Vaikka olen ala-asteen opettajan poika, jouduin tai halusin kouluaikoina muutamia kertoja turvautumaan, näihin "epäreiluihin" keinoihin.
Ensimmäisen filunkini oli aikoinaan biologian kokeessa, jossa eräässä yhdistelytehtävässä, kolmasluokkalaisena, olin 6 kohtaa tai 4 yhdistänyt väärin, sellaisessa zoinaustehtävässä, ja koska asuin koulurakennuksessa, pääsin illalla tarkistamaan opettajan lukitsemattomasta laatikosta, tekemäni kokeen yhdistelyt, ja korjasin tehtävästä ittelleni 6 pistettä lisää, tai 4 en muista, montako siinä oli väärin... Mutta varmaan bionumeroni silloin parani ainakin yhdellä, ja sain jonkun 9:n, muuten ehkä olisin saanut 8?
Seuraavat muistoni oli yläasteen Ruotsin ja Englanninkin ehkä, sanakokeista, joissa "Tuomon" kanssa yritettiin aina luntata, lapuilta, ja kaverille näyttämällä, jos sai kynän teroituksen yhteydessä, jonkun lunttilapun sille tai hän ittelle livauttamaan, se valehtelematta koroitti numeroani yläasteella ainakin kahdella(8 oli Ruotsi ja Englanti mulla silloin), koska muuten olisi tullut sanakokeista valehtelematta 4 tai vitonen, mutta tollla systeemillä siis kaikki oikein...: No se ehkä hieman kostautui lukiossa, etten päntännyt sanoja sen paremmin, koska kirjoitin lyhyestä Ruotsista C:n ja Englannista B:n. Kielen tehtäviä en enää yläasteella ja lukiossa kyllä tehnyt koskaan lainkaan, vaikka sanakokeisiin kyllä lukiossa jouduin silti lukemaan ihan rehellisesti... Matikkaa ja fysiikkaa, kemiaa ja historiaa, kyllä pänttäsin välillä paljonkin. Ja Uskonnosta tuli pelkkiä kymppejä:-)
Biologian tunnilla myös yläasteella, kerran, kun kuuluisa Ismo Falck, hopeaparina ollut jousiampuja, kai jossain olympialaissakin, Tomi Poikolaisen parina, oli sijaisena biologian opettajallemme "Junkkarille", otin mustalaispojan "Roopen" kehoituksesta kirjan mukaan, paidan alla, kun emme kumpikaan olleet muistaneet lukea kokeeseen. Minä sain 8½:n ja kaveri 7½, koska saimme olla toisessa huoneessa koetta tekemässä, olimme molemmat pinnaneet varsinaisen koepäivän...
En muista enempää luntanneeni, vaan kyllä minä ne pari laudaturiakin, sain ne kyllä täysin "rehelllisxesti", laajasta matikasta ja reaalista kirjoitin L:n ja Äiikästä M:n vaikka äikkä olisi kai saattanut olla E ja ehkä Reaalikin olisi voinut olla E, jos sellainen arvosana siihen aikaan olsii ollut.... Matikasta menetin vain 4 pistettä, eli olisi se kai Laudatur vieläkin ollut.
Älkää liikaa luottako lunttaustaitoihin, koska yliopistossa ja lukiossakin, siitä olisi rangaistus kiinnijäädessä, hiukan liian suuri ehkä....
Ala-asteella ja yläasteella, sen sijaan en pitäisi pahanakaan, jos sellaista teette, koska ainakin meidän koulussa, pojallle oli häpeä, jos se sai suuria arvosanoja ja ei elänyt kavereiden kanssa ollenkaan, vaan vain opiskeli esimerkksi. Tosin itte kyllä ylä-asteella ja lukiossa ollessani, lähinnä vain pelasin tietokonepeljä päivät ja illat ja yöt. En kauheasti viihtynyt kavereiden seurassa. En silti väitä, että nuo teot jäivät salaan silloinkaan, ei edes muilta ihmisiltä oikein pysty mitään salaamaan, eihän sitä tiedä edes sitä, kuka ajatuksemme kaikki kuulee?
