Masentaa olla näin lyhyt. Olen noin 173cm pitkä suunnilleen. En mikään hirveen lyhyt mutta aika lyhyt nykyajan mieheks olen. Pituuskasvu jo loppu 15vuotiaana, kun olin 9luokalla sen 173cm jo pitkä. Moneen vuoteen en ole kasvanut enää, joten ei toivoakaan, että kasvaisin enää. Kyllä tämä masentaa ja vaikea on hyväksyy, että näin lyhyeks jään.
lyhyys masentaa
poika-96
361110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Olet väärällä palstalla.
Täällä keskustellaan masennus sairaudesta.
Mitenniin? Olen masentunut pituuteni takia.
Olisitko valmis menemään vaikka laitoshoitoon pituutesi takia? Ei masennuksesi ole mikään oikea masennus. Joitakin masentavat paljon paljon suuremmat asiat elämässä ja joutuvat sen vuoksi jopa laitoshoitoon.
Eiköhän AP:n ketju ole ihan aiheellinen Masennus- palstalle. Masennustakin on niin eri tasoista ja tyylistä. Pitääkö kaikkien masentuneiden olla täysin loppuun palaneita tai itsemurhan partaalla?
Miksi menisin laitoshoitoon. En minä niin masentunut ole, että itsetuhonen olisin. Eikä se ole mikään pikku juttu se pituus miehelle. Naisiahan se ei haittaa olla lyhyt, kun lyhyitä naisia pidetään viehättävinä. Lyhyitä miehiä taas harva nainen huolii.
Jaa, itse naisena pidän pitkiä miehiä pelottavina.
Kiva, täällä ois ei niin pelottava mies. :)
Masennus johtuu oikeasti usein ulkonäkökomplekseista. Etenkin naisilla ja myös miehillä. Suhteellisesti eniten masennuksesta kärsivät vanhukset sekä nuoret, jotka kokevat olevansa seksuaalisesti epäviehättäviä.Epäonnistuminen seksuaalisissa suhteissa on tutkitusti merkittävin ja yleisin syy masennukseen. Toinen on yksinäisyys yleensä. Suuri osa nuorten miesten itsemurhista johtuu siitä kokemuksesta, ettei saa naista. Se on todella suuri asia monille. Lyhyys on täten hirvittävä asia, voi jopa johtaa itsemurhaan. Evoluutiopsykologit selittävät tämän sillä, että tällainen epäonnistuja haluaa uhrata oman henkensä edistääkseen sukulaistensa geenien jatkumista. Lisääntymiskyvyttömät heittävät veivinsä, jotta eivät veisi sukulaisiltaan ylimääräisiä resursseja. Nykyään tähän ei ole tarvetta, resursseja riittää ainakin Suomessa eikä lyhyiden miesten sukulaisilla ole nälänhädän vaaraa, vaikka monet lyhyet miehet eivät ole tätä vielä tajunneet.
Oot joka tapauksessa poika vielä enkä edes jaksa uskoa että pituuskasvusi olisi kokonaan pysähtynyt. Oma vuotta vanhempi poikani on 175,5 eikä hän ainakaan ole lyhyt (paitsi veljiinsä verrattuna joka ovat yli 190 cm). Urheiluun ja bodaamiseen liityvä raamikkuus korvaa kuitenkin puuttuvan pituuden mennen tullen. Oletkos itse koettanut kehittää hartianseutua :)
No minä en taas jaksa enää uskoa, että kasvaisin vielä. Moni mun ikänen vielä kasvaakin mutta minä en. :( Salilla käyn ja lihaksii löytyy jonkiverran mutta ei ne korvaa pituutta silti.
Olet sen pituinen kuin olet. Sillä siis mennään.
Tee SILTI se, mitä voit (kun pituutta ei voi kasvattaa). Hoida itseäsi, pukeudu siististi, käyttäydy kivasti tyttöjä kohtaan (ja koeta sisäisesti olla kuitenkin iloinen siitä hyvästä, mitä sinulla on).
Pitkä kaveri, joka käyttäytyy hölmösti, ei varmasti ole puoleensa vetävämpi, kuin ulkoisesti ja sisäisesti skarppi 173 senttinen. Jos saat itsetuntosi kohdalleen, niin sillä hurmaa kenet vain. Tiedätkö Woody Allenin. Äijä on varmasti 160 pitkä ja ei ulkonäöllä pilattu..naisia on kuitenkin ollut pilvin pimein.
