Mielisairaalasta karkaaminen?

No lähdin vain juoksemaan, kun sain 5 min ulkoilumahdollisuuden.

Poliisin resurssit eivät synkkaa mielenterveyspalveluihin käytettävien varojen kanssa, joten tässä on pieni porsaanreikä. Sinut kyllä toimitetaan suljetulle, mutta jos karkaat, perääsi lähteminen on eri asia.

Jos meet pakkohoitoon etkä saa alkuun ulkoilulupia, niin käytännössä mahdotonta karata. Voi olla ettei alkuun pääse ulos (ainakaan pakkohoidossa) ja sitten hoitajan kanssa. Jossain vaiheessa saat itsenäiset ulkoilut ja tietty silloin voit lähteä menemään minne huvittaa. Siitä mitä siitä seuraa riippuu varmaan tilanteestasi, ootko täyttäny 18vuotta? Siinä vaiheessa kun on täysi-ikäinen ja vapaaehtoisessa hoidossa niin sillon oot vapaehtoisesti ja jos karkaat niin se voi olla sun hoidon keskeytys, jos ei oo perusteluja ''hakea'' sua takaisin osastolle.

Ja miksi karata? Jos karkaat ja tiedät että sua lähdetään etsimään (poliisien voimin todennäköisesti) niin se tietää vaan lisää harmia. Päädyt osastolle takaisin ja kenestäkään ei ole kivaa hoitaa potilasta joka ei ole yhteistyöhaluinen. Voit karata vaikka kuinka monta kertaa ja sua etitään JOS SIIHEN ON PERUSTEET! Sut haetaan jostain ennen pitkää osastolle. Jos karkaat ja katsotaan että keskeytit siten itse hoitosi niin sut voidaan uloskirjata ja et saa enää apua sieltä sitten.

Täysi-ikäisenä osastolla pitäisi noudattaa hoitosopimuksia, muuten voidaan helposti uloskirjoittaa. Pakkohoidossa sitten eri juttu. Mutta harvemmin moni on kuukausikuukausikuukausitolkulla pakkohoidossa.

Kysymys kuuluu? Miksi haluat karata osastolta jos sinne joudut? Ja minkä ikäinen olet ja tiedätkö onko sua mahdollista laittaa pakkohoitoon/puhuttu siitä?

Oon pian 17v ja mä haluan kyllä parantua, mutta en halua sitä sairaalassa tehdä.
Siitä on puhuttu. Terapeutit, vanhemmat.
Ne on sanonut, että pelkää mun oman turvallisuuden puolesta :(

Laittaako poliisit perää jos vapaaehtoisesta hoidosta karkaa?

No jos esim. Ei ole mahdollista päästä pois vaikka haluaa.

Mielisairaala = Vankila

Jos on väkisin laitettu sinne ja karkaat niin kyllä ne poliisit sut etsii, ja karkaamisestahan tuomiota tulee sitten lisää.

Kyllä vapaaehtosesti ollaa. Tilanne vaan se et en syystä ja toisesta pois pääse. Halusin vaa tietää mitä seurauksia jos lähtee menee.

Ensimmäisen kerran 90-luvun lopussa poistuin vapaaehtoisesta hoidosta kenellekään siitä sanomatta. Kerkesin kotona napata vinkkupullon ja tehdä muuta hölmöä, ennen kuin poliisit olivat oven takana ja odottivat siihen saakka, että ambulanssi tuli ja kärräsi takaisin sairaalaan. Eipä siitä seurannut kuin yksi lisähoitoneuvottelu.

Nyt lähes viisitoista vuotta myöhemmin poistuin myös vapaaehtoisesta hoidosta mitään sanomatta. Se hoito loppui sitten siihen ja kirjasivat ulos. Reseptit ja sairaslomat jäivät saamatta.

Ajat muuttuneet. Ketään ei enää kiinnosta paskan vertaa mitä teet. Oireet minulla on aina olleet samat joten siitä ei ero johdu. Ovat vaan tyytyväisiä päästessään "luonnollisen" karsinnan toimesta eroon potilaista joita on vaikea auttaa tai hoitaa mitenkään, kuten minusta.

Menin kerran vapaaehtoisesti, en meinannut päästä pois, mutta haukuin ne hoitajat niin lyttyyn, että ne päästi, oikeasti. Opetus: ne valehtelee, ne on epäreiluja, on mahdollista, että tekee vahinkoa.

