3 erilaista rakkautta

Oli niin kummallinen ilta, että se laittoi miettimään syvällisiä. Istun tässä katsomassa, kun elämäni suurin rakkaus nukkuu pois käsittämätöntä humalaansa. Emme voisi koskaan elää yhdessä. Tapasin tänään myös sen, jota olen rakastanut pitkään. Intohimo on hävinnyt, mutta rakastan häntä edelleen. Ikävöin erästä, joka on antanut sanalle rakkaus aivan uudet kasvot. Siinä ei ole mitään perinteisiä rakkauden tunnusmerkkejä, mutta tunnen niin vahvasti, että sanon sitäkin rakkaudeksi. En osaa erotella tunteitani, enkä oikeastaan haluakaan. Olen vain onnellinen siitä, että tunnen. Joskus on ollut niinkin, että olen ollut vain jonkinlainen kuori ilman yhtäkään ajatusta. Onko teidän muitten aina helppo luokitella tunteenne? Ja onko sillä lopuksi mitään väliä?
5145
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Joo. Ensirakkaus ja suurirakkaus. Mulla noi on yks ja sama henkilö. Jotain muuta exää kohtaan saattaa tuntea sellaista sisaruksellista välitän-rakkautta. Ja nykyhetken intohimoinen palava en-voi-elää-ilman-rakkaus. :) Kaikilla niillä on väliä. Ehkä ne on ihan hyvä ymmärtää ja hyväksyä, että niiden tunteiden kanssa osaa elää ja niihin suhtautua.

Äänestä

Ensirakkauteni nukkuu ikiunta -molemmat. En tiedä kumpi oli suurempi rakkaus -se minkä sain, vai se mitä en.

Äänestä

Ketä ikävöit? tämä siis hymyilen vakavana-tyypille...
Oletko mies vai nainen?

Äänestä
  • Olen nainen ja ikävöin miestä, Kahta muuta en ikävöi, koska yksi on läsnä ja yksi kyllä tavoitettavissa.

    Äänestä

Eroja on ..
Minun osani on syvä rakkaus yhteen ..
exää kohtaan en tunne enää mitään .. joskus kauan aikaa sitten tunsin ..
rakastuin palavasti yhteen .. vaikka en ikinä häntä näe .. tiedän että ketään ei tule elämääni enää en anna mahdollisuutta

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hymyilen vakavana kirjoitti:

Oli niin kummallinen ilta, että se laittoi miettimään syvällisiä. Istun tässä katsomassa, kun elämäni suurin rakkaus nukkuu pois käsittämätöntä humalaansa. Emme voisi koskaan elää yhdessä. Tapasin tänään myös sen, jota olen rakastanut pitkään. Intohimo on hävinnyt, mutta rakastan häntä edelleen. Ikävöin erästä, joka on antanut sanalle rakkaus aivan uudet kasvot. Siinä ei ole mitään perinteisiä rakkauden tunnusmerkkejä, mutta tunnen niin vahvasti, että sanon sitäkin rakkaudeksi. En osaa erotella tunteitani, enkä oikeastaan haluakaan. Olen vain onnellinen siitä, että tunnen. Joskus on ollut niinkin, että olen ollut vain jonkinlainen kuori ilman yhtäkään ajatusta. Onko teidän muitten aina helppo luokitella tunteenne? Ja onko sillä lopuksi mitään väliä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu