Hepo-Oja palaa nyt varsinaisen tehtäväänsä, mutta tarvitaanko sitä tehtävää ja jos niin mihin?. Onko virka turha? kaupunki on toiminut hyvin ilman. Onko tämäkin eläketyö, mikä vain toimii kuluna meille veronmaksajille!!!!.
Tarvitaanko sivistystoimen jahtajaa?
Turhavirka
13205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onko sivistystoimen virka ollut tyhjänä? jos ollaan toimittu hyvin ilman sivistystoimenjohtajaa, niin siitä on aikaa, ei taida edes miesmuisti riittää. Kerrotko koska näin oli?
Sivistystoimen johtajan sijainen varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi on toiminut Hepo-Ojan sijaisena. Totta kai me tarvitsemme myös jatkossa sivistystoimen johtajan. Äly hoi Laitinen!!!!
Ei tarvita, eikä tarvita montaa muuta johtajaa. Hallinto on pöhöttynyt ja tehoton.
Yksi pieni hyvä konsti on myydä kaupungintalo kiinteistösijoitusyhtiölle ja jäädä vuokralaiseksi. Silloin jokaisesta työpisteestä ja neliöstä pitää maksaa käypä vuokra. Pakottaa ajettelemaan henkilökunnan määrää. Näin toimittiin yksityisellä sektorilla jo 80-luvulla.
Teatteri, kaikki tekniset- ja tukipalvelut ulkoistetaan. Paukut hankintalakien mukaiseen ostamiseen, hankintamäärittelyiden viilaamiseen ja valvontaan /etenkin rakennusvalvontaan). Sote ja sivistystoimi pitää organisoida uudelleen.
Kaikki turhat rakennukset myydään tai jyrätään katepillarilla tasaisiksi (esim kirkonkylän kunnantalo). Ylin johto koulunpenkille oppimaan 2014 -vuoden johtamista ja organisaatiorakenteita. Hallinnon tasot on rajoitettava neljään, eli kaupunginjohtajan alla saa olla vain kolme tasoa.
Kaupungintalolla, hallituksessa ja valtuuston puheenjohtajan päässä eletään vielä aikaa ennen 90- luvun lamaa. Mitä nopeammin rakenteelliset uudistukset tehdään, sitä vähemmän suorittava porras joutuu kärsimään. Väliportaan pomojen osa on kova. Heitä ei nykyisin tarvita, kuten ei tarvita yksityisellä sektorillakaan. Mallia voi ottaa esim Salosta, Sysmästä ja Kouvolasta.
Maailma muuttuu, Heinola nukkuu. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluita, ei suojatyöpaikkoja.
Jyrätäänkö matalaksi muitakin yksityisten omistamia kiinteistöjä kuin vain kunnantupa? tässä viestiketjussa toistuu tietämättömyys ja näiden tietämättömien ajatuksiin toiset tietämättömät takertuu ja pitää luulopuheita tosipuheina.
Oikeesti siis oikeesti ihan oikeesti tarvitaan mun äitikin on sen kannalla et oikeesti tarvitaan se oliks se mikä johtaja nyt, mut ei välii tarvitaan se oikeesti jhuhui.
Joo, oikeassa olet siinä että ei enää.
Ko talo oli lähes 20 vuotta vajaakäytöllä ja viitisen vuotta kutakuinkin tyhjä. Paljonko tuli kaupungille kuluja tänä aikana? Olisi pitänyt jyrätä alas jo 90-luvulla.
Eli kaikki turhat neliöt pois, keinolla millä hyvänsä. Suurin osa käytössä olevista neliöistä pitää myydä ja jäädä vuokralaisiksi. Tehostaa tilanköyttöä ja säästää kuluja. Tämä tietämätön luulopuhe on muuten kuntaliiton suositus.
Voi voi, kun te reppanat että koskaan ole olleet Heinolan ulkopuolella oikeissa töissä oikeissa organisaatioissa.
So,so kukas muru siellä taas paasaa.
Maalaiskunnan tupa myytävä.eiköhän Vahterin Pekka saa itse päättää myykö vai pitää itse kun omistaa kiinteistön.
Vai onko sinulla parempaa tietoa.
Saisiko siitä talosta valtakunnansalia pienellä remontilla?
Heinola tarvitsee kaikki johtajien vakanssit. Kukas se muutoin kortteja vinkuttaa. Mutt se on normi hommaa.
Yksityiset, me laitamme kaikki kulut firman piikkiin. Vero viroon jos jää.
Sairaan hoito soomests muut kulut viagrat jaliunasteet.
Eikös iso-Aatu jo saippuat tehny.
Joku rehtoreista voisi hoitaa ykkösrehtorin virkaa ja koko koulutoimisto voidaan lakkauttaa. Talousasiat voidaan keskittää kamreerin toimistoon ja se on siinä.
Tilastointiin kaupungin palveluksessa on riitävästi väkeä. Tilastojahan se skoletoimisto pääasiassa rustaa, kuinka paljon kakaroita on siellä ja kuinka paljon tällä jne.
Nyt pamahti erinomainen ehdotus. Kiitos!
Juuri tätä tarvitaan. Silkkaa maalaisjärkeä, jolla saadaan yksi hallinnon taso pois.
Jos maalaisjärkeä kaupungin hallinnossa ei ole, niin voisi lukaista pari lean-kirjaa (todennäköisesti on jo luettu). On selvää, ettei julkishallinnossa kannata alkaa mitään six sigmaa ja toyota imuohjausta kopioida. Vaan on siinä imuohjauksessa kuitenkin paljon järkeä. Lean on 90-luvun hitti, ja nykyisin yritysjohdon perustyökalu. Kaiken arvoa tuotamattoman toiminnan poistaminen on oleellista.
Sitten se vaikea rasti. Mikä julkishallinossa tuottaa arvoa ja mikä ei? Poliitikkojen pitää tehdä päätökset arvoista ja valitettavasti alkaa jakaa kurjuutta. Ikävää on se, että valtio sopettaa kulujaan 8 -10 miljardin euron verran seuraavien 4 - 6 vuoden aikana. Sen vaikutusta voi vain arvailla. Siksi julkisen sektorin organisaatiot kannattaa trimmata hyvän sään aikana. Vikkelät ja matalat organisaatiot pärjäävät tilanteessa kuin tilanteessa. Tämä on myrkkyä väliportaan esimiehille, mutta kyseessä vääjäämätön kehityksen suunta.
Muutama Lean slogan:
Arvon määrittämisen perustuminen asiakkaan näkemykseen
Arvoketjun tunnistaminen ja kaiken arvoa tuottamattoman toiminnan poistaminen
Arvoketjun perustaminen asiakkaan tarpeisiin perustuvaan imuohjaukseen
Työntekijöiden osallistaminen kehittämiseen
Toiminnan jatkuva kehittäminen
Käytännön esimerkkinä vaikka Heinolan kesäteatteri ja asikkaan=kuntalaisen tarpeisiin perustuva imuohjaus. Poliitikoille miettimistä.
Heinola ja sivistys on kaukana toisistaan, eli ei tarvita siihen johtajaakaan jota ei ole siis sivistystä eikä tointa. Mitä tehdään toimettomalla johtajalla asiaan mitä ei ole.