"Linnoituksessa toimi vuosina 1944—1946 vaiettu Neuvostoliittoon palautettavaksi määrättyjen kokoamis- ja siirtoleiri.
— Leiri oli toiminta-aikanaan täysin eristetty kaupunkilaisista, ja huomiota herättämättömät junakuljetukset Pikisaaren pistoraiteelta Nurmin asemalle tehtiin öiseen aikaan, kertoo historian pimentoon jääneestä vankileiristä kirjan kirjoittanut historiantutkija Juha Pohjonen."
http://www.esaimaa.fi/Online/2010/12/15/Lappeenrannan Linnoituksessa vaiettu vankileiri 1944—1946/2010110198970/4
"Karjala- lehden päätoimittaja Antti Arponen sanoo, että heille on lähes 200 ihmistä ilmoittanut tietojaan teloituksista, niin pakko ne on vakavasti ottaa. ”Kesällä –44 oli kateissa 20 000 miestä, osa eksyksissä, n 2000 sellaista miestä jotka eivät käskyn saatuaan palanneet riveihinsä, kuulusteltiin Lappeenrannassa. Missään ei kerrota mitä tapahtui niille, jotka eivät linjaan palanneet.” ”Esimerkiksi Viipuria puolustanut 20.prikaati menetti 19 miestä ennen vetäytymistään taakse, se ei enää osallistunut taisteluihin, mutta prikaatista ilmoitettiin kadonneiksi 80 miestä” . ”Rangaistusvangeista kootusta Nikke Pärmin pataljoonasta katosi 100 miestä, on epäilty, että he päätyivät Huhtaniemeen.”
”Ilmeisesti kaksi teloituksiin osallistunutta on elossa, he ovat kertoneet asiasta tuttavilleen, mutta eivät halua julkisuuteen.” Siviilisilminnäkijän kertomus on siitä, kun Huhtiniemeen tuotiin teloitettavia noin ryhmä kerrallaan””
http://www.tiede.fi/keskustelu/6666/ketju/suomalaisten_sotilaiden_teloitukset_1944
"Heimosotilaiden luovutus tapahtui Lappeenrannassa sotavankien kokomaispaikan kautta. Karanneiden etsikelyt jatkuivat ja vuoden 1944 loppuun mennessä luovutettiin yli 500 miestä ja seuraavanakin vuonna 155 mistä. Viimeinen merkintä heimosotilaiden luovuttamisesta on vuodelta 1953. Heimostoureista siirtyi Ruotsiin 172 miestä ja pari sataa muualle ulkomaille, Kanadaan ja Australiaan.
Marraskuun kolmas päivä vuonna 1944 ei koskaan unohdu yhdenkään heimosturin mielestä. Suomen riveissä oli sodittu niin Kannaksen kuin Lapin sodissakin. Mutta sota oli ohi ja rauha vihdoin koittanut. Uusi elämä uudessa isänmaassa odotti. Toisin kuitenkin kävi."
Kokoamisleiristä Lappeenrannassa tuli villi ja arvaamaton paikka.
"Kaikkein hankalimpia tilanteita olivat palautusjunien lastaukset, joiden yhteydessä vangit olivat valmiit lähes mihin tahansa ettei palautus onnistuisi. Tämän vuoksi lastauspaikka aivan vankilan vieressä oli ehdoton etu. Juuri näihin palautusjunien lastaukseen liittyy eniten salamyhkäisyyttä, juuri sellaista, josta monenlaiset tarinat ovat voineet saada alkunsa. Tuskin öinen outo junaliikenne jäi kaikilta huomaamatta."
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/01/heimopataljoona-pime-pilkku-suomen.html
Niin...