Olen karannut pakkohoidosta, kun en saanut viikonloppuvapaata, eikä muistaakseni uloskaan päässyt ilman hoitajaa. Ikkunasta. Ei lähtenyt poliisit perään, palasin itse takaisin kun riennot oli ohi :D Joo olin kai lääkkeistä tuolloin hieman sekaisin, jälkeenpäin toki naurattaa koko reissu...

Voikohan lääkärissä käydä jos on karannut pakkohoidosta?

toki voi ja kun menee yksityiselle ei hän tiedä karkaamisestasi mitään.

Sähköshokkihoito on todettu tekokkaaksi masennuksen hoidossa. Ota vaan kiltisti laaki kun se annetaan.

Karkasin vaikka olin pakkohoidossa. Laitoin osastolle s-postia missä olen ja että olen ok. Seuraavana päivänä uloskirjattiin, jatkohoitoasiat jäi setvimättä ja reseptit saamatta. Olen täysi-ikäinen.

Päätös oli silti oikea. En olisi päässyt pois "puhumalla" (osastolla ei kuunneltu potilaita) ja apua en saanut. Jos siis todella haluaa pois, kannattaa karata ja yrittää olla muutoin "järkevä" siis ilmoitella itsestään osastolle mahd pian, sillä he ovat vastuussa sinusta niin kauan kuin olet kirjoilla. Voivat siis laittaa poliisit perääsi, jos olet vaarallinen itsellesi tai ympäristölle.

Missään kiukuttelu tai kapinahengessä ei kannata karata, sillä todellakin karkaaminen voi johtaa uloskirjaamiseen (vaikka olisit pakkohoidossa) eli sinut katsotaan hoitovastaiseksi tms. ja jos olet muutenkin ollut hankala tai naamasi nyppii henkilökuntaa, niin keksivät kyllä syyn purkaa pakkohoidon ja olet sen jälkeen vapaa lähtemään. Sitten olet yhtäkkiä omillasi ilman reseptejä ja mitään...

Totuus on ettei kukaan sairaalassa välitä mitä potilaalle hoidon jälkeen tapahtuu. Kun he uloskirjaavat, niin se on siinä. Osaston vastuu elämäsi suhteen päättyy.

Toisaalta tuskin karkaamista kannattaa miettiä ennen osastolle menemistä. Kyllä osastohoitoa kannattaa kokeilla. Voi se auttaakin. Ja riippuu paljon millaiselle osastolle joudut/pääset. Itse en harmittele osastolle joutumista, nyt olen sitäkin hoitomuotoa kokeillut, mutta olisihan sieltä voinut aikaisemminkin karata... :)

Olen sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä n.37v ja olen nyt 48v.
Olen nyt tänä vuonna viidettä kertaa sairaalassa ja tulin juuri karkureissulta. En suosittele,jos olet huonosti suunnitellut asian. Unohdin pankkikorttini,enkä päässyt kovin pitkälle.
Yleensä osastolta soitetaan,kun seuraava ruokailu tulee ja huomataan, että potilas on karannut.
Jos olet pakkohoidossa soittavat poliisin tai ambulanssin.
Olen toukokuussa tullut pitkäniemen sairaalaan. Sairastuin koronaan ja kuume ja tulehdusarvot nousivat korkealle. Sieltä siirrettiin Taysin Acutaan. Sain antibioottia suonensisäisesti.Otettiin kokeita.Aamulla tuotiin takaisin osastolle Pitkäniemeen.
Olin eristyksessä n. 4vrk;tta ja sain hyvää hoitoa,kiitos osasto APS6. Valitettavasti makuaisti meni ja laihduin 22kg. Lääkkeeni ei imeytynyt ,joten se kertyi elimistöön. Sain lääkemyrkytyksen ja minulle tuli vakava sekavuustila. Mieheni lopulta soitti ambulanssin ja kiidätettiin paikasta toiseen. Siitä muistan vain pätkiä. Vaivuin koomaan ja heräsin TAYS:in neurologiselta osastolta. Vanhemmat oli käymässä ja en osannut puhua tai muutakaan, olin lähes kasvi. Olin 24t/vrk.ssa hoidossa ja selvisin siitä.
Minut siirrettiin takaisin Pitkäniemeen ja täällä olen toipunut niin hyvin,että suunnittelen jo itsenäistä asumista . Kiitos Herran!

Ootte oikeasti ihan vitun tyhmiä tapauksia. Tosin en muuta odottanut. Mikäli on pakko lähteä karkuun hoidosta, johon olette vapaaehtoisesti hakeutuneet, niin tehkää palvelus, älkää hakeutuko avun piiriin. Säästätte vähiä resursseja, kun ette edes hae sitä apua.