Onko missään tutkimusta, josta selviäisi aurinkosähköpanelijärjestelmän valmistamiseen kokonaisuudessaan kulunut energian määrä? Kiinnostaisi verrata tätä paneleiden elinikänään tuottamaan energian määrään.
Panelien piikennojen, peitelasin, alukehyksen, akustojen, kaapeleiden, säätimien ym. valmistaminen sitoo käsittääkseni paljon luonnonvaroja ja energiaa. Saadaanko tätä koskaan takaisin Suomen oloissa?
Panelien piikennojen, peitelasin, alukehyksen, akustojen, kaapeleiden, säätimien ym. valmistaminen sitoo käsittääkseni paljon luonnonvaroja ja energiaa. Saadaanko tätä koskaan takaisin Suomen oloissa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei tässä asiassa kannata miettiä tuota valmistukseen käytettävää energiaa, ihan sama kun vertaisit pölynimurin valmistamista harjaan ja kihveliin, ei sitä imurin energiaa mistään takaisin saada, ei ole edes tarkoitus saada.
Jos ajattelet että ei tehtäisi paneeleita ollenkaan, vaan vietäisiin tuo valmistukseen käytetty energia suoraan kesämökille, niin huomaat itsekkin miten ulkona olet tässä asiassa.
Sähköttömillä mökeillä ympäristötaseesta ei olekkaan kysymys, mutta paneleita asennetaan kiihtyvaan malliin jopa asutustaajamiin eko-ekona. Jos panelin tuottama energia ei käyttöikänään ylitäkkään sen valmistamiseen käytettyä energiaa, niin mistään ekoenergiasta ei voida puhua ja koko touhussa ei ole mitään mieltä. Tästä on kysymys. Järjestelmissä voisi olla samallainen merkintä kuin kodinkoneisiin.
Viellä parempi eko teko kuin jättää aurinkopaneelit ostamatta on jättää tv ostamatta ja myydä säköliesi sekä alkaa kasvissyöjäksi
http://www.mnn.com/sites/default/files/user-39/solar-coal-wind-nuclear-compared-co2.jpg
Vuonna 99 paneelit hävisivät vesivoimalle, ydinvoimalle ja tuulivoimalle, mutta 15 vuota on varmaan tehostannut paneelivalmistusteknologiaa, ainakin hintkehityksestä avoisi näin päätellä
'Suomenoloista' sen verran että uomen etelärannikolla on enemmän aurinkoisia tunteja vuodessa kuin etelä Sakasassa
" 'Suomenoloista' sen verran että Suomen etelärannikolla on enemmän aurinkoisia tunteja vuodessa kuin etelä Saksassa "
Mutta Saksassa paistaa aurinko talvellakin, silloin sitä sähköä eniten tarvitaan.
Kesänsähkönkulutus on puyolet talven kulutuksesta, eli kyllä sitä sähkö kessälläkin tarvitaan.
Kesällä ei ole mitään järkeä tehdä sähköä sähkö/lämpövoimaloilla, koska lämpöä ei tarvita juurikaan. Lisäksi aurinkoisina kesinä on hyvä olla käyttämättä vesivoimaa ja antaa vesivoimavarojen kasvbaa syksyä ja talvea vasten. Yksi aurinkosähkön perusominaisuuksista on se että se tuotetaan sielllä missä se käytetään, joten se ei aiheuta tehohäviöitä runkoverkossa, se toimiin silloinkin kun verkkosähköt on poikki myrskyn jäljiltä.
Eihän kukaan väitä ei yritä aurinko energiasta tulevan pääsähköntuotanto menetelmä, mutta se on hyvä lisä.
Mistä olet löytänyt tiedon, että kesäsähkön kulutus on puolet talven sähkönkulutuksesta? Se ei pidä paikkaansa.
Aurinkosähkö varavoimana myrskyn varalle. Kuulostaa hyvältä, mutta järjestelmästä tilisi hyvin kallis. Oletko seurannut mihin vuodenaikoihinmyrskyt ajoittuvat? Tällöin ollaan kaukana huipputehoista. Aurikoenergialla polttelisi akusto avulla kyllä valaistusta, mutta entä asunnon lämmitys, veden lämmitys, ruuanlaitto eli kaikki toiminnot jotka vievät erittäin paljon energiaa.
