Omat "vaivani" alkoivat rajuna samana kesänä, jolloin täytin 50 v. Olen nyt 55-vuotias, pian 56, ja tilanne lienee pahimmillaan.
Olen kahteen otteeseen yrittänyt käyttää hormonihoitoa, toisella kerralla ½ vuotta ja jälkimmäisellä kerralla 1 vuoden ajan. Hoito ei minulle sopinut.
Kun lopetuksen kohdalla olin gynellä, hän totesi tutkimuksensa mukaan, että olen jo ylittänyt pahimman. Ei ollutkaan niin.
Mieleeni jäivät lääkärin sanat: "Hoitojakso vaikuttaa kehossasi vielä pitkään, sinuna en jättäisi hoitoa pois, sillä oireet palaavat ehkä pahempina". En silloin oikein tajunnut, mitä hän tarkoitti. Lopetin hoidon tammikuussa 2013 eli yli vuosi sitten. Vajaan vuoden kuluttua eli loppusyksyllä 2013 olo oli suorastaan helvetillinen, vaikka kuukautisten loppumisesta oli jo 2½ vuotta. Sitä rataa on jatkettu. Kuumia aaltoja sarjana, ankaraa lihassärkyä, unettomia öitä, tolkutonta väsymystä ym.
Löysin dosentti Mervi Halttusen vastauksen, jossa 13 vuotta hormoneja syönyt nainen kyseli, miksi hänelle tuli 67-vuotiaana ankarat vaihdevuodet (hän outui lopettamaan hoidon sepelvaltimotaudin takia).
Dos. Halttusen vastaus:
"Olet käyttänyt hormoneja 13v ajan, ja niiden aikana ei ole vaihdevuosivaivoja. Näin pitkäkestoisen hoidon päättyessä ei yleensä ole enää pahoja vaihdevuosioireita, mutta valitettavasti olemme kaikki yksilöitä tässä oireilussakin."
Mitä hel----ä! Onko niin, että kroppa reagoi kuitenkin vaihdevuosioireilla, kun hoito loppuu. Jos tämän olisin älynnyt, en olisi edes noita jaksoja yrittänyt hormoneja syödä.
Onko muilla samoja kokemuksia?
Olen kahteen otteeseen yrittänyt käyttää hormonihoitoa, toisella kerralla ½ vuotta ja jälkimmäisellä kerralla 1 vuoden ajan. Hoito ei minulle sopinut.
Kun lopetuksen kohdalla olin gynellä, hän totesi tutkimuksensa mukaan, että olen jo ylittänyt pahimman. Ei ollutkaan niin.
Mieleeni jäivät lääkärin sanat: "Hoitojakso vaikuttaa kehossasi vielä pitkään, sinuna en jättäisi hoitoa pois, sillä oireet palaavat ehkä pahempina". En silloin oikein tajunnut, mitä hän tarkoitti. Lopetin hoidon tammikuussa 2013 eli yli vuosi sitten. Vajaan vuoden kuluttua eli loppusyksyllä 2013 olo oli suorastaan helvetillinen, vaikka kuukautisten loppumisesta oli jo 2½ vuotta. Sitä rataa on jatkettu. Kuumia aaltoja sarjana, ankaraa lihassärkyä, unettomia öitä, tolkutonta väsymystä ym.
Löysin dosentti Mervi Halttusen vastauksen, jossa 13 vuotta hormoneja syönyt nainen kyseli, miksi hänelle tuli 67-vuotiaana ankarat vaihdevuodet (hän outui lopettamaan hoidon sepelvaltimotaudin takia).
Dos. Halttusen vastaus:
"Olet käyttänyt hormoneja 13v ajan, ja niiden aikana ei ole vaihdevuosivaivoja. Näin pitkäkestoisen hoidon päättyessä ei yleensä ole enää pahoja vaihdevuosioireita, mutta valitettavasti olemme kaikki yksilöitä tässä oireilussakin."
Mitä hel----ä! Onko niin, että kroppa reagoi kuitenkin vaihdevuosioireilla, kun hoito loppuu. Jos tämän olisin älynnyt, en olisi edes noita jaksoja yrittänyt hormoneja syödä.
Onko muilla samoja kokemuksia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luonnon pitäisi antaa hoitaa itse, eikä siihen saisi mennä sörkkimään. Kyllähän lääkärit niitä hormooneja kirjoittaa, kun saavat lääketehtaalta aina mukavaa provikkaa.
Täällä yks 47v joka pähkäillyt hormoonien aloittamista jo vuoden.Mitä enemmän oon tutkinut asiaa,kuunnellut ja lukenut,sitä varmemmaksi olen tullut,ettei niitä pidä ottaa.Varmaan totta tuokin,että kun esrrogeeniä syö,vaihdevuodet siirtyvät eteenpäin.Estrogeeniähän se,jonka pitäisi loppua naisilta kun tietty ikä saavutetaan.Luonnon laki,kuten edellinen kirjoitti.Eli joko käyttää pitkälle vanhuuteen tai ei aloittaa lainkaan.
En tuomitse ketään, kyllä tämä semmosta tuskaa välillä on. Jokainen tekee päätöksensä. Itselleni ei sopineet nuorena ehkäisytabletitkaan, luulen että siitä olisi jo pitänyt jotain älytä päätellä.
Mielikuvituksen saa päästää valloilleen, että luonnon keinoin pääsee eteenpäin.
Jospa ne sitten joskus loppuisivat. Toivoa pitää.