Miehessä ja naisessa lopulta seksikkäintä monen kyselyn mukaan on terve itsevarmuus, äly ja huumorintaju. Voi olla, että et itse halua naista, joka on 180 eikä hän ehkä heti sinusta kiinnostu. Näitäkin pareja kuitenkin näkee. Pituuserosta voi päästä yli, jos molemmilla on siihen halua ja ..sitä itsetuntoa.
Ja vielä: naisten keskipituus Suomessa on edelleen n. 10 cm vähemmän kuin sinun pituutesi.
Ota kuitenkin huomioon, että Woody Allen on helvetin rikas. Ei ihme että naiset kiinnostuvat.
Otan huomioon otan, mutta on siinä muutakin.
Oma kumppanini oli huomattavasti minua köyhempi, kun menimme yhteen. Ei kaikki naiset ole vain rahan perään vai?
Eiköhän jokaisella ole oikeutensa kirjottaa tänne jos niin kokee. Turha kenenkään on tulla siihen ruikuttamaan. Aloitukset voi skipata jos niin kauheasti häiritsee. Ja aloittaja on juuri hyvä sellaisena kun on. Oon itse saman pituinen nainen ja on ollut saman pituisia miehiä eikä mua haittaa tippaakaan :) Ei miehisyys ole pituudesta kiinni millään tavoin. Mulle taas miehet on valittanut että oon liian pitkä :D voi se tälleen päinkin olla. Kaikki lähtee vaan itsensä hyväksymisestä. Oot vielä nuori joten kyllä se sieltä vielä tulee. Tsemppiä!
Terveisin Amatsoni ;)
Pituutesi todennäköisesti jää nyky lukemiin, mutta lisää senttejä saat hyväksymällä itsesi sellaisena kuin olet ja siitä tulevalla itsevarmuudella. Mä oon 173 cm :) ja eron (ex 183 cm) jälkeen olen seurustellut itseni mittaisen miehen kanssa. Aluksi se häiritsi minua ja pelkäsin etten ole naisellinen hänen rinnallaan, mutta kohta huomasin pituuden olevan vain minun ongelma. Miesystäväni on sinut itsensä kanssa, normaalin itsevarma, ja hän sai minut tuntemaan olevani naisellinen ja kaunis. Muutaman kuukauden kuluttua asia pikkuhiljaa lakkasi häiritsemästä. Nyt käytän taas korkokenkiä, jolloin olen ainakin 5 cm miestäni pidempi, eikä se häiritse kumpaakaan! Hyväksy asia niin se antaa senttejä lisää.
Tosi heinoa, että pituuksien kanssa voi olla sinut. Oikeastaan, minusta nainen korkokengissä saa olla pidempi kuin mies. Se on jotenkin jopa seksikästä. :)
Niin, sitähän sanotaan että lyhyemmät koittavat monesti kompensoida urheilulla sitä. Yks kaveri ehkä tekee niin. Itse en osaa sanoa, kun itse olen kumminkin 179cm.
Olen itse 173cm mies ja ymmärrän täysin mistä aloituspostaaja puhuu. Pituuden murehtimista on vaikea lopettaa, vaikka kuinka yrittäisi selitellä itselleen että elämässä on tärkeämpiäkin asioita ja itsestä löytyy monia hyviä puolia.
Erityisen masentavaa on lukea näitä Iltalehden ym. seurusteluartikkeleita joissa sanotaan "Tutkimukset todistavat: Naiset haluavat yli 180 senttiä pitkän miehen!" jne.
Juuri näin... Niitä lukemalla masentuu entistä enemmän. Tarviiko tommost muutenkaa uutisoida lehdis ku ihanku joku ei sitä tietäis et naiset suosii pidempii miehii. Mut kai se on niin kiva sit lyödä lyötyy.
Juuri näin... Niitä lukemalla masentuu entistä enemmän. Tarviiko tommost muutenkaa uutisoida lehdis ku ihanku joku ei sitä tietäis et naiset suosii pidempii miehii. Mut kai se on niin kiva sit lyödä lyötyy.