Aurinkosähkö olisi ilman muuta hyvä lisä, mutta olisiko Suomessa järkevämpää tuottaa energiaa jollain muulla tavalla?
"entä asunnon lämmitys, veden lämmitys, ruuanlaitto eli kaikki toiminnot jotka vievät erittäin paljon energiaa."
Helppoa.. Lähestulkoot kaikki lämmitysmuodot lämpöpumppuja ja suorasähköä lukuunottamatta tulevat toimeen hyvinkin maltillisella sähkönsyötöllä..
"Oletko seurannut mihin vuodenaikoihinmyrskyt ajoittuvat? Tällöin ollaan kaukana huipputehoista. "
Itseasiassa ei ole mitenkään tavatonta että aurinkovoimalat tuottavat omat huipputehonsa nimenomaan kovimmilla pakkasilla. Syitä ilmiölle on moniakin, joista yksi on se että puolijohde-elektroniikka yleensäkin suorastaan pitää kylmästä. Toinen on se, että pakkasella ilma on kuivempaa ja kirkkaampaa. Myös lumi saattaa auttaa, etenkin silloin kun se ei ole kennojen päällä, vaan kaikkialla muualla heijastamassa valoa niihin kennoihin.
Meikäläisen mökillä on paneelit, ja kun en talvella siellä käy ollenkaan, paneelit tuottaa kaiken tarvittavan sähkön ja tulee vähän ylikin.
Paras keksintö mökkiläiselle.
Toiseksi paras on vesijetti vene, voi vedellä kivien yli, ja rantautua ajamalla reippaasti suoraan maihin.
Vaikka ne toimivat hyvin, niin onko niiden hyöty plussan puolella, jos tarkastellaan niiden valmistamista?
Suomessa auringon säteilyä saadaan keskimäärin 900kWh vuosittasolla neliömetriä kohden. Aurikokennon hyötysuhde on vähän yli 10% saadusta energiasta. Akkujen lataus/purku hyötysuhde on 70%. Tämän päälle vielä pient häviöt. Eli vuosittain on mahdollista saada noin 60kWh sähköä panelineliömetriä kohden. Rahallinen hyöty on alle 7 euroa neliömetrille. Yhden 100W kennon koko on noin 0,7 neliötä eli yksi kenno tuottaa noin 5 euroa sähköä vuodessa.
Aurikoenergiaa ei järkevää kierrättää akuston kautta vaan syöttää suoraan sähköverkkoon. Sekään ei ole ilmaista eikä häviötöntä, mutta hyötysuhde paranee huomattavasti eli sähköä tulisi noin 7 euron edestä vuosittain.
Jos kiinteää verkkoa ei ole saatavilla, niin hyvä vaihtoehto, mutta muutoin kannattaa käyttää rahat talon lisäeristeisiin.
Sähkönkulutukset kuukausitilaston saa Energiateollisuus Ry:ltä.
Asta myrsky oli 30.7
Veera 4.8
Sylvi 8.8, eli kyllä näitä myrskujä on kesälläkin.
Jos ja kun paneelistojen hinnat laskevat edelleen niin on perin järkevää kattaa esim. etelän suunnan katot paneeleilla.
Toimisivatko mielestäsi normaalin omakotitalon sähköt tuohon aikaan aurinkosähköllä. Eli esm.nykymitoilla isolla 1000W järjestelmällä?
Lämminvesi, porakaivopumppu, ilmanvaihto, jääkaappi, pakastin, ruuanlaitto ym. Lämmitystä ei lasketa. Monet mainituistakin laitteista vaativat 3-vaihe sähköä, mutta ei huomioida tätä.
Miinusta kyllä osataan antaa, muttei vastata siihen, että toimisiko nykyaikainen omakotitalo omavaraisena sähköjen katkettua myrskytuhossa.
Mutta onko sillä edes niin väliä? Jos on mitä tahansa varavoimaa, niin tulee jokatapauksessa toimeen paremmin kuin se jolla ei ole mitään varalla.
On tämäkin keskustelu.. Suurin osa ei selvästikään edes ymmärrä koko kysymystä.
Tässä ei ole kyse hinnasta, eikä hyötysuhteista, ei sähköttömistä mökeistä tai varavoimasta.. Vaan sikäli kun kysymyksen ymmärsin, alkuperäistä kyselijää kiinnosti tietää tuottaako paneeli koskaan sen valmistukseen kulutettua energiamäärää vai ei?
