Miksiköhän kaikki kauppojen nörttinerot uskoo että siihen eteen ilmestynyttä senioria sopii pitää hölmönä.
Jälleen kerran tänäänsellasen tapasin kun menin ostamaan hienon kosketusnäyttö puhelimeni tilalle ns näppäin puhelinta.
Ulkohommis kylmin sormin sen älykkään kommunikaattorin rapsutus ei vaan onnistu.
Sit kun jotain saa esille niin väärä valikko ainakin.
Siispä kauppaan ja nuorison kielessä vajakki mallien pariin ,sopivan löysinkin ja sieltä alakaapista paketti käteen ja kotiin ihmettelemään.
Ohjekirjan mukaan piti hissunkissun eretä mut se puhelin paineli kun idän pikajuna suoraan finaliin ja kun pikkasen empien avasin eka valikon niin ihan vieraat numerot siellä möllötti.
Palautetun puhelimen poika uutena kauppas,joku oli vaan unohtanu siivota sen sisällön.
Sen verran ketuttaa et huomenna liikkees on hyvin änkyrä päällä oleva vajakki kyselemäs ikäviä kysymyksiä.
Milloin sinä viimeks menit halpaan.
Jälleen kerran tänäänsellasen tapasin kun menin ostamaan hienon kosketusnäyttö puhelimeni tilalle ns näppäin puhelinta.
Ulkohommis kylmin sormin sen älykkään kommunikaattorin rapsutus ei vaan onnistu.
Sit kun jotain saa esille niin väärä valikko ainakin.
Siispä kauppaan ja nuorison kielessä vajakki mallien pariin ,sopivan löysinkin ja sieltä alakaapista paketti käteen ja kotiin ihmettelemään.
Ohjekirjan mukaan piti hissunkissun eretä mut se puhelin paineli kun idän pikajuna suoraan finaliin ja kun pikkasen empien avasin eka valikon niin ihan vieraat numerot siellä möllötti.
Palautetun puhelimen poika uutena kauppas,joku oli vaan unohtanu siivota sen sisällön.
Sen verran ketuttaa et huomenna liikkees on hyvin änkyrä päällä oleva vajakki kyselemäs ikäviä kysymyksiä.
Milloin sinä viimeks menit halpaan.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Kun menee halpaan, se voi käydä kalliiksi?
Siis meinattelet, että möivät sinulle käytetyn puhelimen? Hyi olla.
Ärsytä huomenna itsesi pyhään vihaan, ja höyry korvista pursuten mene, ja lyö nyrkki pöytään.
Minen kestä noita sanoja: vajakki, loispummieläkeläinen ja ämmänläyskä.
En olisi ikinä uskonut, että kirjoitan ne.
Seni ori.
Myivät käytetyn tai esittelypuhelimen. Jos myivät uutena ja paketissa jne. Vie asia eteenpäin. Aluksi myymäläpäällikölle, sitten ketjun päällikölle, sitten kuluttaja-asiamiehelle, sittenvoikeuteen, sitten valituksia ylempiin oikeusasteisiin..
Kun tuohon koko kucetus perustuu, valitusprosessi käsitellään vauhdilla samantein, tai sitten edessä on kivinen taival. Niin pieni kauppa, että harvempi kuluttaja siihen viitsii alkaa. Its kassalla seissyt myyjä todennäköisesti pääsee ilman sanktioita, se nyt vaan on myynyt, mitä myydä käsketään.
Jaa, millon viimeksi mennyt halpaan.. Kai likipitäen jokapäivä. Mulla sellanen periaate, että koitan tehdä kaikki investointini anonyymisti, lman kaupanmyyjää. Eli tutkin ensin, mitä tarvitsen, sitten kattelen halvimman hinnan ja parhaat ehdot, vasta sitten teen kaupat. Olen vakaasti tullut tulokseen, myyjä pettää asiakasta minkä kerkiää, provikoittensa takia. Mitä vähemmän niitten kanssa tekemisissä, sen parempia ostoksia tekee.