Hei haloo! 170 cm mies EI ole ollenkaan lyhyt! Minä ja monet ystävättäreni olemme puhuneet siitä, miten väärän kuvan media antaa! Aivan,kuin naiset kulkisivat mittanauhan kanssa! No,joo..on ehkä niitäkin naisia,kuten on miehiäkin,jotka arvioivat naisia kuppikoon mukaan.
Täytyy myöntää,että miehen pituus häiritsee hieman itseäni vain,jos mies olisi minua huomattavasti pitempi tai lyhyempi,mutta sekin vain ergonomisessa mielessä. Ystävättäreni on 160 cm ja tapailee mieluiten noin itsensä pituisia miehiä,minä 168cm nainen ja oma rakas mieheni on kaiketi saman pituinen tai pari senttiä pitempi. En tiedä varmasti,koska hän on juuri sopiva minulle!
Joo..naiset haluavat sitä ja miehet haluavat tätä..jos tutkimuksiin eli hutkimuksiin on luottaminen.
Tiedän kyllä naisen,joka ja etsii treffisivuilla vain urheilullisia,akateemisia,rikkaita,menestyviä,tyylikkäitä pitkiä miehiä siksi,että hän kuvittelee,että löytämällä sellaisen,muut huomaisivat hänen onnistuneen löytämään ja saamaan kuvitellun ihannepartnerin. Mies olisi näin näytekappale muille ihmisille ko.naisen onnellisuudesta ja menestyksestä elämässä. Kun hän lukee lehdistä,että menestyneet ihmiset pukeutuvat plyyssihousuihin ja nahkalätsään,hän hankkii ne itselleen. Ei siis siksi,että hän pitäisi plyyssin ja nahan hajusta yllään.
Onko tuntemani nainen onnistunut? Kyllä vain ja kymmeniä,kymmeniä kertoja ellei peräti satoja. Aina tosin vain yhdeksi illaksi kerrallaan. Tosin,kaikki eivät ole olleet ihan 100%:sti toiveiden mukaisia. Prosenttiosuus on laskenut miesten määrän lisääntyessä.
Äläpä huolehdi. Minä olen 175cm nainen ja mieheni on 170cm pitkä. Minusta hän on seksikkäin ja komein ilmestys ikinä vaikka vuosia jo oltu yhdessä. Ymmärrän kyllä että pituus voi masentaa. Itseänikin masentaisi jos olisin lyhyempi. Rehellisesti sanottuna en käsitä miten kukaan kestää olla alle 170cm, mutta näyttää ne ihmiset pärjäävän vaikka ylähyllylle ei yletykkään. Joo no tää on tämmönen mun erikoisuus jonka voi netissä sanoa mut muuten pidän mölyt mahassa:-D
Netissä on myynnissä vaikka minkälaisia pidennyspillereitä ja venytyspumppuja yms. Sähän voisit kokeilla jotain sellasta.
Voisit kokeilla ns. jalkojen sahaus menetelmää. Siinä sääriluu sahataan poikki. Sääri venytyskoneeseen ja pituutta kasvaa lisää alle 1 mm päivässä. Sitä kautta voisi olla mahdollista saada pituutta ehkä n. 5 cm lisää. Se on nyt sitten vain sun omasta halusta ja tahdonvoimasta kiinni, että kestätkö kipua ja sitomista tuohon laitteeseen puoleksi vuodeksi. Tänne ei tarvii enää tulla sitten pituudesta ruikuttaa, koska 178 cm on jo aivan normi pituus mieheksi.
Olen 174cm nainen, miettikääpä kuinka jättiläiseksi itseni tunnen. Mutta olen vahva. :) Paras pituus miehelle on alle 180 todellakin. Jopa 175 riittää koska ollaan samalla levelillä. :) Itse olen ihan kusessa mieheen joka on 175cm eli setin pidempi kuin minä, uskokaa tai älkää, hän on täydellinen silmissäni. Pituus suhteessa painoon ratkaisee, kokonaismitat, eivät tuollaiset seikat. Esim. Olisitko mieluummin keskimittainen ja hoikka/normiseksikäs vartaloinen mies vaiko päälle 180cm mies ja bodattu egoistikko? Hyi helvetti. Ollaan kokeiltu lihaksikas mies joka oli myöskin isomman kokoinen, ja voin vain sanoa että ei ole aviomies materiaalia.. :D Muodoton kannikka.. Itse olen rakastunut terveen, kauniin sekä kelvän että mittasuhteiltaan luonnolliseen, kirkassilmäiseen, mustahiuksiseen, nahkarotsiseen mieheen. Niin kaunista katsottavaa, että on rikos. Älkääkä valittako sanasta ''kaunis'' miehen yhteydessä, sillä tottakai hän on komea, hell yes mutta on monia asioita jotka ovat kauniita. Tämä mies on vain mielestäni kaunis koska olen tunteissani.
