LSD

kyllähän tuo ihan kokeilemisen arvoinen homma on.
ehkäpä jonkinlainen sielunvaellus

Ei ikinä=(

Koska täällä keskustellaan yleisesti ihan vaan möyhöstä, eikä oikein mistään muusta, pitänee minun ilmeisesti kertoa omista kokemuksistani. Kirjoitin joskus pitkän kertomuksen tripistäni, mutta lyhensin sitä hieman tätä varten. Pitkä tämä viesti on joka tapauksessa.

En ole LSD:llä trippaillut koskaan, vaan sen lähisukulaisella nimeltä LSA. Molekyylit ovat erittäin lähellä toisiaan ja vaikutukset jotakuinkin samat (vrt. LSD - lysergiinihapon dietyyliamidi ja LSA - lysergiinihapon amidi).

LSA:n paras puoli on sen luonnonvaraisuus. Sitä on joissakin kasveissa, joita Suomessa on myyty ihan tavallisissa ruokakaupoissakin, esimerkiksi viime vuoden keväänä ostin monta tuhatta siementä Maxista. Olen kuullut huhua, että yleisimmin saatavilla oleva kasvi olisi nykyään myös lääkeainelistalla eli sen ostaminen ei enää onnistu, eikä maahan saa tuoda ilman reseptiä, tms. Onneksi oma reservini riittää uusien, kauniinsinisten kukkien kasvattamiseen ja sitä kautta uusien siementen saamiseen, joskin tämä kesä on ollut aivan liian pilvinen kunnon sadolle.

Kokemukset itsessään ovat... psykedeeliset. Kyseessä on kuitenkin psykedeeli, eikä mikään ennalta-arvattava stimulantti (vrt. amfetamiini, kokaiini, ecstacy, yms). Psykedeelitripin aikana laajennetaan tajuntaa, eikä vain ja ainoastaan pyritä stimuloimaan esimerkiksi onnellisuudentunnetta (ecstacy vaikuttaa välittäjäaine serotoniiniin) tai hakemaan vauhtia (amfetamiini vaikuttaa erityisesti välittäjäaine dopamiiniin). Tajunnan laajentaminen taas on hyvin avartava kokemus, sekä hyvässä että huonossa.

LSD on molekyylinä erittäin lähellä serotoniinia ja se aiheuttaa jo erittäin pieninä pitoisuuksina verrattaen hyvin voimakkaita trippejä. Sama koskee LSA:takin. Molemmat saavat aikaan sekä erittäin euforisen olon että ajatukset virtaamaan aivan toisenlaisiin uomiin kuin normaalitilassa.

Omat kokemukseni ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Olen oppinut itsestäni erittäin paljon uutta. Sellaista, mitä voi soveltaa hyvin normaalielämäänkin. Yleisesti voin sanoa, että ajattelu on erittäin helppoa ja uusia assosiaatioita muodostuu hapoissa jatkuvasti. Visuaalisesti matka voi olla pettymys, kun pikku peikot ja tontut eivät hypikään ympäriinsä - sitä varten on sitten omat kemikaalinsa, kuten DMT-pitoinen ayahuasca, yms.

Itse trippikertomus ensimmäisestä matkastani:

-------------------

Trippipaikaksi valitsin oman kotini, sillä sen ympäristö on rauhallinen ja tiesin, ettei meitä häiritä. Koska trippi esitietojen perusteella kestää 6-10 tuntia, heräsin melko aikaisin aamulla vuorokausirytmiini nähden. Odotellessani ystäviäni laskin aavistuksen hermostuneesti siemeniä. Jaoin siemenet muutamiin kuppeihin sadan erissä ja aloin jauhamaan niitä. Siemenet nimittäin on joko pureskeltava tai jauhettava, jotta vaikuttavat aineet pääsisivät imeytymään jo suussa.

Jauhaessani siemeniä tulivat ystäväni paikalle. Jauhoin itselleni yhteensä 250 kpl siemeniä ja pyrin pääsemään oikeaan mielentilaan. Laitoin suuhuni kerralla reilun teelusikallisen verran rouhetta ja annoin LSA:n imeytyä suun kautta niin paljon kuin mahdollista. Kun mieto, pähkinäinen maku alkoi tuntumaan liian inhottavalta, nielaisin ja join hieman mehua päälle. Odotin hetken ja otin lisää. Tällä tavalla ingestoin kaikki 250 siementä.

Ensimmäinen askel oli tunne nimeltä "uskallus", joka oli koettava ennen ensimmäistä lusikallista. Kynnyksen ylittäminen onnistui helposti, mutta olin silti hieman ylpeä siitä, että pystyin vastustamaan laajamittaista aivopesua. En lähtenyt matkalle yksin, vaan sain henkioppaani seurakseni.