— Leiri oli toiminta-aikanaan täysin eristetty kaupunkilaisista, ja huomiota herättämättömät junakuljetukset Pikisaaren pistoraiteelta Nurmin asemalle tehtiin öiseen aikaan, kertoo historian pimentoon jääneestä vankileiristä kirjan kirjoittanut historiantutkija Juha Pohjonen."
http://www.esaimaa.fi/Online/2010/12/15/Lappeenrannan Linnoituksessa vaiettu vankileiri 1944—1946/2010110198970/4
"Karjala- lehden päätoimittaja Antti Arponen sanoo, että heille on lähes 200 ihmistä ilmoittanut tietojaan teloituksista, niin pakko ne on vakavasti ottaa. ”Kesällä –44 oli kateissa 20 000 miestä, osa eksyksissä, n 2000 sellaista miestä jotka eivät käskyn saatuaan palanneet riveihinsä, kuulusteltiin Lappeenrannassa. Missään ei kerrota mitä tapahtui niille, jotka eivät linjaan palanneet.” ”Esimerkiksi Viipuria puolustanut 20.prikaati menetti 19 miestä ennen vetäytymistään taakse, se ei enää osallistunut taisteluihin, mutta prikaatista ilmoitettiin kadonneiksi 80 miestä” . ”Rangaistusvangeista kootusta Nikke Pärmin pataljoonasta katosi 100 miestä, on epäilty, että he päätyivät Huhtaniemeen.”
”Ilmeisesti kaksi teloituksiin osallistunutta on elossa, he ovat kertoneet asiasta tuttavilleen, mutta eivät halua julkisuuteen.” Siviilisilminnäkijän kertomus on siitä, kun Huhtiniemeen tuotiin teloitettavia noin ryhmä kerrallaan””
http://www.tiede.fi/keskustelu/6666/ketju/suomalaisten_sotilaiden_teloitukset_1944
"Heimosotilaiden luovutus tapahtui Lappeenrannassa sotavankien kokomaispaikan kautta. Karanneiden etsikelyt jatkuivat ja vuoden 1944 loppuun mennessä luovutettiin yli 500 miestä ja seuraavanakin vuonna 155 mistä. Viimeinen merkintä heimosotilaiden luovuttamisesta on vuodelta 1953. Heimostoureista siirtyi Ruotsiin 172 miestä ja pari sataa muualle ulkomaille, Kanadaan ja Australiaan.
Marraskuun kolmas päivä vuonna 1944 ei koskaan unohdu yhdenkään heimosturin mielestä. Suomen riveissä oli sodittu niin Kannaksen kuin Lapin sodissakin. Mutta sota oli ohi ja rauha vihdoin koittanut. Uusi elämä uudessa isänmaassa odotti. Toisin kuitenkin kävi."
Kokoamisleiristä Lappeenrannassa tuli villi ja arvaamaton paikka.
"Kaikkein hankalimpia tilanteita olivat palautusjunien lastaukset, joiden yhteydessä vangit olivat valmiit lähes mihin tahansa ettei palautus onnistuisi. Tämän vuoksi lastauspaikka aivan vankilan vieressä oli ehdoton etu. Juuri näihin palautusjunien lastaukseen liittyy eniten salamyhkäisyyttä, juuri sellaista, josta monenlaiset tarinat ovat voineet saada alkunsa. Tuskin öinen outo junaliikenne jäi kaikilta huomaamatta."
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/01/heimopataljoona-pime-pilkku-suomen.html
Niin...
Vastaukset 13
Vanhimmat
YLEN mukaan Huhtiniemen haudassa on jopa 300 sotilasta.
Huhtiniemen haudoista löytyneille vainajille tehtiin radiohiilitukimukset, mutta ongelmalliseksi osoittautui radiohiilitulosten laveus.
Haudoista on löytynyt tutkinnalle keskeisimpinä pidettyjä ortodoksiristejä ja kasteriipuksia.
Inkerikot olivat ortodokseja.
"Inkerikot tai inkeroiset (inkeroiseksi inkeroine, ižora tai ižoralaine) ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä. Inkerikkojen historiallinen uskonto on ortodoksisuus"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkerikot
"Toisen maailmansodan aikana inkeroisia evakuoitiin yhdessä vatjalaisten ja inkeriläisten kanssa Suomeen,"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkerikot
Huhtiniemi ei ole ammuttujen sotilaitten hautuumaa. Kyllä se paremminkin silleen on, että mahdolliset teloitetut makaa sankarihautuumaalla. Ammuuttiin, kenties,, Huhtiniemessä ja sitten sankarimultiin "rintamalla" kaatuneena.
Jo on aika hepposin perustein on hautojen ikä arvioitu.
