Matkavene 42 ft. Perhekäytössä.
Rullamasto vai rullapuomi?
Miksi?
Rullamasto vai rullapuomi?
Miksi?
Kumpi rulla?
Rullaaaa
45526
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Rullamaston omistajat lienevät pääosin tyytyväisiä.
Nähtyäni muutamia rullamastoon jumittuneita purjeita, jotka eivät liiku sisään eikä ulos, on alkanut epäilyttää. Viimeksi näin jumittuneen rullaison, jota korjattiin Taalintehtaan venetelakan laiturissa. Sekä purje että rullamekanismi säilyivät ehjinä. Edellinen kerta oli navakassa tuulessa Madeiran Funchalissa. Purje paukkui ja riuhtoi, mutta ei enää mennyt maston sisään. Purje taisi tuhoutua korjauskelvottomaksi. Kummassakin tapauksessa jumittuminen oli sattunut merellä.
Samoin muuten kävi Rolf Bjaelken kuuluisalle Northern Light veneelle, johon oli laitettu uusi Seldenin rullamasto. Mekanismi hajosi Antarktiksen ja Kap Hornin välisellä legillä. Rolf ja Deborrah joutuivat seilaamaan Chilen rannikon suojaan korjausta varten. Rullamekanismi oli katkennut alapäästä.
Luulisin, että rullapuomi on mahdollisissa vikatilanteissa parempi. Ison saa ainakin alas eikä korjauksia varten tarvitse nousta mastoon.
Varmasti rullamasto on mukava niin kauan kun se toimii. Pikku haitta voi olla maston painon lisäys. Rullapuomissa paino on alempana ja painonlisä pienempi.
Joskus näkee sitäkin ratkaisua, että rullamakanismi on asennettu maston ulkopuolelle sen verran kauas maston takareunasta, että rullattu purje mahtuu. Se lienee yhtä toimintavarma kuin normaali keulapurjeen rulla.
Isopurjeen muoto säilyy parempana rullapuomiratkaisussa, kuin rullamasto ratkaisussa!
Ei todellakaan säily muoto...
Ei saa pussille nätisti eikä lentävä alaliikki oikein sovi.
Niin no toi on vähän miten ottaa. Rullamastoon ei saa sitten laattoja. Eli ahvenselkä jää puuttumaan...
Väärin. Rullamastoon saa latat ja purjeeseen ahvenselän, latat ovat pystysuunnassa. Ja toimii hyvin.
Kieltämättä pysty latat saa mutta ei ne kyllä vaakaan asennettuja lattoja korvaa. Parantaa toki tilannetta mutta ei sama. Myyjät varmsti toista kertovat mutta näin se menee.
Toinen tekiä on maston prebend jota ei oikein saa jos on mastoon rullattava iso.
Rullapuomi on myös helpompi huoltaa matkalla. ja purjeen saa helposti myös vikatilanteissa alas. Painopiste alempana. En oikeasti keksi missä rullamasto olisi parempi? Lentävän alaliikin saa jos haluaa myös rullapuomiin.
Rullamasto on parempi ainakin käyttömukavuudessa. Se saattaa olla hiukan heikompi veneen nopeuden suhteen, mutta perhekäytössähän sellaisella ei pitäisi olla isompaa merkitystä.
Miksi kumpikaan? Miksei ihan tavallinen isopurje, joka on yksinkertainen, turvallinen, edullinen ja toimintavarma? En ottaisi rullaisoa omaan tuon kokoiseen veneeseeni missään tapauksessa.
Jos rahaa haluaa tuhlata mukavuuteen, niin sitten sähköinen nostinvinssi. Tällöin myös reivaus helpottuu, olipa kyseessä yhden köyden tai useamman systeemi, kunhan kaikki köydet tulevat sitloodaan.
Itse olisin myös tavallisen ison kannalla. Läpilatat, kunnon vaunut, lazy jackit, kahden köyden reivit sitlootaan, ja nostimelle sähkövinssi jos homma halutaan helpoksi.
