Lyijykölin pinta on mennyt sellaiseen kuntoon että se pitäisi ehostaa mutta millä vanha
antifouling helposti pois ? Olen pohtinut josko nauhahiemokoneella ja jollain 40-50 rakeisella nauhalla lähtisi näppärästi? En ole edes kokeillut vielä kuinka lujassa on eli
lähtiskö ihan krapaamalla mutta varmaan kokemuksia vastaavasta löytyy?
Ehdotuksia ?
antifouling helposti pois ? Olen pohtinut josko nauhahiemokoneella ja jollain 40-50 rakeisella nauhalla lähtisi näppärästi? En ole edes kokeillut vielä kuinka lujassa on eli
lähtiskö ihan krapaamalla mutta varmaan kokemuksia vastaavasta löytyy?
Ehdotuksia ?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Lyijyn hionta koneella ei kuulosta oikein terveelliseltä eikä ympäristöystävälliseltä. Miten olisi soodapuhallus, tuo toisessa ketjussa mainitsemani nord blast home? Kokeilisin silti ensiksi sitä skrapaa, jos tarve on, eihän antifoulingit ole koskaan (?) lujasti kiinni .
Mitä muuten tarkoitat että lyijyköli on huonossa kunnossa? Omassamme on pari kolhua edessä ja myrkyt kuluneet kovassa ajossa pois primerin päältä, mutta mitä vielä siis on odotettavissa?
Pinta vaan on huonossa kunnossa eli maalit irronneet/kuluneet pois. Tuota juuri mietinkin että onko tuollainen kone liian raskas työkalu.
Tuo mainitsemasi soodapuhallus näyttää varsin mielenkiintoiselta. Mahtaakohan mennä kuinka monta kiloa soodaa?
Kölin kaapii parissa tunnissa puhtaaksi. Ei kannata soodapuhaltaa, menee enemmän aikaa sujamuovienkin laittoon.
Riippuu kai hiukan kölin koosta? ;-)
Toki, tuo pari tuntia meni eväköliin, jossa on pinta-alaa ehkä 2-2,5 m2. Eli tunnissa kaapii n. neliömetrin puhtaaksi jos taukoja ei lasketa.
Juu tuo kaapiminen on loppujen lopuksi aika pieni osa kokonaisajasta, jos kölistä haluaa hyvän.
PItääpä koittaa kaapia ensin ja katsoa kuinka lähtee. Ei tuo niin iso ole ... http://jarip.kuvat.fi/kuvat/Purjehdus/quatro.jpg/_full.jpg
Mikä sulla on tavoite kölin sileyden suhteen?
Kokeile ensin vesihiomalla ~100 paperilla. Maalista riippuen lähtee hetkessä tai sitten ei. Pehmeät ja useat kovat (esim Hard Racing) lähtevät hetkessä, mutta ohutkalvomaalit (esim. VC17) eivät. Vesihiominen on kuitenkin terveellisin vaihtoehto, koska mahdolliset vanhat kovemmat myrkyt eivät pölyä.
Ei ole varsinaista tavoitetta, nykyinen maali on vain lohkeillut ja irronnut ja jotain tarttee tehdä. Sileä pinta mutta ei siitä "peilata" tarvitse. Retkivene kyseessä eli perillä ollaan kun köydet irti.
Sinänsä turha jättää "knöölejä" tms turbelenttisuutta aiheuttamaan ja hidastamaan siltä osin menoa.
Ajatus on tässä kasvanut kuitenkin että kaikki pois ja katsoa kuinka tasainen tuo
lyijypinta on. Jos tarttee pakkelia niin laitetaan mutta ei ole niinkään itsetarkoitus.
Vesihionta pelkästään lohjenneisiin kohtiin ja päälle myrkkymaali. Lyijyköli ei tarvitse primersuojaa, ja myrkkymaali pysyy ihan riittävästi hiotulla pinnalla. Kalat eivät häiriinny nähdessään röpöjä kölin pinnalla ja veneen vauhdissa et varmasti kykene eroa havaitsemaan. Vauhtiero lienee promilleja, jos sitäkään.