Seuraava tunne ei ollut läheskään yhtä ylväs, saati sitten runollinen. Seuraavaksi nimittäin oli odotettavissa pahoinvointia, jota tulisi kestää ainakin tunnin päähän ensimmäisestä lusikallisesta. Estääkseni oksennusta, joka halusi tulla ylös reilun puolen tunnin kuluttua syömisestä kävin makaamaan oikealle kyljelleni. Kun pahoinvointi oli liian suuri kestettäväksi, menin vessaan oksentamaan.

Oksennus oli miellyttävin oksennus, jonka olen ikinä kokenut. Se ei tuntunut sille, että jokin oli pahasti pielessä kuten tavallisesti oksennettaessa, vaan ennemminkin sille, että kasvi, joka oli antanut minun nauttia itsestään, sanoi hyväntahtoisesti, että olen saanut oman osani. Päivänsini alias kirjoitusteni Taivaansini ei kohtele vieraitaan huonosti, jos kylässäolevat vain osaavat käyttäytyä.

Sitä seuranneet kuusi tuntia hymyilin.

Toisin kuin alkoholi, päivänsinitripin alkua ei edes huomaa. Hiljalleen valtaava euforia ja filosofinen kaiken hyväksyntä, visiointikyvyn roima kasvu sekä erikoiset assosiaatiot kertoivat psyykkisesti, että trippini alkoi hiljalleen.

Puoli tuntia maailma näytti mahtavalta paikalta olla ja elämä tuntui olevan yhtä huoletonta kuin kuva kuubalaisista, siestaa viettävistä ihmisistä. Tässä vaiheessa ymmärsin järjellä ja tunteella - jotka eivät enää olleetkaan eri asioita - että nyt olen matkalla.

Euforia väistyi ja psykedelia alkoi. Ilo muuttui itsensä tarkasteluksi; siinä missä aikaisemmin ajattelin kulmat kurtussa elämästä "mitä ihmettä", ajattelin nyt olkapäitä kohauttaen huolettomasti "mitä siitä, se on hienoa, ei sitä tarvitse erikseen pohtia". Fyysiset muutokset näkyivät myös minussa: pupillini olivat kuin lautaset.

Koska LSA hävittää myös ajantajun osittain, en voi kuvata kovin tarkasti seuraavia tunteja, sillä jotkin hetket tuntuivat vuosilta, toiset vuosikymmeniltä, muutamat vuosisadoilta ja ehkä kerran tai kaksi tuntui minusta, että olen matkannut ajassa taaksepäin tuhansia vuosia.

Tästä eteenpäin en voi kertoa kuin yksittäisiä tapahtumia, joilla ei välttämättä näytä olevan yhteyttä toisiinsa, vaikka Taivaansini opettikin minulle, että kaikki liittyy toisiinsa, vaikka jokainen atomikin on individualistinen ja elää omaa elämäänsä.

---

Opin useita asioita elämästäni. Henkioppaani tarkasti chakrani, henkiset ympyräni, jotka kertovat kehostani, kuinka sillä ja mielelläni menee. Chakroista virtaavan energian tuntee laittamalla kädet pisteen yläpuolelle, mutta tarkastajan on oltava myös henkisellä tasolla. Aivoni, fyysiset silmäni, vatsani ja muut sisäelimet olivat lämpimiä eli hyvinvoipia, samoin oikea käteni. Sydämeni oli neutraali, joka tuntuu minusta hyvälle mallille elämässä.

Vasen käteni oli kylmä, joka tarkoittaa sitä, etten osaa ottaa. Osaan vain antaa. Kristillinen näkökulma maailmankatsomukseen sanoo, että antaa saa, ei ottaa. Opin tripin aikana kuitenkin käyttämään vasenta kättäni, nauttimaan siitä, mitä luonto antaa ja ottamaan lahjat vastaan lahjoina. Antaitsen ne.

Keuhkoni olivat myös neutraalit, ehkä hieman viileät. Tähän päti sama kuin käteeni, sillä en osannut ottaa tarpeeksi ilmaa vastaan. Tämän ymmärtäessäni tuntui, että olen koko elämäni hengittänyt enemmän ulos kuin sisään ja tein päätöksen muuttua. Henkioppaani kysyi, että voisiko pieni astmani johtua juuri tästä. Näin uskon.

Myös kolmas silmäni oli kylmä. Henkinen inspiraationi on ollut kateissa kauan. Jumalaista inspiraatiota en ole kokenut varmaankaan koskaan.

Tripin aikana opettelin arvostamaan vasenta kättäni, hengittämään sisään ja iloitsemaan

---

"Syöminen on mahdotonta, voit vain maistaa" pitää paikkansa.