Tämä on hyvinkin oleellinen kysymys, ainakin siinä mielessä että aurinkosähköä markkinoidaan päästöttömänä. Jos todellisuus on kuitenkin sitä, että tämän hetken paneelit eivät tuota (?) valmistukseen kulutettua sähköä, olisi ympäristön kannalta (todennäköisesti myös taloudelliseltakin kannalta) parempi jättää ne paneelit valmistamatta.
Silti, rahan laskelminen ei ehkä olekaan tämän kysymyksen kannalta aivan niin turhaa kuin voisi olettaa. Tappiinsa asti yksinkertaistetun talousteorian pohjalta voisi olettaa että mikäli paneelin tuottama (laskennallinen) sähkönhinta jäisi alle markkinahintojen, olisi energiatase väkisinkin positiivinen, koska kaikki energia sen valmistuksesta, kuljetukseen olisi kuitenkin maksettu jossain vaiheessa. Mutta tällaiset laskuharjoitukset kaatuisivat viimeistään siinä kohtaa kun huomioidaan se tosiasia ettei Kiinan Kansantasavallassa sijaitseva tehdas maksa samaa hintaa sähköstään kuin tavallinen tallaaja jossain länsimaalaisessa verottajan paratiisissa. Silti, näillä laskutoimituksilla voi kuitenkin päästä alkuun. Jos aurinko sähkö ei ole millään mittarilla kannattavaa, se tuskin on kovin hyödyllistä ympäristönkään kannalta.
Toki, tässä on pidettävä muistissa se tosiasia, ettei kaikki kulutus ole vertailukelpoista ympäristövaikutuksiltaan.. Niin hyvässä kuin pahassakaan.
Kysymys on mielenkiintoinen, tärkeä ja oleellinen.
Itse uskon aurinkopaneeleista olevan hyötyä, mutta onko tämä sitten vain toiveajattelua, sitä en tiedä.
Ja Stanford vastaa: Kyllä. Nykyiset paneelit tuottavat valmistukseen tarvitun määrän energiaa noin 3-4 vuodessa ja arvioitu käyttöikä lähentelee 20 vuotta.
Mikäli ymmärsin tutkimuksesta kirjoitettuja artikkeleita oikein, olisi vuoden 2020 tienoilla tilanne sellainen, että aurinkokennoilla olisi tuotettu enemmän energiaa kuin niiden tekemiseen on käytetty. Siis kokonaisuutena. Ottaen huomioon että suuri(n?) osa paneeleista on varsin tuoreita olisi niillä vielä sen jälkeen reilusti käyttöikää jäljellä.. Mikäli oikein ymmärsin, niin tuon pisteen jälkeen aurinkopaneelien tuotannon pitäisikin helposti riittää kattamaan koko aurinkopaneeliteollisuuden energiantarve, vaikka sen oletettaisiin kasvavan.
Yllämainittu ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, etteikö aurinkopaneelitehtaissa jatkossakin käytettäisi mm. hiilivoimaa.. Kun tunnetusti paneelien valmistus ja loppukäyttö eivät sijoitu ihan samoille nurkille. Joten tällaiset ajatukset ovat aina enemmän tai vähemmän laskennallisia, mutta ideaalitapauksessa osin fossiilisilla energianlähteillä tuotetut kennot korvaisivat (osin) fossiilista energiaa toisaalla. Mikä nyt tuskin aivan ideaalisesti toteutuu, mutta nettoenergiantuotanto on kuitenkin hyvä asia jo sinänsä.
Vielä parempi asia on puolestaan se, että tulevaisuudessa paneelit ovat paitsi parempia, niiden valmistukseen tulee kulumaan huomattavasti vähemmän energiaa. Kuinka pitkälle tulevaisuuteen joutuu menemään, on asia erikseen. Pientä edistystä tapahtuu jatkuvasti, mutta isot edistysaskeleet ovat vasta edessä. Niitä pohjustetaan parhaillaan esimerkiksi vaikkapa Harvardissa..
Artikkeli Stanfordin tutkimuksesta: http://www.popsci.com/science/article/2013-04/solar-panels-now-make-more-electricity-they-use
The Harvard Clean Energy Project:
http://cleanenergy.molecularspace.org/
Noi 42 senttiä/watti maksavat ohutkalvot on ympäristötaseeltaan erinomaisia.
