Hei te arjen psykologit! Kirjoitan tänne koska en enää tiedä, mitä pitäis tehdä / ajatella eräästä naisesta... Ja tän asian pohtiminen on ihan hemmetin raastavaa - tarvitsen nyt hyviä uusia näkökulmia tähän umpikujaan!
Eli oon tuntenut tän naisen nyt vuoden ajan, ja suhde on ollut vähintäänkin erikoinen. Tää nainen on omien sanojensa mukaan hetero, mutta käytös viittaa kyllä jonkunasteiseen biseksuaalisuuteen. Hän tuli oikeastaan "pokaamaan" mua (suutelemaan yhtäkkiä) baarissa, ja sitä kautta sit tutustuttiin. Hänellä on mies, ja tavallinen suhde, ei erityisen hyvä tai huono.
No, sen jälkeen kun hän tuli mun kaa tekemään tuttavuutta, menin aika nopeesti ihastumaan ja se oli sit menoa. Työskennellään samassa paikassa, mikä ei ainakaan helpottanut tilannetta, koska nähdään usein jo pelkästään niissä merkeissä. Jostain syystä tän naisen kanssa tunnen ihan mieletöntä vetovoimaa. En oo koskaan ollu erityisen seksuaalinen ihminen, mutta tää nainen herättää ihan outoja tunteita. Ja ristiriitaisia! Meillä on yhteinen kaveripiiri, jossa ei ainakaan virallisesti tiedetä mitään koko jutusta, mutta kaikki varmasti tiedostaa meidän oudon suhteen. Toisin kuin muiden kavereiden kanssa, tän kanssa oikeesti kipinöi, niin hyvässä kuin pahassa. Tyypilliseen baari-iltaan hänen kanssaan kuuluu usein jonkunlaista draamaa, joka kuitenkin päätyy läheisyyteen ja pussailuun. Yhtenä hetkenä hän torjuu (vetoaa siihen kun hänellä on mies!), mutta heti seuraavana hetkenä hakeutuu lähelle. Jos saan muilta huomiota, hän vaikuttaa mustasukkaiselta.
Outoa on se, että vaikka saisin tämän naisen itselleni, en haluaisi suhdetta hänen kanssaan. Mutta samalla haluan häntä ihan hirveästi. Ollaan pelottavankin samanlaisia luonteiltamme, mutta silti saadaan toisemme ärsyyntymään pienistäkin jutuista. Monesti tuntuu että haluan puhua tän naisen kanssa kaikesta mahdollisesta, mutta sitten en saakaan mitään suusta, tuntuu että lamaannun, ettei mulla oo yhtäkkiä mitään puhuttavaa sille. Tunne taitaa olla molemminpuoleinen, ja joskus on vaivaannuttavaa olla kahdestaan. Se vaivaantuminen on lisääntynyt tässä ajan myötä, ja nykyään saatan jopa vältellä kahdenkeskisiä hetkiä hänen kanssaan, vaikka toisaalta juuri niitä haluan!! Ei olla koskaan puhuttu tästä mitä meidän välillä on. Haluaisin ja oon yrittänyt, mutta en saa sanottua mitään, jännittää ja pelottaa reaktiot... Kuitenkin hän on varattu! Ja en saisi olla ihastunut! Enkä ehkä olekaan muuten kuin fyysisesti, en tiedä enää itsekään.....
Just vähän aikaa sitten mulla meni illanvietossa hermo häneen, hän sanoi jotain minkä otin henkilökohtaisesti ja loukkaannuin. Mietin silloin että mitä ihmettä, miksi ees tykkään tästä ihmisestä, ei mun ystävät ikinä kohtele mua näin miten tää nainen joskus saattaa! Mutta silti en osaa olla vihainen kuin ehkä viisi minuuttia. Hän tulee luokse pahoittelemaan ja hymyilee suloisesti ja saa mut ajattelemaan että miksi edes olin vihainen niin pienestä..
Nyt tarvitsen oikeesti apua, koska ollaan tilanteessa missä yhteyden katkaiseminen ei vain ole mahdollista, vaan jotenkin on tultava toimeen huolimatta tilanteesta. Tuntuu kuin helpointa vain olisi päästää hänestä irti koska mun ajatukset on niin sekaisin, mutta se ei ole tässä tilanteessa mahdollista. Ja toisaalta kaipaisin häntä ihan kamalasti, jos niin tekisin. Lisäksi hän vaikuttaa ihan yhtä hämmentyneeltä kuin mitä itsekin olen tästä tilanteesta.
Onko teillä kokemusta samantyyppisistä viha/rakkaussuhteista tai mitä ikinä tää nyt onkaan, ja miten ootte ratkaisseet ne? Muita hyviä ideoita tähän tilanteeseen? Oon niin väsynyt miettimään tätä kuviota, joka on kuin palapeli, josta muodostuisi niin kaunis kuva, mutta kun palaset ei vaan sovi yhteen!
Eli oon tuntenut tän naisen nyt vuoden ajan, ja suhde on ollut vähintäänkin erikoinen. Tää nainen on omien sanojensa mukaan hetero, mutta käytös viittaa kyllä jonkunasteiseen biseksuaalisuuteen. Hän tuli oikeastaan "pokaamaan" mua (suutelemaan yhtäkkiä) baarissa, ja sitä kautta sit tutustuttiin. Hänellä on mies, ja tavallinen suhde, ei erityisen hyvä tai huono.
