Lieksa käsirysyn partaalla http://halla-aho.com/scripta/lieksa_kasirysyn_partaalla.html
osa halla-ahon tekstistä
"Tilaisuuteen oli saapunut parisataa kuulijaa, joista karkeasti puolet oli somaleja. Tapahtuman juontaja, valtuutettu Seija Matikainen, luetteli avauspuheenvuorossaan kaikki Lieksan johtavat viranhaltijat, jotka oli kutsuttu paikalle. Yksikään ei saapunut, mitä voidaan pitää melkoisena pyllistyksenä kuntalaisten suuntaan. Virkamiehillä olisi ollut hyvä tilaisuus kumota populistien ksenofobiset väitteet ja oikoa maahanmuuttajiin liittyvät väärinkäsitykset.
Alustukseni alkuosassa kuvailin niitä vaikeuksia, jotka liittyvät maahanmuuton kustannusten laskemiseen tai edes arvioimiseen. Vaatimuksia tällaisten selvitysten tekemisestä on esitetty ainakin koko sen ajan, jonka itse olen toiminut politiikassa. Keskeinen ongelma on se, että on vaikea rajata ja määritellä sitä, mikä kaikki voidaan ja pitää laskea "maahanmuuton kustannuksiin". Vastaanottokeskusten määrärahat ovat esimerkki selkeistä menoeristä, mutta entäpä esimerkiksi seuraavat:
1) Rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien rikosuhreille aiheuttamat aineelliset ja ei-aineelliset vahingot? Poliisille, syyttäjälaitokselle, oikeuslaitokselle, vankeinhoitolaitokselle aiheutetut kulut? Entä ne epäsuorat kulut, jotka syntyvät siitä, että muiden asioiden käsittely esimerkiksi oikeuslaitoksessa ruuhkautuu. Suomen hallinto-oikeudet tukkeutuvat oleskelulupa- ja turvapaikkapäätöksiä koskevista valituksista. Kun maasta poistettava henkilö lennätetään poliisisaattueessa Afrikkaan, sekin maksaa messinkiä, mutta onko kyseessä maahanmuuton kustannus.
2) Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille on muodostunut eräänlainen kotouttamis- ja suvaitsevaisuusteollisuus. Maahanmuuttajille räätälöidyt työhönohjausjärjestelmät, kielikoulutus, kulttuurivalmennus yms. yms. Voidaan ajatella, että ne ovat investointi tulevaisuuteen, ja että ilman niitä kyseiset maahanmuuttajat tulisivat tulevaisuudessa vielä kalliimmiksi veronmaksajalle, mutta toisaalta voidaan ajatella niinkin, että jos kyseiset maahanmuuttajat eivät olisi lainkaan maassa, vältyttäisiin sekä kotouttamisen että kotoutumisen epäonnistumisen aiheuttamilta kustannuksilta.
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja sen aiheuttamat kustannukset. Jos maahan muuttaisi ainoastaan helposti kotoutuvia ja itsestään työllistyviä ihmisiä, maahanmuutto aiheuttaisi paljon vähemmän keskustelua ja kriittisiä asenteita, jolloin vähemmistövaltuutettua ja muita "rasismia" vastaan taistelevia viranomaisia ei tarvittaisi.
Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöt saavat sekä valtiolta että kunnilta runsaasti rahallista tukea toimintaansa. Ovatko nämä maahanmuuton kustannuksia?
3) Kun asuinalueen asukkaista n. 20% on maahanmuuttajia, kantaväestö, tai maksukykyinen osa kantaväestöstä, alkaa harkita poismuuttoa. Kun alueen haluttavuus vähenee, laskee myös siellä olevien asuntojen ja liiketilojen arvo. Onko tämä arvonmenetys maahanmuuton kustannus?
4) Kuka itse asiassa on maahanmuuttaja? Tämä kysymys on aika oleellinen puhuttaessa maahanmuuton kustannuksista. Lakkaako henkilö olemasta maahanmuuttaja saadessaan Suomen kansalaisuuden? Kuuluvatko hänen Suomessa syntyneet lapsensa yhtälöön, ja ovatko heidän aiheuttamansa kustannukset maahanmuuton kustannuksia? Suomessa maahanmuutto on melko nuori ilmiö, eikä meillä juurikaan ole kokemusta muista kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajista, mutta muualla Euroopassa on jo pitkään havaittu, että syrjäytyminen on ylisukupolvista.
