Luen parhaillaan Anderssonin Ruotsin historia-kirjaa. Siinä mainitaan kolme syytä itsenäisyysliikkeen syntyyn Ruotsin vallan ajan Suomessa:
1. Nälkävuodet.
2. Isojaon toimeenpano.
3. Epäilykset Ruotsin kyvystä puolustaa Suomea Venäjää vastaan ( 1742-43 Pikkuviha).
Suomen historiaa käsitelevissä kirjoissa mainitaan ainoastaan viimeksi mainittu syynä haluun irtaantua Ruotsista. Kahdesta edellisestä tekijöistä vaietaan. Mikä on totuus 1700-luvulla virinneen itsenäisyysajatuksen syntymiselle?
Syyt Suomen itsenäisyysliikkeen syntyyn
19
169
Vastaukset
- trendipeppa
Trendi oli yleinen. Ulkomaalaisten ansiosta itsenäisyys onnistui länteen suuntautuneissa Venäjän entisissä alueissa. Olisihan se toisaalta Georgiassakin onnistunut, mutta kun Jooseppi kitisi Lenin-sedältä lupaa kotimaansa miehitykseen.
- näin on
Kaikki imperiumit on hajonneet, Brittien, Ranskan, Hollannin, Espanjan, Portugalin jne...
Oli vain ajan kysymys, milloin Venäjän imperiumi hajoaa.
- näin on
Venäläisten taitava politiikka, Katariina osasi lähettää oikeita singnaaleja, Suomen sen aikainen eliitti osasi katsoa myös omaa etuaan, sitoutuminen taantuvaan Ruotsiin näytti varmalta tieltä tuhoon.
Ruotsalaiset myös voimakkaasti "ruotsalaistivat" Suomea, suomalaisiin ei luotettu.- he he he
Vai taantuvaan Ruotsiin. Taisi taantuvasta Ruotsista olla enemmistö talvisodassa käytetyistä länsimaalaisista aseista.
- näin on
he he he kirjoitti:
Vai taantuvaan Ruotsiin. Taisi taantuvasta Ruotsista olla enemmistö talvisodassa käytetyistä länsimaalaisista aseista.
Ruotsi taantui suhteessa muihin Itämeren maihin, kun kehitys menee eteenpäin niin se maa joka kehittyy muita hitaammin, taantuu suhteessa muihin.
Venäjä ja Saksa nousivat ja työnsivät Ruotsin pois itämeren keskiöstä, Ruotsi oli itämerta hallitseva suurvalta vielä 1700 luvun alussa, sata vuotta myöhemmin se oli pieni tekijä pohjois-rannalla. - nooh jaah
näin on kirjoitti:
Ruotsi taantui suhteessa muihin Itämeren maihin, kun kehitys menee eteenpäin niin se maa joka kehittyy muita hitaammin, taantuu suhteessa muihin.
Venäjä ja Saksa nousivat ja työnsivät Ruotsin pois itämeren keskiöstä, Ruotsi oli itämerta hallitseva suurvalta vielä 1700 luvun alussa, sata vuotta myöhemmin se oli pieni tekijä pohjois-rannalla.Millää maalla Itämerellä ei oikeastaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen ollut voimia juuri mihinkään. Puna-Armeija sai hädin tuskin puolustettua aluettaan Judenitsia vastaan. Tässä tyhjiössä kelpasi Suomenkin itsenäistyä. Leninistä ja Trotskista ei ollut Suomen itsenäisyyttä uhkaamaan. Trotski myönsi myöhemmin uhoilun olleen kotimaista kulutusta varten.
- näin se meni
nooh jaah kirjoitti:
Millää maalla Itämerellä ei oikeastaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen ollut voimia juuri mihinkään. Puna-Armeija sai hädin tuskin puolustettua aluettaan Judenitsia vastaan. Tässä tyhjiössä kelpasi Suomenkin itsenäistyä. Leninistä ja Trotskista ei ollut Suomen itsenäisyyttä uhkaamaan. Trotski myönsi myöhemmin uhoilun olleen kotimaista kulutusta varten.