Jostain syystä rullamastot näyttävät paljon rullapuomeja yleisimmältä, jos superjahteja ei lasketa. Onkohan rullapuomeissa kuitenkin ongelmia purjeen istuvuuden ja säädettävyyden (esim alaliikin säätö, reivatun purjeen istuvuus) kanssa ? Jos rullaan on pakko mennä, niin rullamasto pystylatoilla voisi olla varmempi valinta.
Miksi mukavuuteen panostaminen olisi tuhlausta?
Mukavuusnäkökohtaa ajatellen rullaiso on aikas lailla ylivoimainen. Ei tarvita mitään reivisysteemeitä, ei lazyjackeja, ei puomipeitteitä.
Kannattaa kaivaa jostain keskusteluja, joita käytiin aikanaan rullagenuasta ja fokasta. Aivan samanlaista epäröintiä, haukkumista ja pelättiin jumiutumista jne.. Nykyään se on cruising veneissä lähes vakiokamaa. Rullaiso tulee varmaan samalla tavoin yleiseksi cruising veneisiin ajan kuluessa eteenpäin. Kisaajat varmaan haluavat perinteisen ison.
Rullagenuoissa oli alkujaan ongelmia ja kehity kehittyy. Viimeisimmät nauharullat tuntuvat tosi hyviltä. Rullaisossa on iso ongelma ratkaistavaksi. Mitä tehdä, jos rulla jumittuu. Rullagenoassa ongelmasta selviää jotenkin, koska purjeen voi käsin pyörittää etustaagin ympäri. Miten vastaava hoidetaan rullaisolla? Ollaanko silloin enemmän kuin pulassa?
Jumiutuminen on nimenomaan rullaisolla täysin eri luokan asia kuin rullagenoalla, koska rullaiso on maston sisällä eikä sille voi jumiutuneena tehdä oikein mitään.
Itse olen pärjännyt reilun 40-neliöisen perinteisen ison kanssa oikein hyvin, mutta ehkä sitten vielä isommissa vehkeissä alkaa tulla rullasysteemeille tarvetta? Pienten, alle 40-neliöisten isojen laittamista rullille en oikein ymmärrä. Hyödyt eivät tunnu riittäviltä haittoihin ja riskeihin nähden.
itsellä tulossa nyt kuudes vuosi rullaisolla. Ensimmäistäkään ongelmaa ei ole ollut.
Saattaa olla että mahdollinen jumiutuminen johtuu usein käyttäjän omasta virheestä.
Aloitetaan esim. rullaaminen sisään kun puomi on väärässä asennossa. Ts. jos puominpää on liian ylhäällä purje menee pussilla sisään. Puomin on hyvä olla mahd. vaakasuorassa, kun rullaus aloitetaan.
Tällöin purje rullautuu tasaisesti sisään.
Jos joskus kävisi niin että se jumiutuisi jostain kumman syystä, niin ensimmäinen toimenpide on laittaa vene tuulta päin ja irroittaa takaliesma, jolloin purje ei vedä. Sitten aloitetaan purjeen rullaaminen takaliesmasta ja rullataan se mastolle. Muutamalla köydenpätkällä, kuminauhalla tms. kiinni mastoon parista kolmesta kohdasta (niin ylhäältä kuin yletyt). Ei onkelma ol sen suuremp.
NIin ja jos purje on kokonaan ulkona mastorullassa eikä rulla toimi, voi sen purjeen laskea alas kuten normaalin ei rullattavankin.
Ei ollut ongelmia ison mastorullan kanssa ainakaan viime kesänä. Edellisellä omistajalla ollut jo vuosia.
Vähän on rullapuomin myyjiä, sellaisia mitkä tekisivät jälkikäteen , ns avaimet käteen.
Jos haluaa veneen jolla ei luovita, hanki rullaiso.
Noin pienessä ei kumpaakaan. Vauhtisi putoaa alle 36 -jalkaisten ja se alkaa harmittamaan ajan myötä.
Läpilattaiso ja leiskat. Sitten kulkee, eikä ole vaikeaa tai raskasta.
Tässä yhden maailmankiertäjän kokemus rullapuomista:
http://www.symelina.fi/vene/melina.php
Omaa kokemusta ei juuri ole mutta rullamasto on painava ja nostaa painopistettä. Mitä tämä haittaa on jokaisen arvioitava itse. Uskon rullapuomin olevan myös halvempi.