Ensimmäisen filunkini oli aikoinaan biologian kokeessa, jossa eräässä yhdistelytehtävässä, kolmasluokkalaisena, olin 6 kohtaa tai 4 yhdistänyt väärin, sellaisessa zoinaustehtävässä, ja koska asuin koulurakennuksessa, pääsin illalla tarkistamaan opettajan lukitsemattomasta laatikosta, tekemäni kokeen yhdistelyt, ja korjasin tehtävästä ittelleni 6 pistettä lisää, tai 4 en muista, montako siinä oli väärin... Mutta varmaan bionumeroni silloin parani ainakin yhdellä, ja sain jonkun 9:n, muuten ehkä olisin saanut 8?
Seuraavat muistoni oli yläasteen Ruotsin ja Englanninkin ehkä, sanakokeista, joissa "Tuomon" kanssa yritettiin aina luntata, lapuilta, ja kaverille näyttämällä, jos sai kynän teroituksen yhteydessä, jonkun lunttilapun sille tai hän ittelle livauttamaan, se valehtelematta koroitti numeroani yläasteella ainakin kahdella(8 oli Ruotsi ja Englanti mulla silloin), koska muuten olisi tullut sanakokeista valehtelematta 4 tai vitonen, mutta tollla systeemillä siis kaikki oikein...: No se ehkä hieman kostautui lukiossa, etten päntännyt sanoja sen paremmin, koska kirjoitin lyhyestä Ruotsista C:n ja Englannista B:n. Kielen tehtäviä en enää yläasteella ja lukiossa kyllä tehnyt koskaan lainkaan, vaikka sanakokeisiin kyllä lukiossa jouduin silti lukemaan ihan rehellisesti... Matikkaa ja fysiikkaa, kemiaa ja historiaa, kyllä pänttäsin välillä paljonkin. Ja Uskonnosta tuli pelkkiä kymppejä:-)
Biologian tunnilla myös yläasteella, kerran, kun kuuluisa Ismo Falck, hopeaparina ollut jousiampuja, kai jossain olympialaissakin, Tomi Poikolaisen parina, oli sijaisena biologian opettajallemme "Junkkarille", otin mustalaispojan "Roopen" kehoituksesta kirjan mukaan, paidan alla, kun emme kumpikaan olleet muistaneet lukea kokeeseen. Minä sain 8½:n ja kaveri 7½, koska saimme olla toisessa huoneessa koetta tekemässä, olimme molemmat pinnaneet varsinaisen koepäivän...
En muista enempää luntanneeni, vaan kyllä minä ne pari laudaturiakin, sain ne kyllä täysin "rehelllisxesti", laajasta matikasta ja reaalista kirjoitin L:n ja Äiikästä M:n vaikka äikkä olisi kai saattanut olla E ja ehkä Reaalikin olisi voinut olla E, jos sellainen arvosana siihen aikaan olsii ollut.... Matikasta menetin vain 4 pistettä, eli olisi se kai Laudatur vieläkin ollut.
Älkää liikaa luottako lunttaustaitoihin, koska yliopistossa ja lukiossakin, siitä olisi rangaistus kiinnijäädessä, hiukan liian suuri ehkä....
Ala-asteella ja yläasteella, sen sijaan en pitäisi pahanakaan, jos sellaista teette, koska ainakin meidän koulussa, pojallle oli häpeä, jos se sai suuria arvosanoja ja ei elänyt kavereiden kanssa ollenkaan, vaan vain opiskeli esimerkksi. Tosin itte kyllä ylä-asteella ja lukiossa ollessani, lähinnä vain pelasin tietokonepeljä päivät ja illat ja yöt. En kauheasti viihtynyt kavereiden seurassa. En silti väitä, että nuo teot jäivät salaan silloinkaan, ei edes muilta ihmisiltä oikein pysty mitään salaamaan, eihän sitä tiedä edes sitä, kuka ajatuksemme kaikki kuulee?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hauskimmat koulumuistoni olivat yläasteen Ruotsin tunneilta... Olin itse kahden Ruotsin opettajan alaisuudessa, mutta aluksi 7:nnellä ja 8: luokna aluksi, erään "Känkän"(jos Suomussalmelaisia kuulolla, niin kyllä, varmasti opettaa siellä vieläkin:-).
