Paras lääke vatsavaivoihin ja esim. Chronin tautiin on kannabis

Kun miettii näitä asioita lainsäädännöllisestä ja niitä harjoittavien ihmisten näkökulmasta, niin asia ei ole enää yksinkertainen. Laillistamista, käyttöä sekä valmistusmenetelmiä byrokraattisesti pyöritteleviä ihmisiä on useita erilaisia persoonia, luonteita, uskontokuntia, asenteita, talousihmisiä, terveysalanihmisiä jne. Miten saadaan asennemuutokset tapahtumaan näin kirjavassa joukossa?

Kun alkoholibisnes tuottaa valtiolle x euroa, miten kannabisbisnes vaikuttaa siihen? Kannabis kun vähitellen tulee syömään kokoajan isompaa lovea alkoholibisnekseen ja se tulee vaikuttamaan myös terveysbisnekseen. JOS kannabis laillistetaan, valtio haluaa täyttää kannabiksen käytön aiheuttaman tyhjiön alkoholibisneksessä pidättämällä oikeudet hallita kannabisbisnestä. Tätä mietitään pitkään ja piirrellään käppyröitä ja skenaarioita ja kvartaaleja. Ja lopulta paperilla on tulos, antaa oman vastauksensa, onko laillistaminen taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kannattavaa.

Kannabiksen vastustus on lähes kaikilla ihmisillä normaalia. "Huumeet ei kuulu yhteiskuntaan" on heillä kaikilla se "perusasetus" ja koko se tunnekimppu, jonka sana "kannabis" herättää on inhoa, pelkoa, kuvotusta ja mitä vielä. Eli kuinka kauan kestää, että laillistamiseen vaikuttavien ihmisten asenteet alkaa muuttumaan ja mitä kaikkea se vaatii?

Korkean kristillisen moraalin omaava ihminen, jäykkä ihminen, vanhoillinen ihminen... miten saat heidät uskomaan, että kannabis ei ole tyyliin saatanasta?

Ja miten monta muuta estettä näiden adressien, mielenosoitusten, kannanottojen, rukoilujen jne on kyettävä murtamaan? Adressit on heikkoja keinoja ja niiden vaikutus on hidasta eikä niitä välttämättä edes noteerata Arkadianmäellä.

Eli miten saadaan kannabis hyötyineen vietyä pilareiden taakse, niin että asia noteerataan ja se otetaan käsittelyyn? Se vaatii vuosia, vuosia ja vuosia sekä aktiivisen ison vaikutusvaltaisen järjestön väsymätöntä ja aktiivista työtä asennemuutoksien aikaansaamiseksi.

Itse käytän kannabista (vaporisaattori) migreenin, tietzen syndrooman ja urheiluvamman aiheuttamien särkyjen sekä vuosia kestäneen kipuhelvetin aiheuttaman masennuksen ja itsetuhoisuuden hoitoon. Olen useille lääkkeille yliherkkä, kuten triptaanit, ja olin muutaman vuoden pahassa kodeiinikoukussa. Riippuvaisuuden sekä kipujen aiheuttaman masennuksen ja lamaannuksen vuoksi työtehoni laski rankasti (olin vaarassa menettää työni), en kyennyt enää harrastamaan liikuntaa (ratalautailu, downhill-pyöräily, seinä ja kalliokiipeily jne), avioliitto oli viittävaille sipissä, ja olin useita kertoja lähellä päättää päiväni.

Olen naimisissa kaksi lasta, se on pitänyt minut hengissä. Ammatiltani olen teollisuusautomaatioinsinööri. Kipuhelvetti oli siis lähellä viedä minulta kaiken... elämäni, työni ja perheeni, mutta sitten tämä laiton kasvi pelasti kaiken. Yksi lääke kaikkeen... kipuun ja särkyyn sekä masennukseen, paniikkihäiriöön, ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen. Nyt perhe-elämäni on loistavassa kunnossa, olen aktiivinen ja sosiaalinen, työtehoni on a-luokkaa ja olen nyt myös työpaikkani kehitystiimissä. Laiton kasvi auttoi minut elämässäni asemaan, johon en olisi enää omin voimin päässyt. Niin ja alkoholin käytön olen lopettanut lähes kokonaan. 2 vuoden aikana olen ollut vain kerran lievässä humalassa.

Kannabista käytän silloin kun on tarve, en viihdekäyttöön. Olen silti lainsäätäjien ja viranomaisten silmissä rikollinen ja b-luokan kansalainen. En myöskään näin tue terveys- ja lääkebisnestä. Siksikin olen huono kansalainen.

Kannatan laillistamista sillä kannabiksen hyödyt on todella mittavia. Kannatan myös rajoitettua kotikasvatusta. Olen kuitenkin aika pessimistinen asian suhteen.