Vinkkinä: Hommaa mieshormoonia, nappeina ja voit saada pituutta. Naisetkin syövät jos kuukautiset ja tissit eivät pomppaa ajallaan. Itsekin meinasin joutua tuollaiset saamaan ollessani 9lk, olin 154cm pitkä ja luvattu pituus 160, no.. Kyllä se kasvupyrähdys sieltä yllättäen pitkän ajan kuluessa tuli ja kasvoin 174cm naiseksi.
Yleensähän miehet kasvavat armeijaiässä sen isoimman spurttinsa. Siihen on vielä aikaa. :) Voithan syödä terveellisesti ja auttaa kroppaasi olemaan terve ja käydä terkkkarilla puhumassa, minulle naisena lyhyys oli arka asia joten ymmärrän sinua täysin hyvin. :)
Mutta muista, että tiedän miehen joka on 150cm. Siinä ei ole mitään vikaa. Siinä on, että hän on katkeroitunut siitä. Koska hänen katkeruutensa estää häntä elämästä kuten jokainen. Pääasia ei ole pituus, vaan terveys.
Olen ravannut luuston-ikä testissä lääkärissä ja silloin otettiin kivuton röntgen käden luusta, analysoitiin kuinka nuoren/vanhan ihmisen luut minulla on ja todettiin että pari vuotta nuoremman. Siitä päätellen pystyin tavallaan ymmärtämään miten kehoni muuttuu ja ei tarvinnut kokoaikaa miettiä miksi en kehity.
Muilla oli rinnat ja kuukautiset 12-vuotiaana, minulla oli tissien kasvu kesken vielä ammattikoulun toisella. Eli 16-17 vuotiaana. Ekat menkatkin alkoi vasta 16-vuotiaana.
Puhun nyt naisen kehityksestä, mutta kuten huomaat: Kaikki ei tapahdu nopeasti, kyllähän se voi tapahtua nopeasti että kasvat mutta ei kannata asennoitua niin koska sitä hienommalta se tuntuu kun muutosta tapahtuu pituudessa. :)
Itse olisin halunnut olla alle 170, minkäs teet kun biologia tapahtui. :) Rakastan omaa kroppaani, vaikkei se olekkaan täydellinen. Rakasta sinäkin! Mutta muista ettei tuo kroppasi ole vielä valmis ja lopullinen aikuisen kroppa.
Ainiin, lohdutukseksi sinulle että aloitin polttamisen 13-vuotiaana, ekat kokeilut 12-vuotiaana ja poltan vieläkin, poltin koko yläasteen eikä se vaikuttanut pituuskasvuun millään lailla. :)
En siis tietenkään suosittele niin tyhmää tapaa ja itsekin olen lopettamassa koska haluan olla terve ja käydä lenkillä ja salilla.
Ajattelin vain kertoa, koska itse olin huolissani vieläkin enemmän kasvustani kun tupakoitsin ja lääkäri sekä terveydehoitaja vakuuttivat minulle ettei se vaikuta yhtään.