Olen antanut ymmärtää että on olemassa eri tyyppisiä myrkkymaaleja jotka eivät tykkää toisistaan. Ts. alkavat kiehua tms. Vanha maali on maalattu Hollannissa ollen
Hempel Combic/Olympic maalia joka ei sano minulle mitään. Laitoin Hempelille tuosta maalista kyselyä, mitä Suomessa myytävää maalia tuon päälle voisi laittaa mutta huonosti vastailevat. Eräs maalimyyjä sanoi että primer estäisi tällaisen mahdollisen kahden eri tyyppisen maalin ei suotavan reagoinnin.
Nopea vilkaisu nettiin osoitti, että ko antifouling on tinavapaa itsekiillottuva maali
http://www.hempel.com/en/products/hempels-antifouling-olympic-86900
Itsekillottuvan päälle voit maalata toista itsekiillottuvaa antifoulingia, mutta et kovaa antifoulingia (esim. Hempelin Hard Racingia).
Kovan antifoulingin päälle voi maalata jompaa kumpaa.
Tietysti vanhan antifoulingin päälle voi maalata eristävän tartuntamaalin, esim. Primocon, mutta mielestäni maalikerrosten kasvattaminen ei ole kovin fiksua. Mitä paksummaksi kasvatat maalikerrokset sitä pikemmin maali rupeaa lohjkeilemaan ja eteen tulee kaikkien maalikerrosten poistaminen.
Ehdotan vesihiontaa. Hanki pitkävartinen vesihiontapaperin pidike, jotta vältyt hiontaveden sotkulta. Jos lyijy on paljastunut, peitä se 1- tai 2-komp. primerilla.
Kiitos selvennyksestä. Nuo maalit ovat jiukan vielä vieraita.
Googlettamisella löysin esimerkiksi http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa/product_details.php?p=2976 Hempeliä MILLE XTRA 0,75 L VAALEAN SINI jossa "itsekiillotuva" eikä ole "Hard racing". Väri pitää vähän tutkia onko se tumma vai vaalean sininen.
No jos puhutaan koko pohjan pinnanlaadusta niin oman kokemukseni perusteella sanoisin, että kevyillä 3 m/s ja alle tuulilla ero voi olla huomattava hyvän ja huonon pohjan välillä. Ensimmäisenä kesänä tuollaisilla tuulilla veneeni oli kuin täi tervassa ja kerran H:kin lipui kevyen näköisesti ohi. Toisena kesänä sileällä pohjalla 34 jalkainen uudehko cruiseri (lys 1,2) likaisella pohjalla ei saanut vastaavassa kelissä tehtyä myötäisellä eroa vaikka virsikirjalla mentiin molemmat. Sanoisin että sileällä pohjalla saa laajennettua mielekästä tuulialuetta.
Jos koko pohja on yhtä perunapeltoa, niin silloin eron huomaa. Nyt oli kyseessä kuvassa olleen kölin parannus. Jos siihen tekee suuren työn, niin vauhdin parannus verrattuna pelkkään paikkaukseen ei ole helposti, jos ollenkaan, havaittavissa. Paikkauksella on mahdollista tehdä tarvittaessa ihan yhtä tasainen pinta, jos haluaa käyttää aikaa ja olla huolellinen. Rahan arvoisen myrkyn pois hiontaa ei kannata turhaan tehdä.
Aloituksessa ajatus oli "ehostus ja skrapaaminen". Jos tavoite on tasainen pinta niin sitten on turha skapailla ja paikkamaalata koska 1-2 vuoden kuluttua tilanne on sama. Hyvään pintaan hoitokaavio voi olla esim. hiekkapuhallus> primerointi> paklaus> hionta> primerointi> myrkyt> vesihionta.