Yks poikkeus. Olen tehnyt aika paljon ostoja Huuto dot netissä. IKinä ei mitään ongelmia, ihmiset rehellisiä. Paitsi yksi kerta. Ostin tietokonekotelon. Rahat tilille ja kotelo postiin. selkeä homma. No rahat meni, ei koteloa kuulu. Otin monet kerrat yhteyttä myyjään. Paras selitys oli "olin sairaana, mutta menin firmaan hoitamaan asiaa, mutta avaimeni olivat unohtuneet kotiin". Siis tämä tarina on tosi.
Ilmoitin silloin "myyjälle", että olen menossa Pasilan poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta asiasta ja voip varautua jatkossa liikennetoimilupien menettämiseen. Alle viiden minuutin maksamani rahasumma oli tililläni. Mutta se rikosilmoitus olisi itseasiassa kyllä pitänyt tehdä siitäkin huolimatta.
=DW=
Olen ostanut vuoden sisällä läppärin ja pari älypuhelinta. Ensin minulle on puhuttu kuin lapselle, mutta ääni kellossa on muuttunut kun ovat huomanneet, että hyvänen aika tuo mummo tietääkin näistä jotain. Mutta myyjillä on periaate yleensä, että seniorikansalainen ei tiedä tietotekniikasta mitään. Jo töissä ollessani olen joutunut käyttämään paljon tietokonetta, kävin paljon kursseja. Kun jäin eläkkeelle, ei pääni hetkessä tyhjentynyt. Koko ajan olen seurannut uusinta uutta. Kohta täytän 70 vuotta ja jo monen vuoden ajan minua on pidetty alan kaupoissa ihan hölmönä.
Vältän tietokenekaupoissa myyjiä, kuin ruttoa.
Syynä just se, että myyjät eivät todellakaan tunne myymiään vehkeitä, eivätkä tajua asiakkaan tarpeita. On toki hyviäkin myyjiä, harvassa. Se nyt vaan kestää valtavan ajan lässyttää myyjälle vaatimuksiaan ja seurauksena sitten on, että katsellaan sen päätteeltä samoja sivuja, jotka olen katsonut jo kotona.
Yksi kauppa myös, missä myyjät myös lähinnä rekvisiittaa. äänentoistolaitteita myyvät kaupat. Kun ei niitä kaiuttimia puheita pitämällä myydä. Eikä lukemalla testejä lehdistä. Liikkeessä koekuunnellaan ja sitten valitaan jokin kaiutin, mitä sitten koekuunnellaan kotona, kuuntelutilassa. Ja sitten tehdään ostopäätös, kun mieluisa kaiutin löytynyt.
Huvittavimmista päästä näissä musa-asioissa on liikkeissä olevat mallikappaleet, jotka upotettu vaneriseinälle ja siinä voi sitten kuunnella ,että ääntä kuuluu. Autot yks vaikeimmista mahdollisista paikoista rakentaa äänentoistoa. Ja jokainen automalli erilainen. Ei missään kaupassa ole rivissä erilaisia autoja, joissa erilaisia kaiutinratkaisuja koekuunneltavaksi. Käytännössä systeemi menee niin, ostat jotain, sitten ähräät päivän ja asennat kaiuttimet autoon, sitten pääset kuuntelemaan, että mitä tuli ostetuksi.
=DW=
Kävin n. kuukausi sitten tunnetussa urheilutavaroita myyvässä liikkeessä. Näin hyvän sandaalin, jotka olivat joulun jälkeisessä alennusmyynnissä. Kokeilin sandaalia, hyvältä tuntui. Kävelin sandaalilla ja pyysin myyjältä sandaalille parin. Hän haki alakerrasta. Sandaalit tuntuivat jaloissa hyviltä ja päätin ottaa sellaiset. Myyjä kävi alakerrasta hakemasta uuden sandaalin, jonka laittoi näytille. Minulle hän pakkasi aiemmin näytillä olleen (jota ties kuinka monet olivat sovittaneet) ja sen alakerrasta hakemansa parin. Häkellyin sen verran, etten saanut sanotuksi, että uudet sandaalit olisin halunnut. Ennen aina annettiin "käyttämättömät" kengät.