Itse olen vuonna 92 syntynyt miehenalku jolla pituutta hieman päälle 163cm..eli todella lyhyt, muutenkin vaikeaa masennusta ja pian 3 vuotta harkinnut itseni tappamista ja 3 kertaa sitä yrittänyt siinä onnistumatta..alkaa tämä pituuskin haitata vaikka penkistä nousee päälle sata ja hauiksen ympärys lähellä puoltametriä..mahaakaan ei enää juuri ole(laihduin vuodessa n.20kg) mutta silti ei naisia kiinnosta vaikka kuulemma olen ihan hyvännäköinen mutta silti kukaan ei kiinnostu oikeasti, olin kyllä kihloissakin mutta se loppui jo yli vuosi sitten ja nyt olen asettanut itselleni viimeisen päivän jolloin tämä päättyy..siihen on pari viikkoa ja alkaa pelottaa pystynkö edes siihen koska olen tälläinen saamaton p***a.. Pointti mulla tässä on se että et oo yhtään lyhyt ja sulla on vielä toivoa kuitenkin nuori olet, älä masennu enempää enää yritä nousta sieltä alhaalta kun vielä kykenet! ei oo tarkotus sanoo että sulla ei oo asiat yhtä huonosti kuin mulla tai muilla, yritän vain auttaa kertomalla omaa tarinaani..en tiedä auttaako vai ei toivon kuitenkin että jotain saat irti..
Hei haluan sullekin jotakin kommentoida, mitä tuli mieleeni. En tarkoita masentaa, vaan enemmänkin ilmaista empatiaani, kun sanon, että ymmärrän hyvin tunteitasi. Masennusta tulee, kun kokee ettei oikein 'sovi' tännä massan joukkoon ja massatoimintoihin.
Näin on minun elämä ylipitkänä tyttönä ollut.
Masennuksesta se, että jos siihen on taipumusta ja syytä ihan muistakin syistä (esim. ei ole ollut turvalliset, läheiset perhesuhteet lapsuuden perheessä), niin kun päälle tulee 'liian lyhyt' tai 'liian pitkä' -problematiikka, niin masennus voi tosiaan olla välillä vaikeaa. Tilanteeseen niin läheisesti liittyy itsetunto, itsevarmuusasiat ja kaikki sellainen, mitä noin yleensä pidetään tärkeänä tasapainolle, ihmissuhteille ja töille ja tekemisille, itsensä toteuttamiselle. Itse olen elänyt käsijarru päällä. Mutta, tiedän elämän vajavaisuuden monien eri syiden kohdalla, niin tosi monenlaista ns. haittaa voi ihmisillä olla, se me tiedetään. Mutta silti on lupa puhua juuri siitä omimmasta jutusta sekä omasta masennuksestaan. Vertaistukikin aina auttaa jaksamaan. Jos kohtaa toisella tapaa erilaisia ihmisiä, niin sekin tavallaan auttaa, pienentää omaa outouden tunnetta.
Mä en ole samaa mieltä, etteikö sinusta voisi tyttö kiinnostua! On tavattoman paljon 163 cm ja alle olevia naisia! Minä näen, että just sinun oma sisäinen vahvistumisesi voisi auttaa tämmöisiä naisia hyvin bongaamaan sekä he sinut! :)
Heippa sinulle aloittaja! Hävettää tuo eka vastaus, mitä olet saanut (muista kommentteja en vielä lukenutkaan, toi eka tyrmää sinut, typerää, ajattelematonta!
Sinä olet aivan oikealla palstalla, sillä tällainen asia, kun se voimakkaana ja lamauttavana kohti tulee, kyllä masentaa.
- Mä ymmärrän sua harvinaisen hyvin. Olen keski-ikäinen nainen, joka olen erittäin pitkä, hyvin paljon yli normin, huomiota herättävä, ihmisten kommentteja kutsuva! On ollut rasittavaa.
Välillä, kun on paljon muuta meininkiä ja itsetunto paremmalla tolalla muiden tyydytystä antavien asioiden kautta, niin on mennyt paremmin, kyseessä eräänlainen kompensointi.
Mutta siis taustalla on jatkuva masentuneisuus sekä vetäytymistäkin asioista tämän erilaisuuden takia. Sitä kuin sivulta katsomosta kattelee, miten helppo ns. normeilla on olla, liikkua, elää, kun pituus on kohdillaan, normin rajoissa. Ei se ole kateutta mielestäni, se vaan menee noin, kun itse jää paljosta pois, kun kerta kaikkiaan vai ei voi.
Sinua saattaapi masentaa liian pitkät naiskaveriehdokkaat kuten mua on aina paljosti suututtanut kun mieskaveriehdokkaat, joista itse olisin pitänyt vähintään kavereina, ovat olleet ns. pieniä, minuun verrattuna. Sitä ei ole halunnut sellaista tilannetta, jossa normista poikkeaminen vain enemmän huomiota herättävää olisi.
