Kuinka sitova normi on ministeriön päätös? Ovatko ne vain suosituksenomaisia vai tarkoitettu noudatettaviksi (vaikkei ole määritelty sanktioita)?
Ministeriön päätös?
Ranja
5309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä ne erittäin sitovia ovat. Sanktiot tulevat muuta kautta mm siten esim. että jos vaikka rikotaan ministeriön määrittelemää desibelirajaa -> terveyshaitta -> korvaus.
Kiitos tästä. Löytyisikö sulta jotain lähdettä tälle tiedolle, että tyhmempikin sen voisi ymmärtää? Väittelen aiheesta parhaillaan erään henkilön kanssa enkä tiedä mihin vedota.
Mitään yleisvaltuutuspykälää ei laista löydy. Sen sijaan tapauskohtaista säädäntöä kyllä on. Perustuslaki ja eräät muut lait delegoivat asetusten ja muiden määräysten antovaltaa eri tahoille, mm. juuri ministeriöille (esim. "tarkempia määräyksiä asiasta antaa nönnönnöö"). Tällaisella asetuksen/määräystenantovallan delegoinnilla määräykset tulevat oikeudellisesti relavanteiksi.
Määräystenantovalta pitää aina olla palautettavissa lakiin. Luonnollisesti ministeriöt antavat määräyksiä vain sellaisista asioista, joissa niille on laissa määrätty määräystenantovalta, joten määräykset ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, joita tulee noudattaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon perustuslain 107 §, joka kuuluu seuraavasti:
"Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa."
Tässä on toki kyseessä erittäin harvinainen poikkeus.
Millä perustelet kantasi?
Kerron sinulle esimerkin ministeriöiden
päätösten sitovuudesta.
Sisäasiainministeriön kaavan vahvistus-
päätöksen teksti on "päätös asemakaavan
muutoksen vahvistamisesta" kunnan viran-
omaisten ja luottamushenkilöiden tulkin-
nan mukaan tulee lukea siten että sana
"muutos" jätetään lukematta. Asemakaava
ja "asemakaavan muutos" ovat juridisesti
kaksi TÄYSIN eri asiaa. Eli se siitä
ministeriöiden päätösten sitovuudesta.
No tarkkaan ottaen tuo sidonnaisuus riippuu siitä millaisesta ministeriön antamasta normista puhutaan. Jos puhutaan päätöksestä tai määräyksestä, niin mikäli se on annettu ensijaisesti tiettyä yksittäistä asiaa varten ratkaisuksi, mutta toissijaisesti myös yleisesti noudatettavaksi, niin tietenkin sitä tulee noudattaa kaikkien niiden joita se koskee alkuperäisen asian tiimoilta. Mitä sen sijaan tulee niiden asemaan toissijaisina menettelyohjeina, niin silloin ne sitovat vain viranomaisia, mutteivat koske varsinaisesti kansalaisia suoraan.
Eli mikäli viranomainen jättää ministeriön päätöksen huomiotta, hän voi syyllistyä virkavirheeseen. Sen sijaan kansalaista määräys ei suoraan sido, sillä ministeriön määräyksien tehtävä on rajoittaa ja ohjata tätä virkamiehen laintulkintaa ja vapaata harkintavaltaa, että saataisiin yhtenäinen linja päätöksiin. Tietenkin ne epäsuorasti vaikuttavat myös tavalliseen kansalaiseen, sillä nämä ministeriönpäätökset kertovat yleensä asianosaisen lain sisällön ja virallisen tulkinnan yksityiskohtia painotuksineen. Eli mikäli kansalainen rikkoo niin se ei aiheuta sanktioita sinänsä, mutta määräysten rikkominen voi aiheuttaa esim. jonkin luvan saamisen estymisen tai muun jo tehdyn päätöksen peruuntumisen.
Sen sijaan ministeriön ohjeet sitovat kyllä myös kansalaisia, mutta ne ovat kuitenkin eräänlaisia "pehmeitä normeja" eli ne yleensä kertovat vain menettelytavat ja pelisäännöt, miten tulee toimia viranomaisten kanssa, niiden rikkomisesta ei tule sanktiota, mutta mikäli niitä ei noudata, ja jättää esim. määrättyjä liitteitä pois tai ei noudata määräaikoja, niin hakemus voidaan hylätä.
Toisin kuin ylläoleva Lexis, pitäisin ministeriön normeja hieman toki hallinnonalasta riippuen varsin löysinä normeina, eikä kovin sitovinakaan, esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa on useita ministeriön päätöksiä, joita kunnat jättävät systemaattisesti noudattamatta.