No se oli sitten 200 vuotta myöhemmin.
Tottahan se on, että Suomen itsenäistyminen vaati Venäjän täydellisen romahtamisen, mutta se vaati myös sen, että sata vuotta aikaisemmin Venäjä työnsi Ruotsin ulos Suomen alueelta.
Voitot lähtee monesti liikkeelle siitä, että osaa hyödyntää toisten tappiot.
Suomen nousun taustalla on suurvaltojen, Venäjän ja Saksan notkahtaminen, Ruotsi ei enää siinä vaiheessa ollut tarpeeksi vahva toimija, puuttuakseen asiaan omaksi edukseen. - jos ja jos
näin se meni kirjoitti:
No se oli sitten 200 vuotta myöhemmin.
Tottahan se on, että Suomen itsenäistyminen vaati Venäjän täydellisen romahtamisen, mutta se vaati myös sen, että sata vuotta aikaisemmin Venäjä työnsi Ruotsin ulos Suomen alueelta.
Voitot lähtee monesti liikkeelle siitä, että osaa hyödyntää toisten tappiot.
Suomen nousun taustalla on suurvaltojen, Venäjän ja Saksan notkahtaminen, Ruotsi ei enää siinä vaiheessa ollut tarpeeksi vahva toimija, puuttuakseen asiaan omaksi edukseen.Jossittelut jätetään kaltaisillesi pieruaivoille.
- suurvaltapolitiikkaa
jos ja jos kirjoitti:
Jossittelut jätetään kaltaisillesi pieruaivoille.
voi sinnuu, ku et tajjuu
- näin on
suurvaltapolitiikkaa kirjoitti:
voi sinnuu, ku et tajjuu
Kun ei tajua, niin ei tajua ja sitä ei silloin voi auttaa.
- näin on
Suomi olisi voinut itsenäistyä aikaisemminkin, esim. silloin kun Sigismundista tuli Puolan kuningas, tosin se olisi johtanut siihen että maamme oliis kääntynyt takaisin katolilaisuuteen ja ero olisi ollut oleellinen kun verrataan Ruotsin.
Oikeastaan kehitys pysähtyi, kun ilmasto alkoi kylmetä 1300 luvulla, väestön määrä ei kasvanut, eläminen viljelyyn kelpaavan alueen rajalla, rokotti kehitystä ja maan voimavaroja, omaa identtiteettiä ei päästy ajoissa rakentamaan. - päivätyö
Isojako on mielenkiintoinen kysymys. Se paransi maatalouden tuottavuutta, mutta hajotti vanhat kyläyhteisöt. Venäläistyyppinen maaorjuus olisi ollut erittäin vaikeaa toteuttaa Suomen oloissa 1800-luvun alkuvuosina, koska maatilat olivat levällään eivätkä talot olleet tiiviissä kylissä kontrolloitavissa. Venäjältähän maaorjuus "poistui" 1800-luvun puolivälissä noin lainsäädännöllisesti, mutta käytännössä verotusoikeutena se säilyi Venäjällä. Nikolai II:n aikana otettiin takapakkia kaikissa uudistuksissa. Aatelin vallan vahvistumista yritettiin ajaa Suomeenkin vielä 1900-luvun alkuvuosina. Eli aatelin verotusoikeus lähialueen vapaisiin miehiin oli lisääntymässä. Lisäksi kun vero vaadittiin päivätöinä eikä rahana, niin kyseessä oli selvä orjuuden muoto. Tämä v***tti ihmisiä raskaasti, koska kiireisenä aikana olisi pitänyt hankkia itselle sapuskaa talven varalle, eikä lähteä kuokkimaan entisen tsaarin upseerin peltoa.
Muista että isojaon mainitsi ruotsalainen historian kirjoittaja, ei suomalainen. Minä itse kaipaisin vahvistuksen ruotsalaiselle väitteelle. Jos se pitää paikkansa, niin miksi siitä on vaiettu suomalaisessa historiankirjoituksessa? Siksikö, koska se paransi maatalouden tuottavuutta?
