300 euron suojaosa ei koskekaan kaikkia työttömiä

Miten sossu reagoi näihin 300€? Eihän työttömyysraha ja asumistuki riitä vuokraan ja elämiseen joten on pakko hakea myös toimeentulotukea. Ja sossu vähensi jopa 70€ toimeentulotuesta, kun kaveri maksoi velkansa minulle.

Itse ainakin saan joka kuukausi melkein 200€ toimeentulotukea sossu joutuu maksamaan sähkölaskun ja lääkkeeni. Ja sehän on just nämä 279€ mitä saisi tienata kuukaudessa.

Miten he selittävät tuon lehdenjaon sopimattomuuden? Siis mitkä ovat tekosyyt? "Ei voi valvoa" on aika hölmöä. Tarkoittavatko he, että työnantaja ei tiedä, montako lehteä antaa jaettavaksi, montako lehteä kansalainen jakaa? Luuleeko lain tulkitsija, että joku kiero köyhä kansalainen menee ja jakaa enemmän lehtiä kuin mukaan on annettu ja tienaa sillä enemmän kuin työnantaja arvaakaan? Kuka sen lisäpalkan sitten maksaa, jos on sovittu, että palkka on korkeintaan tuo 300€ kuussa? Tai onko ongelma muka siinä, että työnantaja ei näe ihmistä työssään, jolloin tämä voi olla tekemättä mitään ja heittää ilmaisjakelulehdet roskiin ja pitää hauskaa nuo muutaman tuntia sen sijaan, että jakaisi lehdet? Onko kovin todennäköistä, ja miten sekään sitten työkkärille kuuluisi?

Koko tuossa selittelyssä on vahva selittelyn maku. Uskottavuus puuttuu. Vai olenko yhtä tyhmä kuin työttömien väitetään olevan? Selittäisikö joku älykäs työssä käyvä?

dfgfhfd kirjoitti:

Miten he selittävät tuon lehdenjaon sopimattomuuden? Siis mitkä ovat tekosyyt? "Ei voi valvoa" on aika hölmöä. Tarkoittavatko he, että työnantaja ei tiedä, montako lehteä antaa jaettavaksi, montako lehteä kansalainen jakaa? Luuleeko lain tulkitsija, että joku kiero köyhä kansalainen menee ja jakaa enemmän lehtiä kuin mukaan on annettu ja tienaa sillä enemmän kuin työnantaja arvaakaan? Kuka sen lisäpalkan sitten maksaa, jos on sovittu, että palkka on korkeintaan tuo 300€ kuussa? Tai onko ongelma muka siinä, että työnantaja ei näe ihmistä työssään, jolloin tämä voi olla tekemättä mitään ja heittää ilmaisjakelulehdet roskiin ja pitää hauskaa nuo muutaman tuntia sen sijaan, että jakaisi lehdet? Onko kovin todennäköistä, ja miten sekään sitten työkkärille kuuluisi?

Koko tuossa selittelyssä on vahva selittelyn maku. Uskottavuus puuttuu. Vai olenko yhtä tyhmä kuin työttömien väitetään olevan? Selittäisikö joku älykäs työssä käyvä?

Ongelmahan tässä tilanteessa on nimen omaan se, että lainlaatija EI ajattele. Käsittääkseni sovitellun päivärahan osalta on aina pitänyt pystyä osoittamaan tehdyt tunnit, mikä ei sovi millään tavalla nykyisenlaisiin työmarkkinoihin.

Miksi ihmeessä ei voisi olla niin, että jos joku työnantaja maksaa työttömälle (esim.) 300 euroa ihan miltä tahansa ajalta tiettynä kuukautena, saatu tulo katsottaisiin suojaosaan kuuluvaksi? Tämä olisi nähdäkseni kaikkien osapuolten etu.

