Voin pahoin aina kun olen vanhempieni kanssa tekemisissä. Öiti tunnekäyhä ja isä marttyyri tunnekäyhä. Minut on kasvatettu ilman rakkautta ja normaalia hyväksyntää. Olen kasvanut ilman henkistä tukeä ymmärtämään että kelpaan ja olen ihan hyvä tällaisenaan.. Olen päässyt kasvamaan irti lapsuuden kauhuista sillä että olen muuttanut kauas pois vanhempieni vaikutuspiiristä. Olen jo pienenä toivonut hiljaa kuolevani vain pois.
Nyt kun olen aikuinen, elän normaalia elämää ilman suurempia sosiaalisia ongelmia. vaikeutta tuottaa luottaa kehenkään. Tai ottaa rakkautta vastaan. Puolisoni tietää perhetaustastani ja onkin tukenut minua.Joskus tuntuu etten jakka olla vahva etten jaksa olla kova.
vanhempani vierailevat kyllä luonamme.lähinnä itsekkäistä syistä. Silloin pitää olla heidän mieliksi. Yleensä pinna kestää juuri ja juuri. Kauhukseni olen huomannut, että he yrittävät kasvattaa lapsiani samalla väkivallan uhalla. Lapset pitäsi piestä ym. Mieheni ei halua jättää lapsia kahden isäni kanssa koska pelkää että jos hänellä pettää hermot... hän on kerran läimäyttänyt lapsia kasvoihin, koska eivät totelleet. Hänen mielstään lasten tulee istua ja olla hiljaa tai korkeintaan leikkiä nätisti omassa huoneessan. Esim isäni saattaa huutaa 10kk ikäiselle lapselle jos tämä ei käyttäydy kunnolla????
Hän huutaa ja raivoaa lapsille jne. uhkaa antaa selkään jos eivät tottele.
Joskus pimahdan ja huudan suoraa huutoa, että sinä et koske minun lapsiini sormellasikaan siitä hän loukkaantuu ja on marttyyri, kun ei kerta saa komentaa kun suututaan.
Haluan antaa omille lapsilleni joka ikinen päivä sen tuntee että äiti ja isä rakastaa ja he kelpaavat aina vaikka joukossa on huonojaksin päiviä.
Joskus kun olen väsynyt ja on ollut huono päivä itken suoraa huutoa silkasta ikävästä, ikäväin sitä ainutta jo poismennyttä ihmistä joka antoi minulle hiemna rakkautta kun olin lapsi, jonka ansiosta olen jaksanut elää näin pitkään jo. Kiitollisuudesta ja katkeruudesta, miksi minun vanhempani ovat narsisteja.
Nyt kun olen aikuinen, elän normaalia elämää ilman suurempia sosiaalisia ongelmia. vaikeutta tuottaa luottaa kehenkään. Tai ottaa rakkautta vastaan. Puolisoni tietää perhetaustastani ja onkin tukenut minua.Joskus tuntuu etten jakka olla vahva etten jaksa olla kova.
vanhempani vierailevat kyllä luonamme.lähinnä itsekkäistä syistä. Silloin pitää olla heidän mieliksi. Yleensä pinna kestää juuri ja juuri. Kauhukseni olen huomannut, että he yrittävät kasvattaa lapsiani samalla väkivallan uhalla. Lapset pitäsi piestä ym. Mieheni ei halua jättää lapsia kahden isäni kanssa koska pelkää että jos hänellä pettää hermot... hän on kerran läimäyttänyt lapsia kasvoihin, koska eivät totelleet. Hänen mielstään lasten tulee istua ja olla hiljaa tai korkeintaan leikkiä nätisti omassa huoneessan. Esim isäni saattaa huutaa 10kk ikäiselle lapselle jos tämä ei käyttäydy kunnolla????
Hän huutaa ja raivoaa lapsille jne. uhkaa antaa selkään jos eivät tottele.
Joskus pimahdan ja huudan suoraa huutoa, että sinä et koske minun lapsiini sormellasikaan siitä hän loukkaantuu ja on marttyyri, kun ei kerta saa komentaa kun suututaan.
Haluan antaa omille lapsilleni joka ikinen päivä sen tuntee että äiti ja isä rakastaa ja he kelpaavat aina vaikka joukossa on huonojaksin päiviä.
Joskus kun olen väsynyt ja on ollut huono päivä itken suoraa huutoa silkasta ikävästä, ikäväin sitä ainutta jo poismennyttä ihmistä joka antoi minulle hiemna rakkautta kun olin lapsi, jonka ansiosta olen jaksanut elää näin pitkään jo. Kiitollisuudesta ja katkeruudesta, miksi minun vanhempani ovat narsisteja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostaa niin tutulta... Tsemppiä! Ole kiitollinen, että puolisosi on rinnallasi.
Aja veikkonen vanhemasi huitsinnevataan omasta kodistasi. Jos vanhepasi on kohdellut sinua lapsena huonosti,kuten kerrot! Miksi sinun pitää vielä sietää!! Miksi riiput,roikut,siedät sellasta pappaa,joka 10kk. ikäiselle huutaa......Traumojahan ne lapsesi,tuommosesta saavat!!