Erään kerran ammuimme muita kumin palasilla, ja tytöt valittivat siitä koko ajan opelle, mutta vasta kun iso kumimöykky osui opeen, ope pisti meidät puhutteluun, ja yritti saada selville kuka "Känkkää"(hänellä oli jalkavamma) ampui kumilla. Minuakin yritti pistää tunnustamaan, kuka se oli, mutta en vieläkään paljasta kuka se meistä oli:-) Ei Roope, enkä minä, Roppe oli luultavasti pinnaamassa silloin...
Roopeen liittyi myös toinen muistoni siltä ajalta... Roope rupesi kerran valittelemaan, "en jaksa, en jaksa, en jaksa edes kynää nostaa pöydältä". No, ope meni vihaisena ja yritti nostaa kynän pöydältä, ja joutui ottamaan ranteesta kiinni toiselta kädellä, ennenkuin sai kynän pöydältä... Roope oli liimannut kynän pöytään...
Ja kerran kypsähdimme koko Ruotsin lukemiseen niin, että pistimme oven saranoiltaan pois, ja karkasimme luokasta, pariksi sunniksi.... Ovi oli kaatunut open päälle, ja tietysti jouduimme Rehtorin puhutteluun, ja tälläkertaa meidät oli halunnut pois Ruotsin tunnilta eräs luokkamme tytöistä....
Sen jälkeen ei tilannekomiikkaa enää niin paljoo ollut, mutta itsekin vakavoiduin vähän liikaakin vanhempana, ja yloppilasvuotena jouduin psyykosiin, vaikka itte kirjoitukset menivät hyvin, mutta en usko, että se johtui noista tapahtumista.... Yliopistokin on ihan keskinkertaisesti mennyt, vaikkakin HYVIN HITAASTI, olen saanut kokoon jotain 150 opintopistettä, ehkä pari alle, ehkä pari yli....180:pisteessä saisin varmasti jo virallsilla op-rajoilla kandin paperitkin, vaikka itte haluaisin jo ne nyt, mutta kandityöni on vielä hiukan kesken....
Meidän koulussa oli myös "mokukaste" yläasteella käytössä... Koululaisia kasteltiin vessassa, tai pulloilla. Suurin kastelija oli juurikin biologian opemme, koska jos joltakulta löytyi kastelupullo, ope kaatoi koko pullon kasteluaikeissa olleen oppilaan päähän, ja varmaan itse kyllä säästyin siltä, koska kastelin vain parina päivänä, kun taas moni muu teki sitä monta kuukautta...
Silleen vain surkeaa, että niistä yläasteella pari meitä vuotta vanhemmista kavereista teki ITSARIN! Eräs "Sami" ampui myöhemmin mun lukioaikana, opiskellessaan metsaoppilaitoksessa, itseään kiväärillä päähän, siellä oli joku juuri jäänyt puun allekin ja kuollut, ja toinen samanikäinen kaveri, "Kemppi"; oli hirttäytynyt isänsä omistaman kurkkukasvion katosta. Niistä kyllä saattoi psykkosini osittain johtua, vaikken vielä tiedä, miten ne tapahtumat minuun liittyi? En juurikaan kaveerannut lukiossa niiden kanssa, mutta tuskin uskontoni olisi heitä sen kummemmin "pelastanut", mutta en itse silleen edes osannut sitä ajatella, että joku lähes homostelu-juttuni Jeesuksillani olisi heitä pelastanut, mutta ehkä olisi?
Jos tiedät, että kaverisi, tai vaikkei olisi suoranaisesti kaverisi, mutta uhkaa itsemurhilla, niin kannattaa edes jollain lailla sitä yrittää kääntää aikeistaan, koska ei se kannata, jos on fyysisesti kohtuullisen terve muuten, ja vain sielullisia ja henkisiä traumoja, niin niistä kannattaa selvitä, ei fyysiesti usein täysin tervetta nuorta, ja arvokasta aistinlihakonettaan, kannata nuoruuden hulluden takia antaa tehdä itsemurhaa, mene sinä väliin, jos pystyt menemään, minä en silloin ymmärtänyt niin tehdä, mutta en minä siitä silti osaa itseäni syyttää, sen kummemmin, ei se olisi välttämättä mitään auttanut tietenkään....