Kirjoitus- tms. freelance-töin hankitut ansiot on ehkä mahdollista yhdistää soviteltuun työttömyysturvaan mutta työttömän kannattaa ennen kyseisten hommien aloittamista selvittää työttömyysturvan maksajalta, että sovittelu onnistuu.
Tuntuu niin naurettavalta se, että osa-aikatyön tekijän pitää prikulleen ilmoittaa ja tosittein todistaa työhön kulunut tuntimäärä. Maksajalle tulisi riittää vapaamuotoinen ilmoitus siitä, ettei työhön kulu säännöllisesti 32 tai useampaa tuntia viikossa. Työaikaahan seurataan käsittääkseni juuri siksi, ettei kukaan tee kokoaikatyötä nälkäpalkoin ja hae jatkeeksi työttömyysturvaetuutta tai harjoita kannattamatonta yritystoimintaa.
Tietoja saa toki KELAsta ja todennäköisesti kassastakin, kun niitä osaa kysellä. Mutta usein työtarjoukset tupsahtavat niin yllättäen, ettei niiden vastaanottamisen kannattavuutta puntaroiva työtön ehdi selvitellä työttömyysturva-asiaa perin pohjin.

old_profile_41317 kirjoitti:

Kirjoitus- tms. freelance-töin hankitut ansiot on ehkä mahdollista yhdistää soviteltuun työttömyysturvaan mutta työttömän kannattaa ennen kyseisten hommien aloittamista selvittää työttömyysturvan maksajalta, että sovittelu onnistuu.
Tuntuu niin naurettavalta se, että osa-aikatyön tekijän pitää prikulleen ilmoittaa ja tosittein todistaa työhön kulunut tuntimäärä. Maksajalle tulisi riittää vapaamuotoinen ilmoitus siitä, ettei työhön kulu säännöllisesti 32 tai useampaa tuntia viikossa. Työaikaahan seurataan käsittääkseni juuri siksi, ettei kukaan tee kokoaikatyötä nälkäpalkoin ja hae jatkeeksi työttömyysturvaetuutta tai harjoita kannattamatonta yritystoimintaa.
Tietoja saa toki KELAsta ja todennäköisesti kassastakin, kun niitä osaa kysellä. Mutta usein työtarjoukset tupsahtavat niin yllättäen, ettei niiden vastaanottamisen kannattavuutta puntaroiva työtön ehdi selvitellä työttömyysturva-asiaa perin pohjin.

Tässä juttua yle.fi-sivuilta viime vuoden puolelta, tosin ilmeisesti edelleen paikkaansa pitäviä:

http://yle.fi/uutiset/yrittajyys_tyottomyysturvan_esteena_-_kaipaamme_kokemuksianne/6966770

"Yrittäjyys työttömyysturvan esteenä"

"Yrittämisen aloittaminen ei veisi työttömyysturvaa, eli yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos:

työnhakijalta pyydetyn selvityksen perusteella kokonaisharkinnassa nähdään, että toiminta ei työllistä henkilöä liikaa, ei ole liian sitovaa ja henkilö hakee ja on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä."

Ministeriön kirje:

"Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työttömyysturvan työvoimapoliittisista edellytyksistä"

http://www.finlex.fi/data/normit/41206-1298SUO.pdf

"Miten tuo raha siis pitää ansaita että sen saa pitää ilman tuen puolittumista?"

Se pitää ansaita kuukaudessa. Käsittääkseni tuo laskennallinen tulo otetaan käyttöön silloin kun haet tukea/päivärahaa eri tahtiin kuin olet työssä. Työttömyyskassat ainakin neuvovat täyttämään päivärahahakemukset palkkajaksojen mukaan. Eli jos palkkajakso on kalenterikuukauden mittainen, niin päivärahahakemukset täytetään samalta ajalta (ei neljän viikon jaksoissa). Silloin kun päivärahahakemus ja liitteeksi toimitettava palkkalaskelma täsmäävät, ei mitään laskennallista tuloa käytetä vaan katsotaan siitä palkkalaskelmasta ne tulot.