Toisena tekijänä tämä ruotsalainen mainitsi 1700-luvun nälänhätä, joka oli ainakin Ruotsissa todellisuutta, mutta minun tiedossani ei ole, että sitä olisi esiintynyt Suomessa. 1600-luvun nälänhädästä tuskin oli kyseessä. Tuskin 100-vuoden takaisella nälänhätäkokemuksella oli vaikutusta suomalaisten mieliin 1700-luvulla?- näin on
Sinä sekoitat torpparisysteemit ja verotuksen, torpparit teki päivätöitä, ei muu väestö ole koskaan tehnyt päivätöitä, kuin ne jotka asuivat tilan maita.
Sitten mitä tulee tähän torpparisysteemiin muuten, niin se oli ihan hyvä systeemi pyörittää yhteiskuntaa, kun ei ollut rahaa maksaa palveluksista.
Maata sai viljelykseen, kun ei ollut rahaa maksaa vuokraa, niin sai tehdä päivätöitä, eli taksvärkkiä, veroja maksettiin tilan tuotteilla, kun ei ollut rahaa, aatelisto palveli kuningasta palkkasotilaina ja saivat sitä vastaan läänityksiä, kun kuninkaalla ei ollut rahaa maksaa palkkaa.
Näin se systeemi pyöri, vaikka kellään ei oikein ollut rahaa. - näin on
suomalainen2 kirjoitti:
Muista että isojaon mainitsi ruotsalainen historian kirjoittaja, ei suomalainen. Minä itse kaipaisin vahvistuksen ruotsalaiselle väitteelle. Jos se pitää paikkansa, niin miksi siitä on vaiettu suomalaisessa historiankirjoituksessa? Siksikö, koska se paransi maatalouden tuottavuutta?
Toisena tekijänä tämä ruotsalainen mainitsi 1700-luvun nälänhätä, joka oli ainakin Ruotsissa todellisuutta, mutta minun tiedossani ei ole, että sitä olisi esiintynyt Suomessa. 1600-luvun nälänhädästä tuskin oli kyseessä. Tuskin 100-vuoden takaisella nälänhätäkokemuksella oli vaikutusta suomalaisten mieliin 1700-luvulla?Isojaon merkitys oli kaksisuuntainen, se vaurastutti maatalousväestöä kun tilojen tuottavuus parani, mutta se teki myös toisen muutoksen, joka vaikutti erittäin paljon ajan kulueassa.
Se nimittäin legitimoi talonpojan maanomistuksen erittäin vahvasti, oikeastaan missään maailmassa ei talonpojan asema ollut yhtä vahva kuin se oli Ruotsissa ja tietenkin myös Suomessa samana aikana.
Isojaon jälkeen ei mitään läänityksiä talonpoikien maista enää jaettu, maat oli talonpoikien eikä kylien tai kuninkaiden tai jotain siltä väliltä, tämä muutti talonpojan aseman yhteiskunnassa pysyvästi.
Yleensä kun puhutaan näistä aatelisista ja läänityksistä, niin unohdetaan semmonen pikku juttu, että ne läänitykset yleensä jaettiin talonpoikien maista silloin vielä kun maat oli kylien yhteisomistuksesta, eli kyläläisistä saattoi tulla yhdellä kuninkaan päätöksellä jonkun aatelisen torppareita. - päivätyö
näin on kirjoitti:
Sinä sekoitat torpparisysteemit ja verotuksen, torpparit teki päivätöitä, ei muu väestö ole koskaan tehnyt päivätöitä, kuin ne jotka asuivat tilan maita.
Sitten mitä tulee tähän torpparisysteemiin muuten, niin se oli ihan hyvä systeemi pyörittää yhteiskuntaa, kun ei ollut rahaa maksaa palveluksista.
Maata sai viljelykseen, kun ei ollut rahaa maksaa vuokraa, niin sai tehdä päivätöitä, eli taksvärkkiä, veroja maksettiin tilan tuotteilla, kun ei ollut rahaa, aatelisto palveli kuningasta palkkasotilaina ja saivat sitä vastaan läänityksiä, kun kuninkaalla ei ollut rahaa maksaa palkkaa.
