Oletteko kokeneet sellaista? Mitä se on?
Millaista on myötähäpeä?
ei tiedä?
17537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Varmaan se on sitä kun ihmiset luulee tietävänsä kaikenlaista vaikka ei tiedä.
Ehkä hävettäisi itseä niiden puolesta ketkä levittelee perättömiä. Ja vaikka jotain perää olisikin, niin tiedostaen kuitenkin samalla miten se mahdollisesti vaikuttaa johonkin. Sellainen toiminta saattais hävettää.
Ai, mua ei yhtään hävetä sellainen. Ihminen on oman itsensä käyntikortti, hyvässä ja pahassa. Puheista huolimatta, suoruus on hyve! Jokainen täysjärkinen tiedostaa puheet ja "puheet" Asenne ratkaisee aina!
"miten se mahdollisesti vaikuttaa johonkin" Ihminen vaikuttaa itse siihen miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja vain totuudella on merkitystä! :D
No saan varmaan kuulla totuuksia (puolin ja toisin) kun päästään puhe etäisyydelle. Suoruus, se on hyvä. Sitä tässä on jo yritetty. Meillä kaikilla on se ihminen jossain kenen kanssa sitä haluaa sen kontaktin. Koitetaan kukin hoitaa yhteys siihen omaan. Sinä kuin minä. Sulle myös tsemppiä.
Useinkin, ja se on kauheaa. Mua jännittää esim. sketsiohjelmia seuratessa, että onnistuuko joku koomikko olemaan hauska, ja sitten jos ne vitsit on ihan tyhmiä tai kuivia tai vaan pervoja, eikä naurata ketään, se epäonnistumisen myötähäpeä on hirveää. En pysty yhtään katsomaan esim. Putousta tai Idolsien karsintoja, se on liian tuskallista. Enkä itsekään tajua että miksi se, jos joku mokailee tv:ssä, mua rasittaa, mutta ihan tuntuu siltä kuin itse olisin siellä lavalla nolaamassa itseni... :-(
Mitä se kertoo sinusta itsestäsi?
Jaa-a, hyvä kysymys. Jos tiedät niin miksi kysyt? Ehkä mä olen harvinaisen empatiakykyinen, koska samaistan itseni niihin noloihin tilanteisiin, joita näen toisten kokevan teeveessä?
Harvinaisen empatiakykyinen tuntisiko myötähäpeää vai myötätuntoa?
Narsisseja ruukkuusi, t. =)
Empatiakykyinen osaa eläytyä toisen ihmisen tunteisiin (esim. tuntee nolossa tilanteessa häpeää), sympatiakykyinen taas vain suhtautuu siihen mitä toinen tekee tai kokee (esim. kokee myötätuntoa säälittävää tapausta kohtaan). Eli puutarhuri on hyvä ja kaataa vain itselleen, asenteesi kyllä kertoo paljonko sinä osaat tai haluat ymmärtää lähimmäisiäsi...
Se on jo joka kerta kun avaa telkkarin niin valitettavasti tulee myötähäpeän tunne katsoessa näitä epätoivoisia wannabe-"julkkiksia". Ei voi mitään, ilmeisesti se on viihdettä kun nämä ihmiset pääsee nolaamaan itseään.
Oikeasti lahjakkaat ihmiset jää pellejen varjoon, näin Suomessa.
En halua katsoa pellejä joten tv:n katselu on jäänyt minimiin.
Myötähäpeää.. olen tuntenut sellaisia ihmisiä kohtaan, ketkä saavat esim. raivokohtauksia julkisilla paikoilla, lisäksi sellaisia turhan pröystäileviä ihmisiä kohtaan. Kun näkee muiden ilmeet ja tämän suur egoistin, niin.. huuh. Hävettää toisen puolesta jos ei itse huomaa omaa käytöstään. Yrittää esim. saada toiset kateellisiksi tai nostattaa itseään jalustalle. Lisäksi hävettää sellaisten ihmisten puolesta ketkä pilkkaavat muita, toisten epäonnistumisen takia. Se on julmaa ja en voi ymmärtää sellaista.
En häpeile esim. jos joku nolaa itsensä yrittäessään jotakin uutta. Harrastus yms. Sehän on vain hauskaa ja hienoa että uskaltaa yrittää ja laittaa itsensä likoon.
Hänen käytöksensä.
Kiusantekonsa.
Mitätöimisensä.
Pilkantekonsa.
Halventamisensa.
Väheksyntänsä.
Tunnen suunnatonta myötähäpeää aikuisen ihmisen käytöksestä.
ei toi oo a i k u i s e n ihmisen käytöstä.
voihan se olla aikuisen, sellaisen joka haluaa heittää kuraa toisen päälle, kyllähän näitä löytyy.
pitäisi joutua tuollaisen kohteekssi.
Harvoin tunnen myötähäpeä. Yleensä näen tilanteet yksittäisinä kohtauksina, johon jokainen sortuu tavalla tai toisella. On varmaan niitä, jotka ei millään mokaa. Musta tuntuu, että mä oon syntynyt mokaamaan. En oikeasti jaksa piehtaroida mokissa kauan, uskon että on myös ihmisiä, jotka näkee minutkin vain inhimillisenä ihmisenä joka römpsyilee avoimesti. Automaattisesti pidän itse myös ihmisistä, jotka ei niin välitä jos tuli mokattua ja osaavat nauraa siinä itselleen. Oli mokaaja tai ei hyväntahtoisuus ihmisessä kiinnostaa, negatiivisia ihmisiä yritän vältellä, vaikka kuinka osaa käyttäytyä.
Tietynlainen hulluus...
häpeää toisen puolesta.
kokea myös omaa itseään kohtaan, omia toimia kohtaan, näin uskoisin, ainakin
kun ajattelen tekemisiäni niin voin sanoa tuntevani myötähäpeää itseäni kohtaan.