Vertailu rullaetupurjeeseen ontuu mielestäni turvallisuuden osalta: Rullaetupurjeen saa vikatilanteessa melko varmasti alas, rullamastoison ei aina saa.
Ennakkoluuloja kaikkea uutta kohtaan toki on paljon, varsinkin merellä, ja siihen on luonnollinen selitys: Avomerellä apu on kaukana ja valtamerillä usein sitä ei ole ollenkaan joten useimmat etsivät erittäin koettuja ratkaisuja. Lisäksi kipparilla vastuu paitsi itsestään myös miehistöstä. Monessa muussa tilanteessa voi ottaa riskiä ja menettää vain rahaa tai vaarantaa vain itsensä.
Yksi oleellinen kysymys, jota jokainen maapallon ympäri purjehtinut miettii on: jos teen saman uudelleen, lähtisinkö samanlaisella veneellä ja samanlaisella varustuksella?
En tietenkään väheksy Melinan blogikirjoituksia. Kuitenkin painoarvo on suurin niillä vene varustuksen kokemuksilla, jotka perustuvat useisiin jo suositettuihin pallonkiertoihin tai pasaatituulireitistä poikkeaviin pallonkiertoihin (esim. Australian eteläpuolitse, Antarktiksen, Alaskan, Kap Hornin tai luoteis/koillisväylän kautta).
Kiva mennä kuuntelemaan, mitä kerrottavaa Jimmy Cornellilla on Venemessujen luennolla!
Tässä hyvä esimerkki ennakkoluuloista. Ennakkoluulot syntyvät usein tiedon puutteesta.
Sinulla ei ole kokemusta, mutta näet pahoja ongelmia.
Tiedätkö miten rullaiso toimii? Miten purje otetaan alas?
Jos purje on täysin auki,se otetaan alas ihan niin kuin normaali iso.
Useimmin ongelma on ollut se että purjetta ei saada ulos, kuin se että se jäisi ulos.
Jos se jää ulos. Irroitetaan purjeen takaliesma puomilta. Rullaisossa purje ei ole missään puomin urassa, ainoastaan kiinni takaliesmastaan.
Sitten takaliesmasta alkaen purje kierretään rullalle mastolle. ja kiinnitetään se siihen. ja se vaarallisuus ??
http://www.practical-sailor.com/issues/31_9/features/5110-1.html
Yhteenvetona purjehdusammattilaisten mielipiteistä todettiin
- suosivat perinteistä pikareiviä, mutta ei yhden köyden järjestelmää
- reiviliinojen ja fallien johtamista istuinlaatikkoon ei pidetty erityisen tärkeänä
- eivät olleet rullaiso-faneja. Enimmäkseen tämä mielipide johtui perinteisen pikareivin (slab or jiffy reefing) yksinkertaisuudesta verrattuna rullaison mekanismeihin.
Hakusanalla "mainsail furling" tuli 878.000 osumaa. Kirjoittelepa englanniksi oma takaliesma-teoriasi, että sekin pääsee tuohon joukkoon!
Ainakin tuo kohta, ettei köysien johtamista istuinlaatikkoon pidetty tärkeänä, kertoo hyvin selvästi, että haastatellut eivät ole normaalipurjehtijoita vaan extreme-sport-jengiä.
Lacy jacks ja yhden köyden reivit. Toimii eikä aiheuta vaaratilannetta jumittuessa. Hintaedun voi käyttää vaikka sähkövinssiin. Jos purjehtii pienellä porukalla perhepurjehdusta, niin rullaiso.
Tosiaankin "käytöstä riippuu". Itse purjehdin nykyisin pienimmällä "porukalla" (=keskim. 3000 nm/v yksin) ja siksi veneen toimintavarmuus on ykkössijalla: ei yhden köyden reiviä vaan perinteinen, lazyjacksit helposti poisvedettävissä (helpottaa purjeen nostoa, kun lazy jaksit ei ole tiellä), riittävän iso ST-vinssi ison falliin… Muu varustus: isossa 3 reiviriviä, rullagenua, välistaagi pikkufokalle, perinteinen spinnu sukalla varustettuna, ei rullaisoa, ei sähkövinssejä.