Ersol tuottaa kuukaudessa siihen käytetyn energian takaisin.
http://www.ebay.de/itm/Solarmodul-Ersol-Nova-Dunnschicht-80-Watt-20-St-ganze-Palette-Abverkauf/181317846571?_trksid=p2047675.c100011.m1850&_trkparms=aid=222003&algo=SIC.FIT&ao=1&asc=20140107083420&meid=4779274289540101309&pid=100011&prg=20140107083420&rk=1&rkt=10&sd=171160420751
Ajattele nyt vähän. Ersol kenno ei voi mitenkään tuottaa kuukaudessa yhtä paljon energiaa kuin järjestelmän tuotantoketju kuluttaa. Pelkät kuljetukse vievät enemmän energiaa.
Ymmärtääkseni tutkimuksissa puhutaan aurinkopanelien valmistuksen vaatimasta energiasta. Siinä ei puututa kaapeloinnin, inverttereiden, akustojen, kiinnitystelineiden, asennuksien ym. energiantarpeeseen.
paljonko yhden 80W ohutkalvopaneelin kuljetus vie energiaa? Veikkaan että aikavähän.
Niin mutta jos ei ole aurinkopaneeleita ja niissä kaapelita niin on joku toinen sähkö järjestelmä ja siinäkin tarvitaan kaapelit, eli eikön nuo lisäosat ole /-0 kun vertaillaan eri sähkön tekomuotoja. Jos kaiklla olis 12 V järjestelmät kotona ei sähkölaitteessa tarvitsisi AC/DC muuntajia laisinkaan.
Olet vaarassa ajautu päättelyketjuun joka päätyy sihen että ääretön = 0
Kyse ei ole aurinkosähkön tai jonkin muun järjestelmän valinnasta. Kyse on siitä, että voiko järkisyillä perustella aurinkosähköjärjestelmän rakentamista verkkosähkön rinnalle. Jos aurinkosähkön kokonaistase ei koskaa tule takaisin sähkön tuottona, niin sen käyttäminen verkkosähkön rinnalla on jokseenkin järjetöntä.
Vähän veikkaan että noiden muiden valmistus on paneeleihin verrattuna sen verran helppoa ettei niillä ole mitään dramaattista vaikutusta asiaan.
Piipohjaisilla kennoilla yksi energiataseeseen ehkä pahiten vaikuttavista tekijöistä on piin sulattaminen. Jos verrataan keskenään aurinkokennoja ja vaikka invertteriä, niin molemmissa on toki puolijohdekomponentteja, ja tällä hetkellä kummankin elektroniikka vaatii piitä.. Mutta invertterissä sitä on kuitenkin huomattavasti vähemmän. Akkuihin tarvitaan lyijyä, mutta sen sulattaminen on suorastaan lapsellisen helppoa jo muihin metalleihinkin verrattuna, piihin sitä on aika turha edes verrata.
Jos esimerkiksi paneelien kiinnityksiin käyttää alumiinisia telineitä, niin siinä tulee toki äkkiä vastaan se tosiasia että alumiinin erottaminen bauksiitista vie paljon sähköä.. Mutta tämä on sitten helposti näitä "per tonni" laskuja, muutaman paneelin kiinnityksiin ei kertakaikkiaan saa uppoamaan montaa kiloa alumiinia. Ja alumiinihän on todella hyvin kierrätettävissä, ja melko pitkäikäistäkin, eli sen ympäristövaikutukset ovat aika pitkälti käyttäjästäkin riippuvaisia.
Enkä minä osaa sanoa onko tuohon tutkimukseen laskettu jo noiden apulaitteiden sun muiden härpäkkeiden valmistus mukaan.. Mutta jos tutkimus väittää "takaisinmaksuajaksi" 3-4 vuotta, niin edes sen tuplaaminen ei tee aurinkoenergiasta kannattamatonta. Siis energiataseesta puhuttaessa, taloudellinen kannattavuus on asia erikseen.