(Sain kuitenkn rakkulat kantapäihin pitkillä kävelylenkeillä lomareissulla.)
On kai se vaan opittava pikkuhiljaa ettei enää muka ymmärrä mitään, ainakin näitten nuorien mielestä,- mutta tapauksesi kyllä osoittaa kuka loppujenlopuksi on se tyhmä :)
Kohtahan mä kuulen mitä myymälän esimies sanoo seniorille.
Sen verran voi kiusaa tehrä et en osta siitä ketjusta mitään.
Kerrothan sitten meille. Saadaan esimerkkiä miten toimia ja rohkeutta.
Olin harkinnut tietokoneen ostoa ja kauan. Sain tuttavaltani tekstarilla ohjeet että mitä tietokoneen lisäksi pitäisi ostaa että kaikki pelaisi. Oli tekstin käsittelyä ym. paketteja. Katselin monelaisa tietokoneita, hyvinkin edullisia, mutta...ne lisäosat...
Niinpä sitten eräänä päivänä kävelin kauppaan ja kyselin tietokonetta, jonka myyjä lupasi edullisesti. Kysyin niistä lisäpaketeista. Myyjä katsoi minua..."mitkä lisät, tässähän ovat kaikki mukana?" Näytin myyjälle tekstaria, joka kysyi että "mistäs tuollainen tieto sinulle oli tullut?. Kerroin mistä ohjeen olin saanut.
Läppäri lähti mukaani ja olisi varmaan lähtenyt jo kauan ennemminkin, jos joku olisi minua opastanut. Kauan sitten käymässäni ATK- kurssilla nuo lisäosat olisi vielä tarvittu, eikä työpaikassani tarvinnut muuta kuin käyttää valmiiksi asennettua konetta, sen enempää muista asioista tai lisäosista kyselemättä.
Olin kiitollinen asiantuntavasta myyjästä, joka opasti minua. Käännyn aina asiantuntijan puoleen kun noissa asioissa opastusta tarvitsen.
Kannattaa ottaa nuorisoa mukaan mm. tietokonen hankintaan. Siinä tulee
yhteistä tekemistä ja nuoret osaavat neuvoa tietokoneen hankinnassa ja myös tietokoneen käytössä.
Itseäni en lue nuorisoksi enää mutta kun ehdotin kahden puolen kahdeksaakymppiä oleville vanhemmilleni senioripuhelimen hankintaa, he topakasti ilmoittivat et ei tulee kuulonkaan. Eihän sillä edes kehtaa soittaa kun se on vanhojen ihmisten puhelin :).
Lusiinalle
Hain nimenomaan sellaista melkein älypuhelinta jos on kunnon näppäimet.
Löysin mallin jos on kamera,netti ja sähköpostija myös kosketusnäyttö
Harmi vaan et löytämäni oli käytetty,tairan ostaa netistä uuren.
No noissa joita minä kattelin oli ihan kunnon näppäimet ja kaikki muutkin mainitsemasi herkut, paitsi kosketusnäyttö. Ei vielä kelvannu. Laitan ittelleniki seuraavaksi.
Tietsikoiden ostossa eikä korjauksissakaan minulla ei ole ollut mitään ongelmia nuorten nörttimiesten kanssa, vaikka yleensä jos jokin on mahdollista mennä pieleen, se myös minulla menee ;)
Sivumennen sanoen se, että sä oot nainen, on vähintään yhtä selvä tyhmyyden merkki kuin ikääntyminen.
Netistä katsomme lasteni kanssa, millaisen kokoonpanon tarvitsen, eri liikkeiden tarjonnan ja hinnat vertailemme. Soitankin yleensä ennen vaivautumista paikan päälle ostamaan. Nuoreni ovat tietäväisempiä, ajan hermolla paremmin kuin minä, vaikka olen tietokoneella työtä tehnyt ja vinon pinon kursseja käynyt.