Ruisleipä, jonka päällä on pestokastiketta, chilikastiketta ja juustoa maistuu todella vekkulille. Lakritsi tuntuu pureskeltaessa sille, että kieli on valtava kauha, joka meloo todella suurta kattilaa, jossa on nestemäistä lakritsia.

Juominen on mukavalla tavalla hankalaa ja tee maistuu sille, että kieli on satama-altaan pohja ja sen päällä liplattaa kesäinen meri.

---

Musiikista saa paljon irti hapoissa. Etenkin trippimusiikki aukeaa aivan uudella tavalla ja eräs biisi, jonka kuulin, tuntui sille, että persoonani oli valkoinen lakana mustassa tyhjiössä. Persoonani kiepsahti 360° ainakin muutaman ulottuvuuden kautta. Koska musiikiin oli tehty nopeita taukoja, tuntui se kuin lakana olisi nopeasti nytkähdellyt eteenpäin ja ympäri kuin strobo.

---

Joka paikkaan liittyy mystisesti kolmio ja aalto. Koitin kirjoittaa käsin jotain ja käsialani aaltoili kuin siniaalto. Näin CEV:eita (Closed Eye Vision), joissa oli kolmioita ja kaleidoskooppimaisia Winamp-plugineja.

---

Kellon ollessa lähempänä seitsemää aloin palata aaltoillen takaisin pelkästään fyysiselle tasolle. Aaltoilin edestakaisin unenkaltaisesta tilasta valveille; jokainen unenkaltainen olotila tuntui rauhalliselta ja hyvin pitkältä ajanjaksolta, kuin olisin nukkunut hyvät yöunet. Ulkoa päin ne olivat todennäköisesti vain sitä, että suljin silmäni ja avasin ne melkein heti uudelleen.

Tämä aiheutti pientä fyysistä pahoinvointia, jota aloin kutsumaan aikamatkustuspahoinvoinniksi. Olin kuin lievästi merisairas, sillä maailma ei normaalisti käyttäydy havaintokentässäni ihan sillä tavalla.

Hiljalleen vietin yhä pidempiä hetkiä subjektiivista aikaa hereillä ja yhä vähemmän vaivuin tähän unenkaltaiseen täysin tyyneen olotilaan.

Olin äärimmäisen väsynyt, sillä aivoni olivat tehneet pitkät vuosisadat töitä.

Illalla, kun trippi oli suurimmaksi osaksi haihtunut jo pois ja pupillini palautuneet normaaleiksi, aloin hoitamaan kukkia. Tein kaikkea, mitä en ollut tehnyt pitkiin aikoihin; kaikkea, mihin eivät liittyneet tietokoneet tai tekniikka. Leikkasin pois kukkien kuolleita ja riutuneita osia, kastelin kuivat ja kuivatin liian märät mullat.

Seuraavana päivänä menin dojolle harjoittelemaan karatea. Opin siellä vasemman puolen tärkeyden myös tässä tilan- ja ajantajussa. Vasen puoli toi minusta esille nopeuden ja rentouden sekä luonnollisuuden.

Tämän kaiken jälkeen ihmettelen edelleen, miksi LSA ja vastaavat psykedeelit on kielletty lailla, sillä niillä olisi potentiaalia parantaa maailmaa. Haluni juoda alkoholia ikinä väheni, enkä voi rehellisesti sanoa, että tilalle olisi tullut himo lähteä jatkuvasti matkalle. Olen oivaltanut sen, miksi elän ja sen, kuinka nautin elämästäni.

Tripin aikana en olisi voinut kuvitellakaan vahingoittavani jotain toista ihmistä, eläintä, kasvia tai muuta entiteettiä. Kaikki oli pyhää, vailla väkivaltaa.

Päivänsinen opetukset ovat avanneet minulle useita portteja. Opin hetkessä käyttämään vasenta kättäni niin karatessa kuin sulkapallossakin. Osaan hengittää paremmin, tunnen olevani ehjempi ihminen ja sain rohkaisun kulkea valitsemallani henkisellä polulla.

-------------------

Jos jotain siis haluaa kokeilla, niin minä voin suositella LSA:ta ensimmäiseksi psykedeeliksi. Älä lähde matkalle yksin, äläkä epämiellyttävässä paikassa. Ota selvää siitä mitä teet. Ennen kaikkea muista Erowidin neuvo: "know your body, know your mind - know your substance, know your source". Mikäli englanninkieli onnistuu, psychedelic experience FAQ on erinomaista luettavaa:

http://www.erowid.org/psychoactives/faqs/psychedelic_experience_faq.shtml

LSD: http://www.erowid.org/chemicals/lsd/lsd.shtml