Energiataseiden laskelmissa hyvä johtopäätös on, että järjestelmän ostohinta on kutakuinkin ympäristötaseen viivan toisella puolella. Se käsittää kaikki kulut järjestelmän valmistusprosessissa. Kuluihinhan kuuluu mineraalien louhinta, jalostaminen, logistiikka sekä osa yhteiskunnan pyörittämiseen tarvittavista kuluista, jotka on myös huomioitava. Plussapuolella on sitten se hinta minkä järjestelmän tuottama sähkö korvaa ostettuna sähkönä. Eli ei kokonaistuotto vaan se osa tuotosta, joka saadaan hyödynnettyä. Esim. jos akut ovat jo täynnä, niin tuottoa ei ole ja ylimäärää ei saada minnekkään käytettyä. Aikaisemmin mainittiin neliön tuottavan vuodessa 7 euron edestä sähköä. Panelineliö oheislaitteineen maksaa arviolta 200 euroa.
Hyvin helposti jostopäätös on se, että pient järjestelmat eivät koskaan ole kannattavia, mutta suurissa teollisissa järjestelmissä homma on pitkällä tarkasteluvälillä mahdollisesti kannattavaa. Suurissa järjestelmissä kysymysmerkin muodostaa tarvittavan asennuspaikan mahdollinen maavuokra ja mahdollisesti huoltohenkilökunnan palkkaus sekä muuthallinnointikulut.
Asiaa ei ole ilmeisesti kukaan pystynyt/halunnut laskea todella tarkkaan. Tuulivoiman osalta on näitä laskelmia tehty ja tultu siihen johtopäätökseen, ettei subventoimaton tuulivoima ole koskaan kannattavaa.
Maailma pelastuu, mutta pelastuisiko se tehokkaammin sijoittamalla rahat toisin.
Talouslukujen perusteella tehdyt laskelmat ovat toki hyödyllisiä, mutta silloin lähtötietojen pitäisi olla vertailukelpoisia.
Vaikka tietysti, tavallaanhaan kehitysmaassa asuvan orjapalkalla työskentelevän vaatimaton elintaso voikin ehkä olla jonkintasoinen "plussa" halpamaassa valmistetulle tavaralle.. Silti, rohkenen väittää etteivät maailman maat ole tarpeeksi lähellä toisiaan jotta rahaan perustuvista laskelmista saataisiin todella vertailukelpoisia.
"Eli ei kokonaistuotto vaan se osa tuotosta, joka saadaan hyödynnettyä. Esim. jos akut ovat jo täynnä, niin tuottoa ei ole ja ylimäärää ei saada minnekkään käytettyä."
Luonnollisestikin hyötykäyttöön tuleva energia on se joka ratkaisee.
"Hyvin helposti jostopäätös on se, että pient järjestelmat eivät koskaan ole kannattavia, mutta suurissa teollisissa järjestelmissä homma on pitkällä tarkasteluvälillä mahdollisesti kannattavaa."
Nyt en oikein käsitä mistä aurinkopaneeleilla revittäisiin mittakaavaetua? Paneelien valmistus vaatii kuitenkin saman määrän energiaa ja muita kustannuksia per neliö.. Ja useimmiten suuremmissakin aurinkovoimaloissa taidetaan käyttää samanlaisia paneeleja kuin mitä tavalliset ihmisetkin käyttävät.
Kannattavuuslaskelmia on varmasti tehty paljonkin.. Ja vähän veikkaan että asiasta kertoo ihan tarpeeksi se että Fortum kyllä markkinoi järjestelmiä taviksille, mutta ei rakenna voimaloita itse. Taloudellinen kannattavuus on siis nykyisellään parhaassakin tapauksessa heikko. Ei siitä pääse mihinkään.
Ekonomis-ekologisen vertailun voittaja taitaisi muuten olla ydinvoima, vaikka moni ei sitä haluakaan uskoa.
Kiinassa on panelitehtaita joiden käyttämä sähkö tulee niiden katolla olevista aurinkopaneeleista, panelit on valmistettu samassa tehtaassa. Tehdas myös myy sähköä ulkopuolisille käyttäjille. Minun käsitys on että 100 wattisen paneelin valmistus vaatii sähköä n. 1-2 euron verran. Alumiinilistat kennon ympärillä vievät suurimman osuuden.
Mitenkäs ne paneelitehtaan ensimmäiset paneelit sitten tehtiin,kun ei vielä ollut niitä saman tehtaan paneeleita katolla sähköä tekemässä.
aurinkopaneeleilla pystyttään jo nykypäivänä saamaan 40% teholla auringon lähettämä säteily talteen. Tekniikka kehitty , tehot kasvavat ja hinnat laskevat. Tulevaisuus on aurinko energian.