Nimittäin Karjalassahan on ollut tapana, että tätä kaulassa roikkuvaa kasteristiä ei pantu vainajan mukana hautaan... vaan se annettiin jollekin hänen läheiselleen, esim. kummilapselle.
"Ortodoksinen tapa on, että jokainen kastettu kantaa koko elämänsä ajan kaulassaan ns. kasteristiä, jonka kummi on kastepäivänä lahjoittanut ja jonka pappi kastetoimituksen yhteydessä on siunannut ja kaulaan ripustanut. Se muistuttaa kantajaansa siitä liitosta, joka kasteessa solmittiin Jumalan ja hänen välillään. Tämän kaularistin merkitys on niin suuri, että esim. venäläisessä perinteessä on vanhastaan suorastaan samaistettu kristitty ja ristiä kaulassaan kantava.
Karjalassa on ollut tapana, että tätä kaularistiä ei pantu vainajan mukana hautaan, vaan se annettiin jollekin hänen läheiselleen, esim. kummilapselle.
Kun ruumis puettiin hautaamista varten se varustettiin uudella, vähemmän kestävästä materiaalista, esim. puusta tehdyllä kaularistillä, joka on kuolinvaatteiden ohella saattanut olla vainajalla valmiiksi varattuna jo vuosia ennen kuolemaa. "
http://www.tsasouna.net/index.php/traditio/10-traditio/60-siunaamisesta-ja-ortodoksisista-tavoista
Ei varmasti ole myöskään yleisessä tiedossa eikä historiankirjoissa, että satamatorilta sai aitoja muikkukukkoja, silloin kun vielä laivavuoro tuli mikkelistä ja kuopiosta.
Sotilaat on haudattu todennäköisesti muutaman sadan neliömetrin alueelle leirintäelueen päärakennuksen läheisyyteen. Kaavasuunnitelmissa hautapaikka on suojeltu.
Paikalta on löydetty myös sotilaspuvun kappaleita.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta arvioi, että nyt löydetyt vainajat on mitä todennäköisimmin haudattu samaan aikaan. Rannan mukaan vaikuttaa myös siltä, ettei heitä ole haudattu arkuissa.
Ranta korostaa, että alustavien tutkimusten mukaan kaikki vainajat ovat täysi-ikäisiä, ja nuorin heistä on ehkä noin 20-vuotias.
Keskusrikospoliisi alkaa tutkia asiaa. Poliisi pyrkii selvittämään, miltä ajalta joukkohauta on ja keitä vainajat ovat. Lisäksi selvitetään, onko vainajien kuolinsyy luonnollinen, sotakuolema vai seurausta rikoksesta.
Hautoja ovat olleet tutkimassa Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen ja arkeologian laitokset.
Kaivaukset aloitettiin, jotta saataisiin selville, onko alueelle haudattu teloitettuja rintamakarkureita.
Suullisen perimätiedon mukaan Huhtiniemessä olisi kesällä 1944 teloitettu salaisessa sotarikostuomioistuimessa tuomittuja rintamakarkureita.
Noin kaksi viikkoa sitten kaivauksissa löydettiin ihmisen luiden ja sotilaspuvun kappaleita.
http://yle.fi/uutiset/lappeenrannan_huhtiniemesta_loytyi_vanha_joukkohauta/5752907
Uutinen on siiis vuodelta 2006 eikä 2 viikkoa sitten. Ja löydetyt olivat mitä todennäköisemmin venäläisiä sotilaita 1700-1800 luvulta.
Ortodoksisessa perinteessä riipusta ei laiteta hautaan vaan se annetaan eteenpäin, esim. kummilapsille.
Näin ollen haudasta löydetyt riipukset voivat olla vainajia vanhempia mutta haudat siis silti esim. 1944-46 vuosilta.
"Ortodoksinen tapa on, että jokainen kastettu kantaa koko elämänsä ajan kaulassaan ns. kasteristiä, jonka kummi on kastepäivänä lahjoittanut ja jonka pappi kastetoimituksen yhteydessä on siunannut ja kaulaan ripustanut. Se muistuttaa kantajaansa siitä liitosta, joka kasteessa solmittiin Jumalan ja hänen välillään. Tämän kaularistin merkitys on niin suuri, että esim. venäläisessä perinteessä on vanhastaan suorastaan samaistettu kristitty ja ristiä kaulassaan kantava.
