossa ja viitataanko niihin muissa julkaisuissa. Viittaukset kertovat laadusta ja yhteiskunnallisen tehtävän täyttämisestä, osallistumisesta vuoropujeluun. Julkaisujen määrä omaan pöytälaatikkoon tai kirjaston pölyhyllyyn ei ole enää nykyään niin hyviä mittareita.
Ja siis olihan tässä mittauksessa uitakin asioita otettu huomioon, kuin vain web-näkyvyys, ne löytyy sieltä linkistä.
"Jos puolueettomia rankingeja ei tehdä, niin ihmiset arpoo täällä keskenän tyyliin "mikä on paras, Metropolia, Laurea vai Haaga-Helia"?"
Niin, mutta mitä merkitystä tällä kaikella on? Miksi moista aihetta ylipäänsä pitää "arpoa" täällä? Onkohan kyse lähinnä siitä, että voi pönkittää omaa itsetuntoaan? Jos näin, niin miksi ihmeessä?
Ja etenkään perusopiskelijoiden väliseen väittelyyn oman opinahjon "paremmuudesta" tällaiset rankingit eivät oikein ole omiaan - saati sitten siihen, että joku alkaisi valita opiskelupaikkaansa moisten perusteella. Mutta tässä tapauksessa on sentään hyvää se, että tekijä(t) mainitsee/mainitsevat, kuten jo edellä huomautin, ettei kyseistä rankingia kannatta tuijottaa liikaa valitessaan opiskelupaikkaa.
Lisäksi ainakin Suomen kohdalla listauksen luotettavuutta heikentää siis se, että mukana on noita mainitsemiani yliopistokeskuksia, konsevatorioita ja muita
kummallisuuksia. Tuo viittaisi siihen, että kovin mekaanisesti on tuo ranking toteutettu. Toki tekijä(t) mainitsee/mainitsevat, että pyrkivät perkaamaan listoilta pois sinne kuulumattomia oppilaitoksia - mutta tällä hetkellä siis tuossa Suomen listalla on ylimääräisiä "oppilaitoksia" ja kummallisuuksia.
"onko opinnäytetyöt ja muut tutkimukset ja artikkelitt julkaistu verkossa"
Kaikki amk-opinnäytetyöthän päätyvät verkkoon theseuksen (http://theseus.fi/) kautta - eivät välttämättä oppilaitoksen omien nettisivujen kautta. Theseuksessa voi julkaista myös muita papereita opinnäytetöiden lisäksi. Huomioikohan webometrics tätä mitenkään?
Tai miten tuo webometrics huomioi esim. sen, että iso ja monialainen laitos tuottaa hyvin monenlaisia ja eri alojen tutkimuspapereita, ja on kai siten luonnollista, että se saa mahdollisesti enemmän viittauksia kuin pienempi ja/tai harva-alaisempi laitos? Ehkä methodology-sivu vastaa näihin kysymyksiin, en tiedä. Sivustolle ei juuri nyt pääse.
Joka tapauksessa kaikki päättötyöt, tutkielmat ja tutkijoiden kirjoittamat paperit ovat - eivät pöytälaatikoissa - vaan siis kirjastoissa, ja kirjastojen tietokannathan ovat saatavilla, ja näin ollen myös kyseiset paperit ovat saatavilla vaikka eivät digitaalisessa muodossa olisikaan. Netti on siis pohjimmiltaan vain työkalu, joka helpottaa julkaisemista ja tiedonsaantia.
Hieman sivuhuomiona voisi mainita, että on myös esitetty väitteitä, että netti rajoittaa (ainakin yksilötasolla) maailmankuvaa - kyseessä on ns. filter bubble. Taustalla on se, että kun esim. Googlen hakualgoritmi personoi hakuja käyttäjän aiempien hakujen perusteella, ikään kuin vastakkaiset näkemykset (~hakutulokset) jäävät pimentoon.
Lisäksi, mikäli webometrics ei tee hyvinkin tarkkaa laadullista erottelua, niin mukanahan voi olla ties mitä julkaisuja, jotka nyt vain on satuttu pistämään nettiin.
Tällä hetkellä webometrics-sivusto on siis pahasti jumissa, joten juuri nyt ei pääse tarkemmin lueskelemaan methodology-sivua.
"joku maalaisliittolainen toimittaja tekee mukatieteellisen tutkimuksen, jolla saa oman paikkakunnan opinahjon näyttämään parhaalta. "
Totta kai moinen "tutkimus" on vielä turhempi tekele.
Mutta siis nimenomaan keskiverto-opiskelijan ja hakijan kannalta nämä rankingit ylipäänsä ovat melko turhia. Toisaalta tuossa kyseisessä tekstikappaleessa listaamasi asiat ovat sellaisia, jotka jopa vaikuttavat päivittäiseen opiskeluun ja ovat näin ollen opiskelija- ja hakijanäkökulmasta kenties htärkeämpiä asioita kuin nyt vaikkapa se, onko joku oppilaitoksen opettaja kovin ahkera julkaisemaan netissä tekeleitään. Vai kuinka moni esim. täällä kirjoittavista on muka innolla lukenut jotain opettajansa julkaisemaa, ja jos on, niin miten iso merkitys sillä loppujen lopuksi on ollut?
Erinäiset julkaisu- ja tutkimusasiat alkavat olla tärkeitä lähinnä jatko-opintovaiheessa, mikä ei varsinaisesti amk-kenttää edes kosketa. Perustietämys eri aloista leviää peruskoulutuksen myötä - erikoistuneempi tai rajatumpi ja syvempi tietämys on merkityksellistä lähinnä tutkijavaiheessa.
Voi, kyllä julkaisuilla on väliä amkissakin. Ei siksi että perusopiskelijat niitä lukisi, vaan siksi että amkien työelämäprojektit tuottavat sellaista ajankohtaista tietoa, jota ei yliopistojen tutkijankammioissa synny. Tiedosta on hyötyä opetuksessa, opetuksen suunnittelussa, ops-työssä, uusien koulutusohjelmien suunnittelussa ja aloituspaikkojen suuntaamisessa yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Opiskelija hyötyy tästä niin, että koulutuksen sisältö on hyvä ja pääsee paremmin töihin.
Eikä tämä nyt tarkoita etteikö tietysti tieteellisistäkin julkaisuista ole hyötyä amkeille. Opetus kuitenkin aina perustuu tieteelliseen tietoon. Jos tieto on hyvin opettajan hallussa, se heijastuu opetuksen tasoon. Suurin osa amk-opettajista, jotka julkaisevst tieteellisiä artikkeleita, tekevät sen jonkin yliopiston kautta, ei amkin nimissä. Yliopistoilla on tiedepiireissä enemmän arvovaltaa ja keskinäiset piirit ja koulukunnat. Se on myös luontevaa,koska suurin osa amkien yliopettajista on jossain vaiheessa uraansa työskennellyt yliopistolla tutkijoina tai opettajina, ja monethan opettavat edelleen molemmissa, sekä amkissa että yliopistolla.