Rullaiso voi olla hyvä valinta, mutta se ei ole minun valintani nimenomaan yksinpurjehduksen takia. Eli ei ole vain yhtä totuutta!
Miksi sähkövinssit heikentäisi toimintavarmuutta?
Eikö ne helpota toimimista?
Onko käytössäsi jokin kikka-6 kun minulla yhden köyden reivit nimenomaan jumittaa vaikka ne kulkevat purjeessa plokien kautta. Reiviä purkaessa melkein aina joutuu vetämään käsillä köysiä ulospäin- mikä avotuulessa on mahdotonta. Reivatessa esin 2. reiviä menee 3. ja 1. reivin pitkät köydet jumitukseen ellei kerää löysiä pois. Eli joutuu käsittelemään kolmea reiviköyttä. Lazy Jacksit taas avotuulessa haittaa reivausta ja ja etenkin reivin purkuaJälkimmäisessä on mahdollisuus repiä purje eteenpäin aukeavien latataskujen hakautuessa Jackseihin, mitä ei esim pimeässä näe. Avotuulessa kahden köyden reivi toimii mielestäni paremmin, kryssillä ero on pienempi.
Sorry! Yritin kommentoida yllä "Lacy jacks ja yhden köyden reivit. " mutta teksti arpoutui viimeiseksi.
Siksi sähkömoottorit heikentävät toimintavarmuutta, että ne toimivat sähköllä. Kun vuosia seilaa merillä, huomaa kyllä. Kaikkein eniten ongelmia tulee veneen sähkölaitteista! Sähkön tuottaminenkin on häirlöherkkää (aurinkopaneelien johtoliitosten korroosio, tuuli/vesigeneraattorien ongelmat…). Aina ei myöskään ole mahdollisuutta laiturisähköön niinkuin täällä kotisaaristossa.
Mitä enemmän laitteita veneessä on, sitä enemmän on huoltokohteita ja korjattavaa. KISS!
Höpsis. Nythän oli kyse toimintavarmuudesta.
Sähkövinssihän toimii ihan normaalina vinssinä ilman sähköä.
Ei siis veneilyn toimintavarmuus heikkene sähkövinssillä.
Sähkövinssi parantaa toimintavarmuutta niin kauan kun se toimii ja helpottaa elämää.
Kun se ei toimi enää, ollaan siinä normaalissa kurjuudessa.
Niinkin voi ajatella, mutta itse näen asian toisin: miksi hankkisin kalliita laitteita, jotka eivät ole välttämättömiä? Kovin monilla pitkänmatkanpurjehtijoilla ei ole niin suurta taloudellista riippumattomuutta, että haluaisivat käyttää rahansa omasta mielestään toisarvoisiin laitteisiin. Minusta on parempi keskittyä oleelliseen ja satsata laatuun siinä. Sähkövinssit eivät edelleenkään ole "toivomuslistallani" kuten ei rullamasto tai
rullapuomikaan.
Outoa, että kerrot "normaalista kurjuudesta". Minulle kurjuutta eivät ole manuaaliset isokokoiset ST-vinssit. Ne olen avannut ja rasvannut kerran vuodessa (tai ennen jokaista valtameren ylitystä) eikä tähän mennessä ole ollut minkäänlaista vinssikurjuutta. Eniten mieliharmia (ainakin henkistä kurjuutta) merellä tulee laitteista, jotka eivät toimi!
Enpä usko, että kukaan pitkänmatkanpurjehtija on eri mieltä yhden köyden reiveistä. Olen seppomartin kanssa samaa mieltä myös lazyjackseista. Siksi omassa veneessäni ne on helposti vedettävissä pois purjeen tieltä, esim. leen puoleinen avotuulessa reivatessa.
Onhan se kurjaa veivata käsin kun on tottunut sähkövinssiin ja sellaisia on tarjolla.
Kurjuudenhan voi maksimoida, ei kaikilla ole edes sähköistä ankkuripeliä.
Vessassa voi käydä uimatasolla jne.
Ei se moottori siellä vinssin alla leipää pyydä, jos hajoaa niin olkoon siellä jos ei osaa korjata.
