olen 34v nyt muuttanut äitini kanssa suomeen euroopasta ollessani 13v eli sinä aikana minulla ei ollut suomessa ystäviä. Olen ihan valkoihoinen rauhallinen ja terve mies siis nyt ja olin sitä nuorena.
En ollut rötöksiä tekemässä hulivili tyyppi mutten mikään lukutoukka.
En ole käyttänyt alkoholia en ole kokenut koskaan kännissä olemista enkä tupakkaa en ole koittanut omaan kristillisdn normaalin elämäntavan en mikään ihhuli tms.
Kyllä koko sen ajan olen suomessa oltiani sinkkuna ja yksin.
Kyllä on joskus kymmenisen vuotta saanut paniikkihäiriön joka on hallinnassa muttamyös olen mihekäs tyyppi.
Asun yksin ja haluan olla yksin.
En voi itseäni kuvitella jonkun Lauran tms kanssa olevan kahvilla kahvilassa nauraen jutuille se fiilis ei ole minua varten.
Olin menettänyt urheilualku jutun teininä jolloin ehkä käännyin ns sisäänpäin ollessani sitä vieläkin.
Mutta en koe pitää juoda känniin hajottaa paikkoja tms.
Kärsin sen vaikka nyt tän asian tänne kirjoittamalla.
Ehkä oon erakko mitäs siitä.
En tee harmia muille mutta ette te ole yksin ketkä kokevat olevan ilman ystäviä tai yksinäisyyttä . 0 ystävä/frendiä jo vuodesta 1993 lähtien.
Tähän päivään saakka :-)
Ei ole helppoa olla keskieurooppalainen nuori nyt aikuinen suomessa ku koko luokkasa katsonut outona eikä nuoruudessa välitunnilla leikkinyt kyllä olin se outo siellä koulun seinällä nojamassa.
Olen työelämässä ja en osallistu tupakkitaukoon enkä ns hei mentäiskö perjantaina keskusta baareihin tms tyylin kyllä ne eivät oo mua varten.
Joten tsemppiä yksin eläville ja nolla ystäviä ollessani ette ole yksin on muitakin.
Heteromies järvenpäästä.
En ollut rötöksiä tekemässä hulivili tyyppi mutten mikään lukutoukka.
En ole käyttänyt alkoholia en ole kokenut koskaan kännissä olemista enkä tupakkaa en ole koittanut omaan kristillisdn normaalin elämäntavan en mikään ihhuli tms.
Kyllä koko sen ajan olen suomessa oltiani sinkkuna ja yksin.
Kyllä on joskus kymmenisen vuotta saanut paniikkihäiriön joka on hallinnassa muttamyös olen mihekäs tyyppi.
Asun yksin ja haluan olla yksin.
En voi itseäni kuvitella jonkun Lauran tms kanssa olevan kahvilla kahvilassa nauraen jutuille se fiilis ei ole minua varten.
Olin menettänyt urheilualku jutun teininä jolloin ehkä käännyin ns sisäänpäin ollessani sitä vieläkin.
Mutta en koe pitää juoda känniin hajottaa paikkoja tms.
Kärsin sen vaikka nyt tän asian tänne kirjoittamalla.
Ehkä oon erakko mitäs siitä.
En tee harmia muille mutta ette te ole yksin ketkä kokevat olevan ilman ystäviä tai yksinäisyyttä . 0 ystävä/frendiä jo vuodesta 1993 lähtien.
Tähän päivään saakka :-)
Ei ole helppoa olla keskieurooppalainen nuori nyt aikuinen suomessa ku koko luokkasa katsonut outona eikä nuoruudessa välitunnilla leikkinyt kyllä olin se outo siellä koulun seinällä nojamassa.
Olen työelämässä ja en osallistu tupakkitaukoon enkä ns hei mentäiskö perjantaina keskusta baareihin tms tyylin kyllä ne eivät oo mua varten.
Joten tsemppiä yksin eläville ja nolla ystäviä ollessani ette ole yksin on muitakin.
Heteromies järvenpäästä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.