jos et pystyisi enää koskaan opiskelemaan tai käymään töissä?
Tappaisitko itsesi...
56757
19234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tottakai ja aionkin tappaa itseni, kun saan käsiaseen. Huomaatko? Olen optimistinen, kun sanon kun, enkä jos.
Olet joskus sanonut, että et tee itsemurhaa.
En en noin mitättömien syiden vuoksi. Elämässä kun on niin paljon mielentkiintoista ja jopa mielenkiintoisempaakin puuhaa kuin opiskelu ja työ. Onpa sinulla ankea ja suppea kuva elämästä,
Joo, mut kuka haluaa olla työttömän kouluttamattoman ihmisen kanssa, joka elää jollain työmarkkinatuella/toimeentulotuella/työkyvyttömyyseläkeellä/tms? Jos elämästä otetaan pois työ ja parisuhde, niin eipä siihen pahemmin mitään jää (jos on aikuinen ihminen).
No entäs sitten jos on perinyt paljon omaisuutta mutta on pysyvästi työkyvytön? Haluaako kukaan olla sellaisen kanssa? Tässä sen taas huomaa kuinka nykymaailmassa vain raha ja status ratkaisee. Pinnalliset on arvot.
Itse en edes ole kiinnostunut kummastakaan, työstä enkä parisuhteesta. Jos ei muuta elämänsisältöä keksi, niin pitää olla melkoisen surkea mielikuvitus.
Tottakai keksii mutta toisaalta se on kyllä totta ettei nykymaailmassa ainakaan täysin rahattomana voi oikein tehdä mitään mielekästä.
En. Olen eläkkeellä ja 31v.
LOL kieltäydyin eläkkeestä. Oon sua vähän vanhempi.
Kylmä käsi nyt tuntuu muuttavan mieltään asioiden suhteen vähintään joka toinen päivä ellei useamminkin.
jos olisi rahaa.
En todellakaan tappaisi. Tuo olisi unelma elämääni.
Ei elämässä taida olla muuta sisältöä kuin työ.
kyllä pahempaa kuin kuolema ellei satu olemaan unelma-ammatissa.
Miksi kukaan tekisi itsemurhan noiden syiden takia, opiskelut ja työthän on vain pakollista pullaa jonka jälkeen tehdään mieluisia asioita esim harrastuksia ja ihmissuhteita.
Itse voisin aivan hyvin olla työtön jos vain rahaa saisi jostain. Ei työnteossa ole mitään kivaa.
työ voi olla antaoisaa, jos se aikuisten oikeasti kiinnostaa.
Niinpä, kuka muka viitsisi opiskella tai tehdä työtä jos ei ole ihan pakko. Olisihan se paljon helpompaa ja rennompaa jos aina saisi tehdä niitä asioita joista todella nauttii. Masentunut nyt vain ei oikein pysty nauttimaan mistään. Eipä tuo työnteko luultavasti siltikään huvittaisi minua vaikka olisinkin mieleltäni täysin terve.
No mitvit... En oo ite opiskelemas tai töis täl hetkel, eikä ees pahemmi kiinnosta ei oo mun prioriteetti 1. Mut tietty jos toi on ainoo mitä elämäs haluaa, niin en osaa sanoa mitä pitäs tehä... Ja on mulla tähän syykin miks en oo, psyykkinen syy - jos jollakin nyt on ongelma kun "loisin"
En tappaisi. Itselläni sellainen "nyrkkisääntö", että vaikka ei yhtään huvittaisi elää ja kaikki tuntuu vaan olevan sanoinkuvaamattoman ahdistavaa ja turhaa, niin pidän silti itseäni elossa alitajuntaisella tai tajuntaisella toivolla paremmasta tulevaisuudesta. Tai sitten toinen, että jos tulevaisuuskaan ei näytä yhtään kirkkaammalta, niin pidän itseäni elossa muiden ihmisten iloksi, koska aina on jossain lähellä joku ihminen joka todella välittää sinusta ja joka ei haluaisi sinulle tapahtuvan mitään pahaa.
Mutta muistakaahan, että tämä on mun nyrkkisääntö, ei tarvitse tulla haukkumaan sitä maanrakoon, jos siitä ei pidä. Ajattelin vain jakaa sen täällä, jos joku voisi sattumalta saada siitä apua.