Aloittaja kertoi, että kyseessä on lyijyköli. En ole kuullut, että lyijyköliä tarvitsee hiekkapuhaltaa. Tarkoititko mahdollisesti ohjetta rautakölille?
hieman eri kokemuksia huonon pohjan aiheuttamasta jarrutuksesta vauhdin suhteen. Niin pitkään, kuin virtaus on laminaarista, ei ole suurta eroa pohjan laadulla, pikkuvauhdilla hinaa vaikka ponttoonilaituria. Vauhdin kasvaessa se rokkopohja muodostaa haitalliset turbulenttinsa. Vasta sitten runkonopeuden lähellä se vastusero rokkopohjan ja hyvän pohjan välillä tasoittuu. Toki hyvässä pohjassa virtaus pysyy laminaarisempana pitempään kuin rokkoisella. Eli ihan pikkuvauhdilla ja oikein isoilla pienenmpi merkitys, keskialueella isompi
Jos praimeri on lohkeillut osin pois,voiko vetää vain uusi praimerin poistuneiden tilalle ja sitten myrkky päälle
Näin olen aina tehnyt kaikissa vedenalaisissa pinnoissa. Itse asiassa, sama myös jos pelkkä antifouling on lohkeillut osin pois. Sekin tarvitsee paremman tartunnan eli nahkean primerin allensa.
Mutta jos pelkästä lyijykölistä puhutaan, eikö Seppomartin aiemmin mainitsema yksikomponenttiprimeri kävisi oikein hyvin myös?
Laiskan purjehtijan ohje on rapsuttaa tai teräsharjalla harjata irtonainen maali pois ja maalata yksikomponenttiprimeri. Tämän jälkeen on helppo käydä uudelleen läpi tarkemmin, koska hiusraot paljastavat heikosti kiinni olevat alueet. Uusi rapsuttelu ja maalaus kunnes on ehjä hyvä, halpa ja parempi tartuntapinta kuin 2-komponenttiprimerillä. Valitettavasti kaikkii primerit ja myrkyt eivät sovi keskenään. Nahkealle primerille maalattu sopimaton antifowling voi aiheuttaa kuplimisreaktion.
Siis neuvotko vetämään 1k-primeriä vanhan antifoulingin päälle ? Kuulostaa todella laiskan putjehtijan ohjeelta. Kyllä oma neuvoni olisi kaapia pois kaikki vanha antifouling ja helposti irtoava primeri, hioa, vetää uusi 2k-primeri 3-4 kertaan ja viimeksi uusi antifouling nihkeän primerin päälle. Ennen uusien primerien laittoa voi kitata (epoksikitillä) ja hioa köliä muotoonsa oman kunnianhimon mukaan.
Jos vanha antifowling on ehjä ja kiinni niin 1-komponenttiprimer toimii oikein hyvin sekä "itsekiilloittuvan" , että kovan päällä.
Tuntuu hurjalta, kun itsekiillottuvan maalin matriisi liukenee veteen. Eli primerikerrosten väliin jää kosteudesta pehmenevä kerros. Itse en noin tekisi.
Primeri on myös kosteussulku. Maali alla ei liukene tai kostu. Systeemi on toiminut kerran vuodessa maalattuna silloin kun myrkyt oli myrkkyjä. Viime vuodet 2x vuosi. Yhteensä muutama vuosikymmen ajan ja maalauskertoja monia kymmeniä kertoja. Suurin ongelma on maalikerrosten paksuuntuminen. Osmoosin estona on ollut 100% tehokas. Lämpimissä vesissä.
Ehkä sitten pysyy kiinni, mutta en usko, että yksikään maalausalan ammattilainen moista suosittelisi.
Itse tein näin,: Skraballa vanha myrkky ja osittain primeriä pois.
Sitten epäkeskolla hionta ja uusi primeri päälle.
Sitten epoksikitillä paikkaus, ja tämän jälkeen vielä kerros primeriä ja nahkean primerin päälle myrkky.
Kiitokset asiallisista vastauksista!. Eiköhän tuosta hyvä tule kunhan kelit vaan vähän lämpenisi ja lumentulo loppuisi :/