Karjalassa on ollut tapana, että tätä kaularistiä ei pantu vainajan mukana hautaan, vaan se annettiin jollekin hänen läheiselleen, esim. kummilapselle. Kun ruumis puettiin hautaamista varten se varustettiin uudella, vähemmän kestävästä materiaalista, esim. puusta tehdyllä kaularistillä, joka on kuolinvaatteiden ohella saattanut olla vainajalla valmiiksi varattuna jo vuosia ennen kuolemaa."
http://www.tsasouna.net/index.php/traditio/10-traditio/60-siunaamisesta-ja-ortodoksisista-tavoista
"Seura-lehdessä (43/27.10.2006) Sota-arkiston tutkija Juhani Tasihin kirjoittaa Huhtiniemenkin tapahtumien todennäköisestä taustasta.
Kenraaliluutnantti Oesch, III AK:n, IV AK:n, V AK:n ja Kotikoukkojen komentajat saivat yleisesikunnan päälliköltä, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsilta käskyn 20.2.1944 jossa määrätään sotilaskarkureista: "Jos karkuri sitävastoin kieltäytyy käskyä noudattamasta eikä ota toistetustakaan käskystä ojentuakseen, on hänet pakkokeinoin, tarpeen tullen ankarintakin aseellista pakkokeinoa käyttäen, palautettava järjestykseen. [---] Aseellista pakkokeinoa käytettäessä henkensä menettäneistä on ilmoistettava heti yksiköihin 1018 ja 1134/10 kpk."
Käskystä on yliviivattu siihen alunperin kirjoitetut sanat "Ylipäällikkö on käskenyt, että". Tämä viittaa siihen, että tosiasiallinen käskysuhde halutaan tässä peittää. Tasihinin mukaan on mahdotonta, ettei ylipäällikkö olisi tällaisesta käskystä tiennyt.
Tutkija on löytänyt myös toimeenpanokäskyjä, tiedusteluja pitääkö todella ampua ja niitä jotka kieltäytyivät toteuttamasta tätä käskyä. Kieltäytyjää ei rangaistu, ainoastaan siirrettiin toiseen divisioonaan.
"Sotatuomari" Tapanaisen määräyskirjakin on löytynyt. Tasihinin mukaan hänet määrättiin toimimaan Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin kenttäoikeuden puheenjohtajana jalkaväen koulutuskeskus 3:n valatilaisuudessa Lappeenrannassa 18.6.1944. Kenraaliluutnantti Oesch määräsi hänet tämän lisäksi 4.12.1944 - siis sodan päättymisen jälkeen - Mikkelin sotilaspiirin II kenttäoikeuden puheenjohtajaksi.
Laki kuolemantuomioista annettiin 4.7. ja astui voimaan seuraavana päivänä: virallisesti annettiin 76 kuolemantuomiota, joista 46 pantiin heti täytäntöön. Loput menivät sotaylioikeuteen, joka lievensi kaikki 30 tuomiota kuritushuonerangaistukseksi. Viimeinen tunnettu kuolemanrangaistus realisoitui 25.8.1944.
Tasihin käyttää kovaa kieltä aiemmista tutkimuksista: "Sotakarkureista ja niihin liittyvistä teloituksista tohtoriksi väitelleiden Jukka Kulomaan ja Jukka Lindstedtin väitöskirjat ovat tutkimuksia siitä, millaisen kuvan armeija ja sen johto halusi antaa itsestään, ei siitä, mitä todellisuudessa tapahtui sotavuonna 1944."
http://sedis.blogspot.fi/2006/10/kuolemantuomioita.html
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=145
Arkistoja ei paljon tarvi tutkia koska fakta tietoa on.Huhtiniemen vainajista n.80% oli venäläisiä sotavankeja joita ehditty internoida Viipurin melskeessä.Sai siinä muutamat omat pojatkin kolme laukausta rintaan.
Valvontakommissiohan siirrätti vainajia tienposkeen(Luumäki).Ideahan oli silloin tehdä Lappeenrannasta malli kaupunki Tallinnan tapaan.
