Asensin juuri äsken Manjaron KDE-työpöydällä koneelle. Koska minulla ei ole aiemmin ollut kokemusta pitkäaikaisesta rolling-release järjestelmän käytöstä lienee syytä kysyä muutama kysymys niiltä joilla on kokemusta enemmän Arch Linuxista ja erityisesti tästä Manjarosta. Rolling Releasen osalta olisi syytä tietää mitä ohjelmistolähteitä kannattaa käyttää jos ylipäätänsä haluaa että tämä järjestelmä olisi pitkäaikainen omalla koneella. Eli mistä pitää ehdottomasti ottaa täpät pois jotta aivan liian riskialttiita ohjelmistopäivityksiä ei tulisi? Ja vielä: onko Manjarolla ylipäätänsä mitään edellytyksiä luonteensa vuoksi tulla edes suhteellisen vakaaksi järjestelmäksi.
Ja vielä yksi juttu. Asennuksen jälkeisen uudelleenkäynnistyksen yhteydessä havaitsin että yksi kovon osio (jossa Fedora 20) ei näkynyt grub-valikossa. Mistä moinen juttu? Fedoran grub 2 asennettu aikoinaan MBR:ään kuten nyt sen päälle omansa asensi sen paremmin kyselemättä myös Manjaro.
Ja vielä yksi juttu. Asennuksen jälkeisen uudelleenkäynnistyksen yhteydessä havaitsin että yksi kovon osio (jossa Fedora 20) ei näkynyt grub-valikossa. Mistä moinen juttu? Fedoran grub 2 asennettu aikoinaan MBR:ään kuten nyt sen päälle omansa asensi sen paremmin kyselemättä myös Manjaro.
Vastaukset 9
Vanhimmat
- oletuksena tulleilla pakettilähteillä (ilman AURia) pärjää pitkälle, ota AUR pois ellet välttämättä tarvi jotain sieltä
- Manjaro on ollut yli puoli vuotta käytössä ilman ongelmia. Riippuu toki käyttötarpeistasi. Muista, että tekijät pitävät sitä vielä beta-tasoisena, vaikka minusta se on ihan käyttökelpoinen.
- Manjaron boot sectorin olisit voinut asentaa samaan osioon kuin käyttis. Nyt voit kokeilla komentoa update-grub Manjarossa, tai googlata sanat menuentry ja chainloader ja pistää Fedora käsin Manjaron boot.cfg:hen. Tai asenna Fedoran grub uudelleen ja tunnista Manjaro siellä.
Ps. Itse olen käyttänyt Xfce-työpöytää joka on ollut oikein hyvä.
Eipä hätää Grubbin suhteen. Ensimmäinen suuri ohjelmistopäivitys, sen mukana grub-päivitys palautti tilanteen normaaliksi. Nyt näkyy grubbissa kaikkia koneessani olevat käyttöjärjestelmät.
Täytyy harkita tuon AUR:n ottamista pois pakettilähteistä sillä tässä distrossa minulla ei ole mitään muuta tavoitetta kuin että perussovellukset, multimedia, sekä laitteistojutut (printteri, usb-modeemi, jne...) toimivat.
Manjarossahan on jo oletuksena pakettilähteissä (ilman AURia siis) runsaasti hyödyllisiä ohjelmia, mm. truecrypt, skype jne. ja vieläpä uusimmat versiot sovelluksista. Ainakin minulla on tullut eteen tilanteita, joissa olen tarvinut juuri sitä uusinta versiota sovelluksista, ja yleensä muissa käyttämissäni jakeluissa uusinta ei harmikseni ole saatavilla.
Manjaro KDE:ssa ei näytä toimivan käynnistyikonien liittäminen työpöydälle eikä myöskään paneeliin. Vain menun suosikkeihin saa ne liitettyä. Selvä puute (tai bugi).
Manjaron grub on 2.02 beta ja sillä näkyy Fedora 20-osio vaikka molemmat olisi aikoinaan asennettuna mbr:ään (Manjaro Fedoran jälkeen). Jos ongelmia tulee kannattaa ajaa Manjaro Wikin ohjeiden mukaan tuo grub uudestaan.
Samoin kuin openSUSE:ssa myös Manjarossa tuo grubin ajaminen uudelleen esim. päätteellä vie yllättävän pitkän aikaa. Saa varautua siihen että useita minuuttia menee ennenkuin grub tunnistaa kaikki koneessa olevat järjestelmät. En tiedä miksi tuo hitaus.
Enpä saa minäkään lisättyä ikoneja sen paremmin työpöydälle kuin alapalkkiinkaan. Oletuksena siellä on tärkeimmistä sovellusohjelmista vain Firefox. Miten tuon saisi muokattua?
Manjarossa Xfce on parhaiten tuettu. Pitää muistaa, että Manjaro on vielä kehitysvaiheessa. Mutta hyvin lupaava distro se on. Minusta miellyttävintä Manjarossa on erinomainen paketinhallinta - hyötysovelluksia on poikkeuksellisen laajasti, ja ne on uusimpia versioita.
Muuten totta, mutta se ryhmittely on aivan syvältä. Miksi ne ohjelmat ei voi olla eritelty alan/tyypin mukaan vai tollain epämääräisesti.
Eikös se pakettivarastoista itsestään ole kiinni eikä paketinhallinnan gui:sta? Harkinnut senkin vaihtaa.
Muutoin kyllä ollut lupaava jakelu ja varsinkin AURista saatavilla ohjelmia, joita ei suoraan muille löydy.