Jotenkin keskustelussa pariin otteeseen esilletuotu keino ulosjumiutuneen mastorullatun storan pakkaamisesta ei oikein vakuuta. Kun nuo reivauksen /rullauksen haasteet yleensä tulevat eteen hieman reippaammissa tuulissa niin ainakin itse miettisin mitä tahansa muuta keinoa (ainakin yli 12m/s keleissä) kuin outhaulin irroittamista ja sen jälkeistä purjeen "rullaamista mastolle".
Heh, joo. Siinä sitä on varsinainen temppu tehtäväksi reippaammalla tuulella: ison skuuttikulma irti. En kyllä uskaltaisi.
MInua (tavallisen purjeen käyttäjänä) askarruttaa tuo jumiutumisjuttu. Tai oikeastaan siihen liitetty korjausohje "käännä tuuleen ja..." Eikö tuollainen purje pitäisi muutenkin rullata nimenomaan keula tuuleen käännettynä aivan samoin kuin tavallinen iso lasketaan niin?
Rullaisoa voi säätää milloin vain. se on jopa parempi rullata sisään kun siinä on hieman vetoa. Menee tasaisemmin rullalle.
Tämä on myös yksi rullaison hyvistä ominaisuuksista.
Kaikkia rullapurjeita koskeva ohje. Älä rullaa vastatuuleen purje lepattaen vaan käännä MYÖTÄTUULEEN ja säilytä minimiveto päällä. Useimmat automaattisesti kääntää rullatessa vastatuuleen= väärin!
Täällä tunnutaan tyrmäävän rullaisojen epäilijät väittäen heitä osaamattomiksi tai kehityksen vastustajiksi. Siksi siteeraan muutaman varsin kokeneen purjehtijan kannanoton:
“Miksi en pidä rullamastosta”
http://www.oceansail.co.uk/articles/InMastReefing.html
Schulz: “Of course, if you have an in mast roller furling, you will be reefing your sail the wrong way because you are rolling horizontally into your mast. The whole object of reefing a mainsail is to reduce sail area in high winds and lowering the center of effort of the sail to reduce heeling moment. Reefing from the cockpit is attractive, I have to admit, because leaving the cockpit means leaving your drink and cigar……
This may not seem like a big deal if you aren’t used to sailing, but let me tell you, it can become a serious problem if the winds are high, the water is rough, and you are still a little skittish on the ocean. Because, if you are in high winds and the sail won’t furl in the mast, you have only one solution: cut it. Now, before “bigboystoys2” starts his angry email, let me add …..
Do the research; find a boat that has features that are proven to work with limited failure rates. Always remember the Schulz axiom, if something on a boat is electric, mechanical or turns it is guaranteed to fail someday- usually at the worst possible time. The real issue is what you do when the thing breaks-and it will.
http://www.boat-talkonline.com/furlingmainsails.html
Skip Novakin mielipidettä rullamastosta ja -puomista siteeratan YW:n myrskypurjehdus artikkeleissa:
The dilemma is that in-mast and in-boom furling system, attractive as they are when they work, can jam or go wrong. In Skip's book that means they aren't good choices for serious ocean voyaging or heavy weather conditions.
"Slab reefing is the only seamanlike system, full stop, as there is not much that can go dramatically wrong," he says. "As with so many aspects of voyaging offshore, we are back to basics here: a slab reefing system with a fixed tack and clew lines."
http://www.yachtingworld.com/specials/535846/skip-novak-storm-sailing-part-5-reefing
Storm sailing on nyt mielestäni hieman kaukana kesälomapurjehduksesta. Osaamattomiksi ei kukaan ole tässä viestissarjassa ketään väittänyt. . Mielestäni on sanottu että ilman kokemusta ollaan kuulopuheiden ja ennakkoluulojen varassa.
Siinä mielessä olen samaa mieltä että valtamerille en lähtisi rullaisolla.
Siellä kun ei pääse mihinkään "suojaan" kovia kelejä.
Sinänsä tässä viestissä ei ole mitään, mitä ei jo tiedetty tässäkin, tosin purjeen muodossa vanhaa osittain vanhaa tietoa. Onhan se tiedetty että tämä rullaiso soveltuu cruising veneilyyn - ei juurikaan kisaamiseen.