Sitten useimmiten käy niin, että ostan vakiliikkeestäni, joka vei ♡ ihanalla palvelullaan tässä muutama vuos sitten: Tietokone ei käynnistynyt. Ottivat sen ko. liikkeeseen tarkkailuun ja korjattavaksi. Käynnistelivät liikkeessä ja hienosti toimi. Ei mitään häikkää. No, hain koneen kotiin. Ja taas. Ei käynnistynyt. Taas sain viedä korjaamoon. Ja taas siellä pelasi kuin enkeli. "Pojat" siellä eivät sanoneet mua tyhmäksi naiseksi, joka ei osaa, vaan kysyivät, että onko kotona tietsikan lähellä joku rikkinäinen sähkölaite. Joo, kajarit vähän reistaili mutta jotenkin vielä toimivat. Tietsikka syliin ja kotiin. Kajarit irti sähköstä. Ja tietsikka käynnistyi! Ja tietsikkaliike EI veloittanut MITÄÄN monen päivän tarkkailusta.
Mietin siinä vaan, että jos olisin asunut kerrostalossa silloin ja seinän takaa naapurin viallinen sähkövehje ois tuon aiheuttanut, niin oisko ymmärretty syytä vikaan ja oisko naapuri korjannut vehkeensä...
Joo, ja "nörttipojille" kerron, että -70-luvulla meikä opiskeli jo tietotekniikkaa Oulun yliopistossa. Istuimme luentosalissa ja meille opetettiin nollabitti ja ykkösbitti. Tietokonetta kävimme porukalla kerran katsomassa. Se täytti koko huoneen ja tosi hyvä tuuletus oli, ettei kuumene.
Kyllä hyvä palvelu palkitaan asiakasuskollisuudella.
Mnaah.
Olin seiskytluvulla oppikoulussa. Jossain yhteydessä tuli tietokoneet esiin. Opettaja selitti niistä jotain ja me kuuntelimme. Kukaan koko koulusta ei ollut ikinä nähnyt tietokonetta livenä.
Ja sekin meni pieleen. Keskikoulussa ei opetetttu konekirjoitusta ollenkaan. Kansalaiskoulussa kyllä. Noh, kansalaiskoululaiset pottupellolle kuokan kanssa ja keskikoululaiset opiskelemaan ja siinä vaiheessa ostelemaan kirjoituskoneita ja myöhemmin tietokoneita. Todella järkevää.
Mulla yks tuttava, jo kuollut.Sille oli jossain köyhässä kunnassa kyllä opetettu konekirjoitusta. Mutta koska kirjoituskoneita hyvin rajallisesti, kymmensormijärjestelmää oli opiskeltu käytännössä pahvilapuilla, joihin oli piirretty näppäimistö :DDD
=DW=
Joskus 70-luvun lopulla aloitin kansalaisopistossa konekirjoituskurssin. Ehdin käydä vaan muutamana iltana koska työvuoroni siirtyi iltaduuniksi, en voinut sitä enää käydä. Aamupäivisin olisi ollut aikaa, vaan nuo kansalaisopistot kun pitävät kurssejaan ainoastaan iltaisin jäi kurssi sikseen.
Tietokoneita ei pahemmin näkynytkään.
90-luvulla oli mahdollisuus tutustua tietokoneisiin
Tekniikka nimenomaa on se mistä me ollaan (ei kaikki tietenkään) jäämässä hieman jälkijunaan, mutta taas toisaalta olemme suuri, ostovoimainen jengi joka haluaa olla mukana leikkimässä koneilla ja vempaimilla ja ei siinä auta myyjien olla nokkavia tai väheksyä meitä asiakasryhmänä. Isot ketjut menee pyrstölleen alle aikayksikön, etenkin nyt kun seniorit ovat keksineet nettimyynnin tai ainakin hintavertailusaitit ja ottavat etukäteen selvää mitä on tarjolla ja missä.