Ihme venkuloita nämä tutkijat,tekevät kirjoja ddr:n arkistojen pohjalta.Kantsis olla Putinin kaveri niin aukeaisi arkistot;-)
Suomen sotahistoria lienee pitkälti sotapropagandan sekä hävitettyjen että salattujen todisteiden vesitetty versio.
Elina Sanan "Luovutetut" kirja paljastaa, että ihmisoikeuksia ei siihen aikaan kunnioitettu.
Esim. Saksaan lähetettiin saksalaista kansallisuutta olevia ja muita ei-venäläisiä sotavankeja 2829. Saksaan lähetettyjen neuvostoliittolaisten sotavankien joukossa oli juutalaisia sotilaita, mutta tarkkaa tietoa heidän lukumäärästään ei ole voitu saada.
Osa sotavankeja koskevista asiakirjoista kun hävitettiin sodan päättyessä.
Uudestaan: "Osa sotavankeja koskevista asiakirjoista kun hävitettiin sodan päättyessä. "
Erään arvion mukaan Saksaan luovutetuista sotavangeista 74 oli juutalaisia. Heidän kohtalonsa oli jo ennalta sinetöity. Suomi luovutti Saksalaisille myös juutalaislapsia jotka ammuttiin heti Tallinnassa.
Nuorin murhatuista oli sylivauva ja toinen tapetuista lapsista oli 11-vuotias.
Heikki Ylikangas on professori ja nimekkäimpiä suomalaisia historioitsijoita.
Epäilemättä.
Yksi Ylikankaan päätelmistä on, että sotahistorian laitos tulisi siirtää pois armeijan alaisuudesta jonkin yliopiston tai kansallisarkiston alaisuuteen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101412520235_uu.shtml
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1629&category=3
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353064121214
Ylämaan Ihakselan kylässä on kaksi yhteensä yli 100 henkilön hautaa.
Jatkosodan alussa tyhjiksi jääneille kasarmeille sijoitettiin inkeriläisiä, joista kuoli yli 100.
Ja mikä erityisen huomioitavaa.
Heidän hautojaan on pidetty myöhemmin neuvostovankien hautausmaina. Niillä on neuvostovankien kaltaiset ”obeliskit”.
Eli haudoissa Inkeriläisiä mutta jostain kumman syystä hautoja pidetään Venäläisten vankien hautoina...
http://www.russian.fi/forum/showpost.php?p=1753006
Jatkosodan aikana Linnoituksessa toimi 1000-paikkainen sotavankisairaala.
https://www.google.fi/?gfe_rd=ctrl&#q="Sodan aikana Linnoituksessa toimi."
”Eila Tiuri, Lottana sotavankisairaalassa” teoksen pääteema on työskentely Lappeenrannan sotavankisairaalassa. Tuona aikana hän kirjoitti päiväkirjaa, jonka hän myöhemmin työsti kirjaksi.
Haju, jonka Eila oli kohdannut jo Jyväskylän sotasairaalassa, toistui Lappeenrannassa, mutta voimakkaampana ja uusin sävyin. ”Nyt löyhkäsi vielä enemmän sodalle, sen raadollisuudelle, sen kärsimyksille ja jännitykselle.
Potilaskuvaukset vaihtelevat, sairaalaan tuodaan motista kurjia haavoittuneita, joiden yhteydessä supistaan kannibalismista, ruumishuoneen yhteydessä vilahtaa puhe kultahampaista jne. Itä-Karjalasta lähtöisin olevia sotilaita käytetään tulkkeina. Työvankeja nimitettiin työiivanoiksi, työryssiksi tai työvanjoiksi, ”mutta työvangeiksi ei juuri koskaan”, Tiuri kirjoittaa ja toteaa myös, että ”köllinimet olivat muotia sota-aikana”. ”Vihollistakin kutsuttiin aivan yleisesti naapuriksi.”
http://www.sermones.fi/2010/04/kun-lotan-poytalaatikkoon-ilmestyi-mainilan-laukausten-virallinen-poytakirja-…-jos-lappeenrannan-sotavankisairaalan-maukkaan-ruisleivan-murusten-pallosia-katsoi-suurennuslasilla-…/
Lappeenrannan Linnoituksen vankila
http://www3.lappeenranta.fi/linnoitus/linnoitusmultimedia/historia/vankilavaruskunta/e06b.htm