Näin se systeemi pyöri, vaikka kellään ei oikein ollut rahaa.Päivätöitä joutuivat torpparien lisäksi tekemään ainakin jotkut kartanoille veroa maksaneet vapaat talolliset. Veronkanto-oikeus saattoi liittyä enempi ns. Vanhaan Suomeen, eli Kymijoen itäpuoliseen osaan, joka oli kuulunut Venäjään pidempään. Joka tapauksessa tätä inhottiin syvästi, koska sitä ei voinut maksaa rahalla vaan joutui tekemään ns. "ropottia" eli työpalvelua veronkanto-oikeuden saaneelle kartanolle. Vastaava kiukun aihe läntisessä Suomessa oli puuna maksettava vero kruununkartanoille.
- -Make-
suomalainen2 kirjoitti:
Muista että isojaon mainitsi ruotsalainen historian kirjoittaja, ei suomalainen. Minä itse kaipaisin vahvistuksen ruotsalaiselle väitteelle. Jos se pitää paikkansa, niin miksi siitä on vaiettu suomalaisessa historiankirjoituksessa? Siksikö, koska se paransi maatalouden tuottavuutta?
Toisena tekijänä tämä ruotsalainen mainitsi 1700-luvun nälänhätä, joka oli ainakin Ruotsissa todellisuutta, mutta minun tiedossani ei ole, että sitä olisi esiintynyt Suomessa. 1600-luvun nälänhädästä tuskin oli kyseessä. Tuskin 100-vuoden takaisella nälänhätäkokemuksella oli vaikutusta suomalaisten mieliin 1700-luvulla?"Tuskin 100-vuoden takaisella nälänhätäkokemuksella oli vaikutusta suomalaisten mieliin 1700-luvulla"
Miksei olisi? Onhan sisällissodallakin, josta tulee kohta 100v, edelleenkin vaikutusta nykysuomalaisiin. - näin on
päivätyö kirjoitti:
Päivätöitä joutuivat torpparien lisäksi tekemään ainakin jotkut kartanoille veroa maksaneet vapaat talolliset. Veronkanto-oikeus saattoi liittyä enempi ns. Vanhaan Suomeen, eli Kymijoen itäpuoliseen osaan, joka oli kuulunut Venäjään pidempään. Joka tapauksessa tätä inhottiin syvästi, koska sitä ei voinut maksaa rahalla vaan joutui tekemään ns. "ropottia" eli työpalvelua veronkanto-oikeuden saaneelle kartanolle. Vastaava kiukun aihe läntisessä Suomessa oli puuna maksettava vero kruununkartanoille.
Tämmösessä tapauksessa kuningas tai ruhtinas, lääninherra tai joku muu, on myynyt verotulot kartanoille, tämä verojen myyminen oli ihan yleistä vielä keskiajalla, näin kuninkaat keräsivät varoja hallintonsa ylläpitämiseen, tätä ei ollut olemassa enää isojaon aikaan eli 1700 luvulla.
Jos verot on myyty jollekkin aateliselle, niin silloin ei enää erikseen makseta veroja kruunulle.
Tietääkseni vain alkuperältään Balttian aatelinen Horn on, on vain harrastanut Suomessa tätä toimintaa, eli on pystynyt ostamaan verot kuninkaalta. - näin on
-Make- kirjoitti:
"Tuskin 100-vuoden takaisella nälänhätäkokemuksella oli vaikutusta suomalaisten mieliin 1700-luvulla"
Miksei olisi? Onhan sisällissodallakin, josta tulee kohta 100v, edelleenkin vaikutusta nykysuomalaisiin.Kyllä Suomessakin on ollut samat nälänhädät.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas1621117Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana
Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta3661077- 491041
Sijaiskasteet kuolleitten puolesta
Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j373999Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta153912Upotuskaste on raamatullisin kaste
Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.717847- 89827
Martina ja jalkapalloilija2
Seiska: Martina iski nuoren jalkapalloilijan vuosia sitten. Könysikö milf teinin kanssa?182800Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu105719Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka51703