Minä otin aina ennen pojan mukaan (it- alalla) nykyisin Lutunen joka on ikäsekseen tosi haka näissä asioissa tietää kyllä esim. lisäpaketeista ja komponenteista ja mitä mihinkin käytetään ja tarvitaan. Että mä tykkään tekniikan osaavista miehistä. Minä osaan sitten laittaa niille sapuskaa ja kertoa iltasatuja :))
Ei se vaikeeta ole tässäkään iässä,laitteitten ominaisuuksista saa tietoa jos vähänkin on älliä ja onhan teillä kone edessänne koko päivän,olen huomannut ette muuta teekkään.
Taitaa vaatia viitseliäisyyttä enemmän kuin älliä, (jaa mitä !
Ellen tarvitse x juttua, niin eipä siihen tarvittavia tietojakaan tule hankittua tai päivitettyä.
Oma taktiikkani on viitsimättömän ja rahoilleen vastinetta haluavan ihmisen taktiikka.
"Antaudun" heti kättelyssä myyjälle, tyyliin 'voisitko neuvoa minua ja tee se niin kuin lapselle puhuisit, ihan nollasta lähdetään'. Lopputulos on yleensä se, että saan käyttövalmiin ja juuri minun paitsi sen hetkisiin, niin myös todennäköisiin tuleviin tarpeisiini parhaan kokonaisuuden, parhaan myös hinta/laatusuhteeltaan.
En tietenkään kehtaa tätä taktiikkaa käyttää kovin ruuhkaiseen aikaan. Ajoitan asiointini hiljaisemmille tunneille ja aloitan kysymällä heti että onko sinulla aikaa, minun kanssani sitä ilmeisesti tarvitaan.
Viimeksi sovelsin tätä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin vaaterekin kokoamiseen.
Huomasin kotona, että yksi muovipussillinen (kaksi oli) sälää puuttui, ja korvauksena ylimääräisestä työstä ja ajelusta toivoin että kokoaisivat rekin. Eivät siitä innostuneet, mutta kun heittäydyin osaamattomaksi niin kokosivat.
Sinulle (jaamitä ! :
Mulla on kone auki siitä kun herään siihen saakka kun menen nukkumaan. Niinkuin varmaan monella muullakin. Muutama ikkuna on auki koko päivän myös, ne vaihtelee, mutta nykyisin yleensä facebook, tämä sivu ja mun oma blogi jota kirjoitan aina välissä muutaman rivin.
Lutunen näpräilee läppäriään sohvalla tossa vieressä, jos ei satu olemaan yläkerrassa katsomassa urheilukanavia tai ulkotöissä.
Mutta tässä taisi tulla enemmän tietoa kuin mitä tarvitset.
Sama täällä, Paloma
Tai ei nyt ihan heräämisestä, täällä kotona yleensä avaan aamukahvi/lounas hetkeni alkaessa. Sen jälkeen on auki nukkumaan menoon saakka, jos kotona olen.
Nettiyhteyttä en pidä auki koko ajan, yleensä suljen sen aina kun tästä poistun.
No meneehän se päivä koneenkin ääressä,kuka mitäkin.
Ise turhautuisin jos ei muuta olisi.
Nykyään on helppo saada tietoa ostamisessa et siinä mielessä netti on hyvä.
On minulla muutakin :)
TV on auki illansuusta n. kl. 01:een ...
Sitten tietysti kaikki huushollijutut ja päiväkävelyt, kauppareissut, vierailut lasten luona etc jne osv. normaaliin elämään kuuluvat kuviot. Ajoittain tulee oltua paljon täällä jos ei ole kauheesti mitään muuta menossa, mutta sitten taas tulee kausia jolloin olen vähemmän. Lapsenlapsia kylässä, matkoilla, kiireempiä aikoja muuten kun on kaikkea käytännön asioita hoidettavana.
Olemme eläkkeellä molemmat ja aikamme on meidän oma.
Mulla on kyllä nettikin päällä koko päivän kun se maksaa ihan saman oli se päällä tunnin tai 24/7. Yläkerrassa on toinen kone päällä niin voin istua ja kirjotella sieltä kans jos isäntä katsoo futista muuten tulee yksinäistä.
