Amiska on aika surkean tasoinen koulu, lueskelin insinööripääsykokeita, eikä voi kun ihmetellä. Matematiikka oli yläaste kamaa, vaikeimmat kysymykset kuuluivat tyyliin; on maanantai, mikä viikonpäivä on 555 tunnin kuluttua? Kyseessä on siis pääsykoe insinööritasoiseen koulutukseen..
Kaverini aloitti nyt amkissa ja kertoi, että puolet aloittavasta insinööriluokasta ei tiennyt mitä eroa on ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöllä! Ei ole hyväksi amiskan luonteelle ja arvostukselle mikäli taso on tuollaista ja oppilaitosten suurin huoli on keskeyttäjät. Amk opettaja on kertonut minulle, että oppilas yritetään saada kursseista läpi vaikka korvista kiskomalla, ettei keskeytyksiä tulisi.
Ehkä onkin syytä ajatella, että sellainenhan se amiska vaan on mutta jotenkin tuo ammattikorkeakoulustatus tuntuisi amiskaa velvoittavan.
Kaverini aloitti nyt amkissa ja kertoi, että puolet aloittavasta insinööriluokasta ei tiennyt mitä eroa on ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöllä! Ei ole hyväksi amiskan luonteelle ja arvostukselle mikäli taso on tuollaista ja oppilaitosten suurin huoli on keskeyttäjät. Amk opettaja on kertonut minulle, että oppilas yritetään saada kursseista läpi vaikka korvista kiskomalla, ettei keskeytyksiä tulisi.
Ehkä onkin syytä ajatella, että sellainenhan se amiska vaan on mutta jotenkin tuo ammattikorkeakoulustatus tuntuisi amiskaa velvoittavan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo, itse vietin vuoden insinööri (amk)- koulutuksessa ja todellakin taso ei ollut huima... Itse lukion pitkän matikan lukeneena oli turhauttavaa opiskella sellaisten joukossa, jotka eivät osanneet 1.asteen yhtälöä ratkaista. En siis tietenkään puhu kaikista opiskelijoista, mutta joukossa oli tällaisiakin. No vuoden jälkeen vaihdoin TKK:n puolelle ja taso nousi kummasti :).
Moi!
Itse opiskelin myöskin vuoden AMK:ssa inssiksi. Täytyy sanoa, että oli kyllä niin naurettavaa, että huhhuh. Voin sanoa käsi Raamatulla tehneeni laskuja yhteensä noin 10 tuntia koko vuoden aikana, ja keskiarvoksi paukkui 4.8.. Okei, kirjotin E:en paperit, mutta silti oletin homman olevan edes hieman KORKEAkoulu maista, niinkuin tämä vääristynyt nimikin "mainostaa", mutta eipä ollut.
Nyt syksyllä aloitin opiskelut TKK:lla Sinin tavoin, ja johan saakin tehdä hommia, että esim. matikassa ja fyssassa pysyy ns. kärryillä. Samalla se on myös erittäin mukavaa, kun ei tarvitse tuntea itseään naurun alaiseksi, eikä oloa pitkästyneeksi, kun joku idiootti kysyy, mikä on derivaatta yms..
Eläköön aito KORKEAkoulu opiskelu! ;)
Ehtikö ekana vuonna amk:ssa tulla esimerkiksi differentiaalilaskennan jatkokurssia tai lujuusopin kakkoskurssia? Meillä ainakin ekana vuotena lähinnä vain kerrattiin sitä lukion pitkää matikkaa...
Teekkari minäkin olen nykyään, mutta muistaakseni ainakin noi kaksi oli kohtuullisen haastavia kursseja amk:ssakin. JOS siis halusi jonkun muun numeron kun ykkösen :D. Fysiikka tuntui kyllä helpolta, mutta kyllä se fyssa täälläkin sujuu ihan hyvin.
Ennen kuin mitään "eximioita" ei oltu vielä keksitykään oli meidän vuosikurssilla ehtoja laudaturin papereilla kirjoittaneita ja puoltoäänten määrillä pärjättäisiin aika mukavasti vieläkin.
Uutena ilmiönä täällä Otaniemessä ovat nämä - onneksi harvalukuiset nuoremmat opiskelijat - jotka ovat tulleet AMK:sta ja sitten spräädäilevät että olipas p*ka paikka.
Jos ei ensimmäisellä kerralla pääse TKK:lle, voi vauhtia hakea jostain muualta. Vaikka AMK:sta kuten olet tehnyt. "Korkeakouluopiskelu" on yhdyssana. Samoin "naurunalainen". Taisi olla äidinkielessä sellainen eximia, vai?
onkohan korkeakoulu maista kirjotettu ihan oikein;)? eli mitäs kirjotit äidinkielestä???
Kannattaa muistaa, että amk:uun haetaan uusia oppilaita sekä ammattikoulun, että lukion käyneistä.
Yliopistoissa, vaikka amiksen todistuksella sinnekin voi hakea, oletetaan, että oppilailla on ne lukion taidot jo hallussa.
Pitää myös paikkansa, että läpi pitää päästää vaikka sitten pisterajoja laskemalla. Melkeinpä veikkaisin, että hyvin lukiossa pärjännyt saisi suoraan amk:n matikan, fyssan ja kemian kokeista sen ykkösen (siis ilman opiskelua amk:ssa). Eli läpi menisi.
Mutta amk:ssa vitosen ja nelosen arvosanoja napsiva ei varmasti ole mikään täysi tumppu vaikka ei yliopistossa opiskelekaan. Hyviin arvosanoihin vaaditaan amk:ssakin lukemista, työtä ja vähän lahjakkuuttakin.
Onko sillä matikalla, fyssalla tai kemialla sitten vitunkaan väliä useimpien insinöörien työssä?
Ei. Tuotesuunnittelijat, tekniset myyjät, työnjohtajat, tuotantopäälliköt ja projekti-insinöörit eivät tarvitse työssään mitään separoituvia differentiaaliyhtälöitä, harmonisen värähtelyn differentiaaliyhtälöitä tai tietoa elektroniaffiniteetista.
Sellaiseen työhön jossa noita taitoja tarvitaan ei varmasti hakeudukaan muut kuin jo koulussa hyvin luonnontieteissä pärjänneet.
Ammattiaineissa vaatimukset ovatkin sitten kovempia eikä niistä selviä ympäripyöreillä koevastauksilla.
Tämä sitten vajaan neljän vuoden amk-kokemuksella ja kolmen vuoden yliopistokokemuksella.
Jos taidot ja motivaatio riittää, niin tottakai sitä ylemmälle kannattaa pyrkiä. Itselleni tuntuisi kyllä riittävän tämä amkin taso, kun ei kerran lukuintoa ole, eikä sitä lukiossakaan riittänyt.
Siis miten jotkut vaan jaksaa?!
Tuosta kirjoituksesta paistaa läpi provoilu..
Hohhoijaa....
Nimimerkeillä ihmetyttää, sini ja nykyinen teekkari taitaapi kirjoittaa sama henkilö.Joku todellakin amk koulutusta vastustava ylioppilas tai sitte vaan muu provointoinen jantunen. Niin ja käsittääkseni amiska tarkoittaa ammattikoulua. Ammattikorkeakouluistahan tässä puhuttiin.
amis = ammattikoulu, amiska = ammattikorkeakoulu