Miksi ainoana maailman maana Suomessa jokainen akateeminen ihminen on pakotettu lukemaan maan pientä vähemmistökieltä?
Mitään vastaavaa ei ole missään, ei Sveitsissä, ei Irlannissa, ei Espanjassa, ei Kanadassa, ei Islannissa, ei...
Miksi meillä tällainen RKP:n opetusministerin aikana 1978 laadittu mielivaltainen pakkovirkaruotsi jatkuu ja jatkuu ja sitä käytetään perusteena kaikkien muiden tasojen pakkoruotsille?
Yksinkertaisuudessaan nerokkaan musertava systeemi pakkoruotsittajien puolelta, mutta eikä näin suurta järjettömyyttä voisi purkaa nopeasti ja pelkällä asetuksella, jolla sen määräsi RKP:n opetusministeri vuonna 1978?
Perehtykäämme tarkemmin virallisten kielten opetukseen eri maissa:
Belgia (hollanti, ranska, saksa)
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikka (englanti, afrikaans, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda)
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Irlanti (englanti, iiri)
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielen opetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islanti (vain islanti virallinen, pakollisena tanska tai jokin muua skandinaavinen kieli)
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä. [Pienenä kansana, määrältään kutakuinkin yhtä suuri kuin suomenruotsalaisten vähemmistö, islantilaiset eivät voi tarjota kaikilla aloilla kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoa, on nojattava Skandinavian koulutus- ja asiantuntijaverkostoihin.]
Kanada (englanti, ranska)
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä. Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Ontariossa ranskan kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.
Norja (kirjanorja, uusnorja)
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa.
Eikä missään muualla sanaakaan pakkovirkakielistä
Suomen tilanne ei puolla pakollisuutta peruskoulussakaan siksi, etteivät suomi ja ruotsi ole maailmankieliä, eivät sukua toisilleen eivätkä maan enemmistön esivanhempien elvytettäviä kieliä (tosin suomen kielelle olisi helposti käynyt kuin iirille, ellei Suomi olisi irtautunut Ruotsista).
Mitään vastaavaa ei ole missään, ei Sveitsissä, ei Irlannissa, ei Espanjassa, ei Kanadassa, ei Islannissa, ei...
Miksi meillä tällainen RKP:n opetusministerin aikana 1978 laadittu mielivaltainen pakkovirkaruotsi jatkuu ja jatkuu ja sitä käytetään perusteena kaikkien muiden tasojen pakkoruotsille?
Yksinkertaisuudessaan nerokkaan musertava systeemi pakkoruotsittajien puolelta, mutta eikä näin suurta järjettömyyttä voisi purkaa nopeasti ja pelkällä asetuksella, jolla sen määräsi RKP:n opetusministeri vuonna 1978?
Perehtykäämme tarkemmin virallisten kielten opetukseen eri maissa:
Belgia (hollanti, ranska, saksa)
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikka (englanti, afrikaans, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda)
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Irlanti (englanti, iiri)
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielen opetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islanti (vain islanti virallinen, pakollisena tanska tai jokin muua skandinaavinen kieli)
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä. [Pienenä kansana, määrältään kutakuinkin yhtä suuri kuin suomenruotsalaisten vähemmistö, islantilaiset eivät voi tarjota kaikilla aloilla kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoa, on nojattava Skandinavian koulutus- ja asiantuntijaverkostoihin.]
Kanada (englanti, ranska)
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä. Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Ontariossa ranskan kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.
Norja (kirjanorja, uusnorja)
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa.
Eikä missään muualla sanaakaan pakkovirkakielistä
Suomen tilanne ei puolla pakollisuutta peruskoulussakaan siksi, etteivät suomi ja ruotsi ole maailmankieliä, eivät sukua toisilleen eivätkä maan enemmistön esivanhempien elvytettäviä kieliä (tosin suomen kielelle olisi helposti käynyt kuin iirille, ellei Suomi olisi irtautunut Ruotsista).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinpä. Kertoo ko. asetus laajemmiltikin opetuksen takana olevasta ideologisesta tasosta. Aalto ei taida olla millään kansainvälisellä parhaiden yliopistojen listalla. Googleen Top 100 University rankings. Suomalaiset korkeakoulut ovat ihan kuin Nokia.
Parannusta ja nopeasti toivova, ennen kuin Suomi jää ihan kokonaan kilpailusta.
Suomenkielisten asema kotimaassaan, mm. Ahvenanmaalla on syrjitty. Lastentarhassa Ahvenanmaalla oli laulettu säännöllisesti puoli tuntia viikossa suomalaisia lastenlauluja, koska osa lapsista oli suomenkielisiä. Paikallinen Landsting (paikallinen kansanedustuslaitos) nimenomaisesti teki päätöksen jolla se kiellettiin. Lasten identiteettiin kajottiin kun kiellettiin suomenkielisten laulujen laulaminen.
Ahvenanmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua puhumattakaan että annettaisiin äidinkielen opetusta suomenkielellä. Ahvenanmalla annetaan suomen kielen opetusta aina vieraana kielenä, myös suomenkielisille lapsille!
Ahvenanmaalla ei saa omistaa edes asuntoa jos ei osaa ruotsia. Sairaanhoitajat Maarianhaminan sairaalassa ei saa puhua suomea edes kahvipöytäkeskusteluissa kahvitunnilla.
Suomi on ruotsinkieliselle ruotsin kielellä yksikielinen, koska hän voi toimia koko maassa yksikielisesti ruotsin kielellä. Suomenkielisen on oltava kaksikielinen ja osattava ruotsia Ahvenanamaalla voidakseen toimia koko maassa. Suomenkielisten velvollisuus on opiskella ruotsia ei osata ruotsia. Oikeuksia ei ole.
Hävetkää suomalaiset heikkoja johtajianne ja itseänne. Suomalaiset ovat heikkoja ja Suomi on rasistinen maa.
Oksettaako heikkoutenne edes viisaimpia teistä?
klklkllkllk
Suomi yksikieliseksi
http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/suomi-yksikieliseksi/