- Noh, näillä mennään! Olen selviytynyt, kyllä sinäkin, aloittaja. Sittenhän ovat vielä liian ylipainoiset, liian sitä ja tätä ihmiset. Tämmöistä tää on. Ymmärrän tuskaasi kuitenkin.
Turha valittaa pituudesta, olet yli 10cm pitempi ja 10v nuorempi, tosin löytyyhän niitä joilla pituutta vielä vähemmän. Sosittelen Thaimaata, siellä on lyhyitä naisia, on halpaa ja sää on myös mieluisa. Filippiiniläiset voivat olla myös harkitsemisen arvoisia..
173 cm ole niin lyhyt, ettei olisi miehen mittainen. Jos, joku nainen haluaa pidemmän, niin hankkikoon sellaisen. Itse olen 172 ja silläkin pärjännyt eikä kovin lyhyeksi haukuttukaan. Nuorempana se oli ehkä isompi ongelma, kun oli jotain 156 teininä ja vaikutti itsetuntoonkin. Itseäni häiritsisi seurustella pidemmän naisen kanssa ja sellainen suhde minulla onkin ollut joskus nuoruudessa.
En saanut teininä kasvuhormoonia, vaikka sekin vaihtoehto tuotiin esille joskus. Sentään kasvoin 15-17 vuotiaana. Mielestäni miehen pituus voisi olla suurempi ongelma, jos on alle 160 cm aikuisena. Jotkut miehet kasvavat vielä armeijaiässä, eli noin 19-20 vuotiaina. Jos muuten on ihan normaalinnäköinen ja terve mies, niin 173 on ihan hyvä pituus ja on kuitenkin normaalikeskipituudeksi katsottu lääketieteellisestikin suuremmassa ikäluokkajakaumassa, vaikket olisikaan ihan ikäluokkasi keskipituutta saavuttanutkaan. Siihen kannata jäädä jumiin ajatuksena, vaan katsella maailmaa avoimin silmin. Itse olen masentunut ihan muista syystä loppujenlopuksi kuin pituudesta, vaikka se joskus häiritsi itseänikin. Joten katselet maailmaa eteenpäin omalta korkeudeltasi ja naisia löytyy kaikenmittaisille miehille. Itse kotiuduin juuri vapaaehtoisesta laitoshoitojaksolta, jonne päädyin pitkäaikaisen masennuksen- ja vakavan masennuksen johdosta, johon liittyy joitain persoonallisuuden- ja itsetunnon problematiikkaa, vaikkei suoranaista persoonallisuushäiriötä ole todettu psykoloogisissa testeissä, joita minulle on suoritettu useampiakin elämäni aikana. Joten, pituuteni on sivuseikka näidne asioiden rinnalla, kun on kyse elämästä- ja siitä millainen se on ollut tai tulee olemaan tulevaisuudessa.
En oikein ymmärrä. Yleensä miehet itkevät sitä, että senttejä puuttuu munan päästä.
Moro
Itse olen 164cm pitkä 25v mies mutta pidän itseäni 160 senttisenä koska sellaisena muutkin ihmiset minua pitävät.
Kyllähän tämä elämä on hirveetä paskaa. Olen kärsinyt läpi elämäni masennuksesta ja parikymppisestä eteenpäin hyvin vakavasta sellaisesta, kun sairastuin jonkinlaiseen psykoosiin eli oli harhaluuloja. Koko ikäni olen syönyt psyykelääkkeitä.
Kaikki tämä vain siksi kun en voi koskaan pariutua enkä saada seksiä ja kukaan nainen ei hyväksy minua lyhyyteni takia. Paketin kruunaa vielä lievä kehitysvammaisuus joka ilmenee puhevikana ja pahoina oppimishäiriöinä.
Nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä, juon viinaa ja suunnitelmat vaihtelee aina itsemurhasta massamurhiin.
Että jos teitä terveitä ja päälle 170cm miehiä vaivaa pituutenne niin haistakaa paska !
Äläs nyt tuosta masennu, ettei ite tarvi kirjottaa muistilapulle että masentua samasta. Oon ite 168 cm pitkä ja lyhyin kaikista keitä tunnen, paitsi sukulaisteni joukossa olen pisin. Kauheaa pätkägenetiikkaa meilläpäin hohoho :)