Suljen nettiyhteyden muista syistä, en rahan takia. Saman se minullekin maksaa, oli auki tai kiinni.
Koneeni heräileminen vie oman aikansa, nettiyhteys avautuu hetkessä.
Sammutan kyllä koneenkin esim. pesutupaan mennessä jos on paljon 'työlästä' ripustettavaa (en pidä silittämisestä joten panostan ripustamiseen) ja jo kuivuneet mankeloitava. Vaikka kuinka tehokkaasti rytmitän nuo hommat, niin puolitoista tuntia menee helposti. Siinä on sitten viimeksi viemäni koneellinen jo valmis ja ripustettu.
Tai jos käyn kävellen lähikaupassa roskahuoneen kautta tms., silloinkin suljen koneen ja siinä on kysymys rahastakin, vältän turhaa sähkön kulutusta.
kone valmiustilassa ei kuluta paljon sähköä,kuormituksessa tuuletin on mielestäni suurin kuluttaja
Sivusta.
Läppärio ei hirveästi kuluta sähköä valmiustilassa, kuluttaa kuitenkin.
Sellainen pikku juttu. Käyttötunnit. Kaikilla koneilla laskennallinen elinikä. Tokikin tietotekniikka menee nopeasti vanhaksi, elinkaari käytännössä viitisen vuotta. Vaan. Just tuuletin pyörii usein aivan turhaan. Se kuluu, lisäksi se imee koneen sisuksiin pölyä, joka nostaa lmpötilaa ja laskee tehoja.
Itellä tapana sammuttaa koneet, jos niitä ei käytetä. Ei nyt joka vessareissun takia, mutta ihan järjestelmällisesti kuitenkin. Nämä nykykäyttöjärjestelmät aika vakaita, ennen oli pakko buutata aina kesken työpäivän, alkoi kertymään sotkuja välimuistiin ja kone meni päivän aikana ihan jumiin ilman sammuttamista. Sitäpaitsi, meillä näkyi suoraan sähkönkulutuksessa, kun vein suuren osan tornikoneista kierrätykseen.
=DW=
Läppärin sähkönkulutus on huomattavasti pienempi kuin pönttökoneen, kilowattitunnin hinnalla läppäriä voi käyttää 40 tuntia, pönttöä 6 tuntia.
Pönttökone on kotona parempi,mulla 27" hd näyttö hyvä katella filmejä sohvalta pitkällää,joooo
Mä katon filmit ym. ohjelmat 40" telkkarista.
Mul tv yli 50"
Nyt oon kyllä tosi kade.
1965 ostin käytetyt sääri-suojukset.
Toisesta oli kiristetty sisä-kangas murtunut.
Joten kun kiekko tuli, oli pinta sääri-luuta pitkin.
Ja minä melkein itkin.
Matsi jäi siihen.
Isän kanssa sähköä, sitten Mopoja, sitten autot, sitten töihin ja mukaan tieto-tekniikan aamu-aurinkoon.
Miehisiä mokia ei ole tullut sen jälkeen.
Ruoan-laitto, siivoukset ja muut nais-hommat jääkööt kommentoimatta.
Varsinkin nuoren miehen ajoilta.
Nyt olen valmis ottamaan haasteen vastaan.
Minkälaisen mummon vaan.
H.
Sullehan kelpaa kuka vaan kai sit käytetty mummoki,eikö mitää vaatimuksia?
"kaikki kelepaa?"
Minä pidän hyvästä ruoasta.
Siksi olen opetellut laittamaan sitä.
H.
Hyvin käytetyille mummoille kelpaavat kauniisti käsitellyt papatkin. Sitten on vasta vaikeeta kun papat on kiusattu luonnevikaisiksi saakka tai mummot on kärttyjä.
Teeveestä, Suomen, en mainosta kanavaa, tulee just nyt musiikkigaala, jossa on kauniisti ikääntyneitä miehiä mm. Paul, Ringo, Johnny jne.