5) Voidaan kysyä, onko ylipäänsä mielekästä laskea kaiken maahanmuuton nettovaikutusta. Maahanmuuttohan koostuu hyvin erilaisista tulijaryhmistä. On niitä, jotka selkeästi hyödyttävät yhteiskuntaa veronmaksajina ja osaajina. On niitä, joiden vaikutus on plus-miinus-nolla. Ja sitten on niitä, joiden tulo on selkeästi Suomen ja suomalaisten edun vastaista. Kannattaako näitä tulijoita käsitellä kokonaisuutena?"
osa halla-ahon tekstistä
"Tilaisuuteen oli saapunut parisataa kuulijaa, joista karkeasti puolet oli somaleja. Tapahtuman juontaja, valtuutettu Seija Matikainen, luetteli avauspuheenvuorossaan kaikki Lieksan johtavat viranhaltijat, jotka oli kutsuttu paikalle. Yksikään ei saapunut, mitä voidaan pitää melkoisena pyllistyksenä kuntalaisten suuntaan. Virkamiehillä olisi ollut hyvä tilaisuus kumota populistien ksenofobiset väitteet ja oikoa maahanmuuttajiin liittyvät väärinkäsitykset.
Alustukseni alkuosassa kuvailin niitä vaikeuksia, jotka liittyvät maahanmuuton kustannusten laskemiseen tai edes arvioimiseen. Vaatimuksia tällaisten selvitysten tekemisestä on esitetty ainakin koko sen ajan, jonka itse olen toiminut politiikassa. Keskeinen ongelma on se, että on vaikea rajata ja määritellä sitä, mikä kaikki voidaan ja pitää laskea "maahanmuuton kustannuksiin". Vastaanottokeskusten määrärahat ovat esimerkki selkeistä menoeristä, mutta entäpä esimerkiksi seuraavat:
1) Rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien rikosuhreille aiheuttamat aineelliset ja ei-aineelliset vahingot? Poliisille, syyttäjälaitokselle, oikeuslaitokselle, vankeinhoitolaitokselle aiheutetut kulut? Entä ne epäsuorat kulut, jotka syntyvät siitä, että muiden asioiden käsittely esimerkiksi oikeuslaitoksessa ruuhkautuu. Suomen hallinto-oikeudet tukkeutuvat oleskelulupa- ja turvapaikkapäätöksiä koskevista valituksista. Kun maasta poistettava henkilö lennätetään poliisisaattueessa Afrikkaan, sekin maksaa messinkiä, mutta onko kyseessä maahanmuuton kustannus.
2) Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille on muodostunut eräänlainen kotouttamis- ja suvaitsevaisuusteollisuus. Maahanmuuttajille räätälöidyt työhönohjausjärjestelmät, kielikoulutus, kulttuurivalmennus yms. yms. Voidaan ajatella, että ne ovat investointi tulevaisuuteen, ja että ilman niitä kyseiset maahanmuuttajat tulisivat tulevaisuudessa vielä kalliimmiksi veronmaksajalle, mutta toisaalta voidaan ajatella niinkin, että jos kyseiset maahanmuuttajat eivät olisi lainkaan maassa, vältyttäisiin sekä kotouttamisen että kotoutumisen epäonnistumisen aiheuttamilta kustannuksilta.
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja sen aiheuttamat kustannukset. Jos maahan muuttaisi ainoastaan helposti kotoutuvia ja itsestään työllistyviä ihmisiä, maahanmuutto aiheuttaisi paljon vähemmän keskustelua ja kriittisiä asenteita, jolloin vähemmistövaltuutettua ja muita "rasismia" vastaan taistelevia viranomaisia ei tarvittaisi.
Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöt saavat sekä valtiolta että kunnilta runsaasti rahallista tukea toimintaansa. Ovatko nämä maahanmuuton kustannuksia?
3) Kun asuinalueen asukkaista n. 20% on maahanmuuttajia, kantaväestö, tai maksukykyinen osa kantaväestöstä, alkaa harkita poismuuttoa. Kun alueen haluttavuus vähenee, laskee myös siellä olevien asuntojen ja liiketilojen arvo. Onko tämä arvonmenetys maahanmuuton kustannus?
