Tärkeää

Sicca-oireiden selvittelyt voidaan alustavasti tehdä jo perusterveydenhuollossa. Ota anamneesi oireiden suhteen.Ota lääkeanamneesi; onko potilaalla esim. antikolinergisiä lääkkeitä käytössä.Onko kuivuusongelman takana normaali ikääntyminen, sädehoito, yleissairaudet esim. sarkoidoosi, HIV, HCV, krooninen käänteishyljintä, lipoproteinemiat, amyloidoosi, DM? Poikkeavat statuslöydökset ovat yleensä vähäisiä ja epäspesifejä. Jo perusterveydenhuollossa voidaan katsoa Schirmerin testi (puuduttamatta) ja leposyljen eritys. Sylkirauhaset, kilpirauhanen, keskeiset imusolmukealueet ja oireilevat nivelet tulee palpoida ja limakalvot sekä iho on tarkastettava. Joskus epäily taudista tulee hammaslääkärin tai oftalmologin toimesta. Mikäli diagnoosi jää epäselväksi, potilas on kovin nuori tai oirekuva on laaja/vaikea, potilas on syytä ohjata reumatologille. Perinteisesti hammaslääkäri ottaa alahuulen sisäpinnalta lateraalisesti biopsianäytteen. Sjögrenin syndroomassa todetaan tyypillinen lymfosytäärinen fokaalinen tulehdusreaktio. OYS:n käytäntö nykyisin biopsian sijaan on katsoa potilaan sylkrauhasten uä tai magneetti- sekä magneettisialografia (mrs) . Laboratoriotutkimuksista tärkeimmät ovat ENA-vasta-aineet l. tuman liukoisten antigeenien vasta-aineet: SS-A ja SS-B -spesifiteetit. Niitä voi esiintyä muissakin autoimmuunisairauksissa kuten SLE. Tuma-vasta-aineiden sijasta voidaan suoraan pyytää ENA-va:t, koska on olemassa 6 %:n mahdollisuus, että SS-A positiivisella henkilöllä tuma-vasta-aineet ovatkin negatiiviset. Hypersedimentaatio on yleistä ( 80-90 %). Nykyisin tutkitaan tyypin 3 muskariinireseptorin asetyylikoliinivasta-aineita SjS:n tulevaisuuden diagnostiikassa.