Mää olen sit valamis tulemaan, ihan millon vaan sovitaan. Laita sää ruokoo.
Minä katson sitä. Oikein hieno ohjelma.
Niin on. Ihan tulee tippa linssiin.
Multa lopahti viimeinenkin mielenkiinto tuossa viimeisessä virkkeessä.
Ja siivoamaankaan en ala. Siis sinultakin?
Tasoissa ollaan.
Tällainen lause osui silmiini:
Helsinginuutiset.fi
"Näissä raporteissa vaurioitumisen syynä on usein pakkaus, joka ei sovellu
kyseessä oleva esineen lähettämiseen."
Jotenkin minusta tuntuu että kuljettaja ei sovellu pakkaukseen.
Musta tuntuumyös että täässä viitataan ihmisiinkin.
Ehkä jopa henkisiin pakkauksiinkin?
H.
Vanhuus ei tule yksin, vanhus tulee useinkin.
Tuleeko vanhukselta?
Niin kauan on kaikki OK, kun sisään menee, ja ulos tulee.
Muu on ekstraa.
Apuva. Tämä ketju taisi lipsahtaa kauas aiheesta, vai?
Hällä väliä. Eipä näytä aloittajaakaan inspiroivan.
Pisteelle
En mä yleensä kauheesti välitä vaik juttu rönsyileekin ,antaa porukan jutella.
Melkein meinasin hunksilta kysyy et miten sua huijattiin kun se oli niinku aiheena.
En sit sitäkään jaksa kysellä,luotan siihen et joku simasuu sitä kumminkin jallittaa .
On kokemusta aliarvioinnista, alkavat opastaa itsestäänselvyyksissä.
Piirsin kaavoja tietokoneella jo 80-luvun puolenvälin jälkeen. Silloin en ollut internetistä kuullutkaan. Konetta käytettiin työntekoon, aika rajoitetusti.
Joskus on tehnyt mieli sanoa että käytin tietokonetta jo ennen syntymääsi.
Mööpeli-mummo
Just toi et pitävät tyhmänä sylettää,ei se et pikku jekkua yrittävät mut kun tekevät sen niin et selvästi huomaa heiän minuu hölmönä pitävän.
No niin päivän askareet on taas pulkassa, koko ehtoo päivä meni kun kasailin ja siirtelin rouvan ostamii huonekaluja.
Mut se puhelin niin menin ku mies peräämään oikeuksiani,palautuksen kautta mentiin elektroniikka osaston esimiehen luo.
Siin vaihees kun näin esimiehen niin taustalla sipsuttava rouva äänähti reippaalla äänellä,se on se sama mies.
Palveli juur asiakasta ja ihmeen perusteellisesti se neuvoikin sitä,sai samalla aikaa valmistua.
Ei siinä sen kummempaa kalapaliikkia ollut,ilmoitin vaan et vanhan myit uutena ja kysäsin josko olis minua mielyttävää ratkasua tierossa.
Rahat sain heti takasin ja poistuin liikkeestä ja en aio sinne palata,saman ketjun liikkeeseen aion mennä ja kertoo myyjälle kokomuksestani.
Puskarario on tehokas ja ikävä tieron välitin.
Hienoa, että sujui mallikkaasti. Kiitos tiedosta :)
Negatiivinen palvelu kerrotaan yhdeksälle henkilölle ja positiivinen kolmelle henkilölle. Tämän kertoi ope aikoinaan. Hän oli ollut pukuostoksilla Pukevassa (oli tavaratalo Helsingissä). Sovitettuaan pukua hän oli sanonut myyjälle ettei hänen mielestään puku oikein istu hänelle. Myyjä oli tokaissut: "Teille nyt ei istu mikään puku."
Vieläkin muistan open alahuulen väpätyksen hänen kertoessaan. Ope oli silloin n. 60-65-vuotias. Pukeva meni myöhemmin konkkaan. Toivottavasti ope kuuli siitä.
Ei ole siis myyjien asenteet muuttuneet vuosikymmenten saatossa.