4) Kuka itse asiassa on maahanmuuttaja? Tämä kysymys on aika oleellinen puhuttaessa maahanmuuton kustannuksista. Lakkaako henkilö olemasta maahanmuuttaja saadessaan Suomen kansalaisuuden? Kuuluvatko hänen Suomessa syntyneet lapsensa yhtälöön, ja ovatko heidän aiheuttamansa kustannukset maahanmuuton kustannuksia? Suomessa maahanmuutto on melko nuori ilmiö, eikä meillä juurikaan ole kokemusta muista kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajista, mutta muualla Euroopassa on jo pitkään havaittu, että syrjäytyminen on ylisukupolvista.
5) Voidaan kysyä, onko ylipäänsä mielekästä laskea kaiken maahanmuuton nettovaikutusta. Maahanmuuttohan koostuu hyvin erilaisista tulijaryhmistä. On niitä, jotka selkeästi hyödyttävät yhteiskuntaa veronmaksajina ja osaajina. On niitä, joiden vaikutus on plus-miinus-nolla. Ja sitten on niitä, joiden tulo on selkeästi Suomen ja suomalaisten edun vastaista. Kannattaako näitä tulijoita käsitellä kokonaisuutena?"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aivan mahtavaa tekstiä !
Ilmankos Helsingissä jo ihan yleisesti puhutaan Halla-ahon super älykkyydestä,
mikä hermostuttaa tietenkin monia heikompilahjaisia tollukoita.
Miksi aloittajalle peukutus ylös ei toimi ?
Soini voisi vielä kertoa Noan arkista jos tämä länsi kerran uppoaa.
Herra antoi, herra otti.
Ei tietenkään kaupungin silmäätekevät, sunmuut uskaltautuneet paikalle,
koska Halla-aho olisi suusanallisesti " hakannut " pierupöksyt mennen-
tullen !
Yksi kiihtyneistä somaleista lausui uutisessa näin:
Se on vaan huhu, että maahanmuuttajille ostetaan auto, maksetaan matka Afrikkaan ja että heille maksetaan ihan mitä vaan.
Tähän liittyen suosittelen tutustumista Lieksan kaupungin vuoden 2011 tilintarkastuskertomukseen. Tilintarkastajat esittivät vastuuvapauden eväämistä johtavalta sosiaalityöntekijältä Tarja Lehdolta ja sosiaalijohtaja Soile Syrjäläiseltä maahanmuuttajien toimeentulotukiasioita koskevien epäselvyyksien vuoksi. Tilintarkastuskertomuksen mukaan ...
... pakolaisten toimeentulotukipäätöksiä on tehty ilman, että niissä on mainittu rahamäärää.
... yhden tukipäätöksen perusteella tukea on maksettu useamman kuukauden aikana samalla, kun kantaväestön kohdalla jokaista maksua varten on tehty erillinen tulonvajauslaskelma, jonka perusteella tuki suoritetaan.
... pakolaisten toimeentulotukipäätöksiä on tehty ilman hakemusta.
... pakolaisten myönteisistä toimeentulotukipäätöksistä puuttuu konkreettinen peruste.
... pakolaisten saamat tuet ovat olleet merkittävästi suuremmat kuin mitä niiden pohjana oleva tulonvajauslaskelma edellyttäisi.
Lisää Halla-Ahon luennosta
... "toimeentulotukipäätöksistä käy selville, että ns. kantaväestöön on sovellettu huomattavasti tiukempia kriteereitä mm. tositteiden ja pankkien tiliotteiden esittämisen suhteen, vaikka kaikkia tuensaajia tulisi kohdella tasavertaisesti".
Tämä on melko vahvaa näyttöä siitä, että somaleista on Lieksassa tehty kunniakansalaisia, joita kohdellaan aivan omilla säännöillä. En ole kovin hämmästynyt siitä, että huomattavasta työttömyydestä kärsivän paikkakunnan kantaväestön vieteri on kiristynyt. En ole kovin hämmästynyt siitäkään, että sosiaalityöntekijä Tarja Lehto ja sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen eivät saapuneet paikalle keskustelemaan.
Huippu hyvä kirjoitus! Toivottavasti päättäjät lukevat kun eivät uskaltautuneet paikalle.