No, sen jälkeen kun hän tuli mun kaa tekemään tuttavuutta, menin aika nopeesti ihastumaan ja se oli sit menoa. Työskennellään samassa paikassa, mikä ei ainakaan helpottanut tilannetta, koska nähdään usein jo pelkästään niissä merkeissä. Jostain syystä tän naisen kanssa tunnen ihan mieletöntä vetovoimaa. En oo koskaan ollu erityisen seksuaalinen ihminen, mutta tää nainen herättää ihan outoja tunteita. Ja ristiriitaisia! Meillä on yhteinen kaveripiiri, jossa ei ainakaan virallisesti tiedetä mitään koko jutusta, mutta kaikki varmasti tiedostaa meidän oudon suhteen. Toisin kuin muiden kavereiden kanssa, tän kanssa oikeesti kipinöi, niin hyvässä kuin pahassa. Tyypilliseen baari-iltaan hänen kanssaan kuuluu usein jonkunlaista draamaa, joka kuitenkin päätyy läheisyyteen ja pussailuun. Yhtenä hetkenä hän torjuu (vetoaa siihen kun hänellä on mies!), mutta heti seuraavana hetkenä hakeutuu lähelle. Jos saan muilta huomiota, hän vaikuttaa mustasukkaiselta.
Outoa on se, että vaikka saisin tämän naisen itselleni, en haluaisi suhdetta hänen kanssaan. Mutta samalla haluan häntä ihan hirveästi. Ollaan pelottavankin samanlaisia luonteiltamme, mutta silti saadaan toisemme ärsyyntymään pienistäkin jutuista. Monesti tuntuu että haluan puhua tän naisen kanssa kaikesta mahdollisesta, mutta sitten en saakaan mitään suusta, tuntuu että lamaannun, ettei mulla oo yhtäkkiä mitään puhuttavaa sille. Tunne taitaa olla molemminpuoleinen, ja joskus on vaivaannuttavaa olla kahdestaan. Se vaivaantuminen on lisääntynyt tässä ajan myötä, ja nykyään saatan jopa vältellä kahdenkeskisiä hetkiä hänen kanssaan, vaikka toisaalta juuri niitä haluan!! Ei olla koskaan puhuttu tästä mitä meidän välillä on. Haluaisin ja oon yrittänyt, mutta en saa sanottua mitään, jännittää ja pelottaa reaktiot... Kuitenkin hän on varattu! Ja en saisi olla ihastunut! Enkä ehkä olekaan muuten kuin fyysisesti, en tiedä enää itsekään.....
Just vähän aikaa sitten mulla meni illanvietossa hermo häneen, hän sanoi jotain minkä otin henkilökohtaisesti ja loukkaannuin. Mietin silloin että mitä ihmettä, miksi ees tykkään tästä ihmisestä, ei mun ystävät ikinä kohtele mua näin miten tää nainen joskus saattaa! Mutta silti en osaa olla vihainen kuin ehkä viisi minuuttia. Hän tulee luokse pahoittelemaan ja hymyilee suloisesti ja saa mut ajattelemaan että miksi edes olin vihainen niin pienestä..
Nyt tarvitsen oikeesti apua, koska ollaan tilanteessa missä yhteyden katkaiseminen ei vain ole mahdollista, vaan jotenkin on tultava toimeen huolimatta tilanteesta. Tuntuu kuin helpointa vain olisi päästää hänestä irti koska mun ajatukset on niin sekaisin, mutta se ei ole tässä tilanteessa mahdollista. Ja toisaalta kaipaisin häntä ihan kamalasti, jos niin tekisin. Lisäksi hän vaikuttaa ihan yhtä hämmentyneeltä kuin mitä itsekin olen tästä tilanteesta.
Onko teillä kokemusta samantyyppisistä viha/rakkaussuhteista tai mitä ikinä tää nyt onkaan, ja miten ootte ratkaisseet ne? Muita hyviä ideoita tähän tilanteeseen? Oon niin väsynyt miettimään tätä kuviota, joka on kuin palapeli, josta muodostuisi niin kaunis kuva, mutta kun palaset ei vaan sovi yhteen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rehellisesti sanottuna tulee vaikutelma, että hän haluaa leikitellä sun kanssa. Toisaalta sä ehkä ruokit itsekin tilannetta, kun et tiedä, mitä oikeastaan hänestä haluat. Asioita vaikeuttaa vielä sekin, että hän on varattu. Varatun kanssa ei koskaan ole puntit tasan, kun toinen on aina se, joka joutuu tyytymään siihen, mitä jää yli.
Ehdotan, että otat tunnetasolla etäisyyttä. Ei mitään draamakuningattaren roolia, vaan selkärankaista kypsän ihmisen päättäväisyyttä. Sun ei tarvitse hukata itseäsi tuollaiseen peliin.
Peliltä tai leikittelyltä tuo minustakin tuntuu. Kannattaako sellaiseen tuhlata aikaansa? Etenkin kun toinen on varattu ja tuskin on valmis suhdettaan lopettamaan. Etäisyyden ottaminen voi auttaa tilannetta. Ja voihan olla, että kohtaat sellaisen vapaana olevan ihmisen, jonka kanssa löydät aidon rakkauden. Sellaiselle kannattaa antaa mahdollisuus.
On myös mahdollista, että et ole oikeasti ihastunut häneen vaan kuvittelet niin. Minullekkin kävi kerran niin, et ihastuin yhteen tyyppiin, mutta muutaman kuukauden kuluttua koko tyyppi oli minulle ihan se ja sama. Ehkä kannattaisi jutella tästä hänelle, jotta todella tiedät mitä hän haluaa. Onnea