Ja sitten tämä tärkeä asia. Ohje oli sama. eli purjeen veto pois, jos se jumiutuu.
Ihanko tosissas otat tänne vertailukohdaks Skip Novakin joka tykkää kap hornista, antarktisesta jne. Joka järjestää siellä alueella myrskypurjehduskursseja kelissä ja tuulessa jossa suomalainen purjehtija ei uskalla edes talon ovesta ulos.
Jos tälle linjalle lähdetään niin ei Skip Novak varmaan kelpuuttais 99% suomalaisten veneistäkään purjehduskäyttöön. Ei taida suomessa olla sellaista venettä, eikä tällä palstalla purjehtijaa jotta lähtis tuon mihen ja hänen pelagic:sen kanssa myrskykisaan. Oli sitten rulla tai ei.
Eikä tämä vertailukohde oikein vastaa suomalaista perhepurjehdusta.
Pikkasen nyt suhteellisuudentajua tähän hommaan.
Joo ihan tosissani otan sen Skip Novakin toteamuksen, että "slab reefing is the only seamanlike system". Muistutus ei todellakaan koske vain Kap Hornia. Jokainen millä tahansa merellä seilaava joutuu joskus rankkaan keliin, vaikka ei haluaisi. Jopa perhepurjehtija Itämerellä. Prosenttiarviosi Novakin mielipiteistä ovat mielikuvitustasi.
Suhteellisuuden tajua on ymmärtää, että YW:n myrskypurjehduksen opit on tarkoitettu kaikille purjehtijoille - ei extreemipurjehtijoille. Jos hankit rullamaston, mieti miten vältyt ongelmilta ja miten menettelet, jos purje sittenkin jumittuu pahimmassa mahdollisessa tilanteessa.
Ja autoa ostaessa varmaan mietit ominaisuuksia rallin ja formuloiden näkökulmasta.
Kaikki pitää olla titaania ja hiilikuitua että kolarissa 300 km. tuntinopeudessa, joka väistämättä tapahtuu joka vuosi, on pienempi loukkaantumisriski.
Olethan varustanut veneesi muutenkin kaikella sillä mitä Skip Novakillakin veneessä on?
Skip Novak totesi uutta australista hankkiessa että alumiini on ainoa harkittavissa oleva materiaali. Eli mielestäsi kaikki muu on kelvotonta veneeksi?
Ja kyllähän Novakilla on pikkaisen eri katsontakulma kuin suomalaisella perhepurjehtijalla veneen varustetasoon. Olet idiootti jos et tätä tajua.
Huvittaa ihmiset jotka lukevat jonkin ammattilaisen mielipiteitä kuin raamattua.
Taidat olla herkistynyt pelkästä Skip Novakin nimestä, kun pillastuit hänen reivimielipiteestään! YW:ssä julkaistu kirjoitus oli suositus, miten myrskyssä kannattaa toimia.
Miksi rullamastoa halvemman ja luotettavamman, perinteisen pikareivijärjestelmän suositus vei ajatuksesi kilpa-autoihin? Siinä olet oikeassa, että veneiden "formulat" (VOR, minitransat, Open 40 jne) ohjaavat kehitystä ja viipeellä näkyvät venemarkkinoilla: leveäperäiset rungot tuplaperäsimineen, hiilikuitumastot, fat-top isopurjeet, hiilikuiturungot, dyneemakäydet, laminaaattipurjeen yms. Ehkäpä vaikutteita venesuunnitteluun alkaa tulla myös käyttöturvallisuuden suhteen, kun kisoissa sattuu tarpeeksi materiaalivahinkoja…
Aluuminirungollakin on hyvät puolensa.
Tietysti rullamasto on mukava ja ehkä paras ratkaisu niille, joille mukavuus on tärkeintä. Sitä ei kukaan liene kiistänyt.
Onko niin, että ne jotka ovat vähänkin eri mieltä kuin sinä, ovat idiootteja? Olen kerran vuodessa lukenut jouluevankeliumin ääneen enkä näe raamatun luvussani yhtymäkohtia esim. "jonkin ammattilaisen mielipiteisiin" isopurjeen reivijärjestelmistä.